Hyvinvointilautakunta, kokous 27.5.2021

Perustelut

Kuntastrategian mukaan muutokset vaativat "johtamiselta nopeasti muuttuvan toimintaympäristön omaksumista ja verkottuneessa yhteiskunnassamme olevien ilkeiden ongelmien tunnistamista. Näitä vaikeasti ratkaistavia ja moniulotteisia ongelmia ovat esimerkiksi kasvavat terveyserot ja terveyspalveluiden kysynnän voimakas lisääntyminen". Lisäksi strategiassa todetaan, että "ilkeiden ongelmien hoitaminen tulisi olla demokraattisen johtamisen ja poliittisen päätöksenteon keskeistä sisältöä. Ongelmien ratkomiseen tulee valjastaa voimavaroja eri hallinnon alueilta ja elinkeinoelämästä sekä asukkaiden yhteisöistä. Matalan kynnyksen vuoropuhelu ja haasteellisten asioiden äärelle pysähtyminen on mahdollisuus löytää positiivisia ratkaisuja akuuteimpiin ongelmiin."

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat tutkimusten mukaan lisänneet erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia sekä psyykkistä oireilua ja hoitoon hakeutumista. Ongelmat näkyvät niin perustasolla varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito on kasvaneen kysynnän vuoksi ollut pitkään ruuhkautunut. On ennustettu, että koronapandemian ns. jälkihoito tulee kasvattamaan tuen tarvetta vielä pitkään. Tarvetta onkin kuntien peruspalveluissa tehtävälle ongelmia ehkäisevälle ja hyvinvointia edistävälle vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle työlle.

Koronapandemia on entisestään lisännyt oireilua ja hoitoon hakeutumista lapsiperheiden palveluissa. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito on kasvaneen kysynnän vuoksi ollut pitkään ruuhkautunut erityisesti erikoissairaanhoidossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrialla lähetemäärät ovat kasvaneet ja Ruskolla psykiatriset ongelmat ovat suurin alle 18-vuotiaiden diagnoosiluokka erikoissairaanhoidossa. Lisääntynyt oireilu on johtanut jo aiemmin ylikuormittuneen hoitojärjestelmän kriisiytymiseen ja hoidon tason laskuun.

Perustasolla tarjottavat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat tarpeeseen nähden riittämättömät ja koronarajoitusten myötä normaalit palvelumuodot eivät ole täysin pystyneet vastamaan uudenlaisiin tarpeisiin. Kouluterveydenhuollossa toimintaa rasittaa keväältä 2020 koronatoimien seurauksena syntynyt tarkastusvelka, joka aiheuttaa sen, että lasten ongelmat pahenevat diagnoosin ja hoitoon pääsyn pitkittyessä. Korjaavien palvelujen lisääminen ei ole kustannustehokasta eikä yksin riitä ratkaisemaan tilannetta, vaan tarvitaan matalamman kynnyksen ja varhaisen puuttumisen palveluja.

On syytä muistaa, että mielenterveyden häiriöt ovat nousseet sairauseläkkeiden suurimmaksi syyksi ja ovat keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Yhden syrjäytyneen nuoren kustannuksiksi yhteiskunnalle arvioidaan laskentavasta riippuen 0,4–1,2 miljoona euroa. Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu heijastuu vahvasti koko perheen jaksamiseen ja muun muassa lastensuojelun sijoitusten sekä koulun tukitoimien tarpeeseen. Hoitoon kuluvat rahat ovat vain murto-osa mielenterveyden häiriöiden aiheuttamista välillisistä kustannuksista. Sen sijaan nopea hoitoon pääsy ja varhainen puuttuminen vähentävät riskiä psyykkisten oireiden pitkittymiselle ja vaikeutumiselle. Varhaiseen tukeen ja apuun sijoitetut rahat tuottavat tutkimusten mukaan itsensä moninkertaisesti takaisin.

Ruskon hyvinvointitoimiala ja opetus- ja varhaiskasvatuksen toimiala ovat yhdessä valmistelleet toimenpide-esityksen Ruskolla tällä hetkellä hankerahoituksella toteuttavien toimenpiteiden jatkamiseksi, joilla pyritään ehkäisemään lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmien kasautumista. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen, varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Mattila ja johtava rehtori Kai Laitinen.

Ruskon kunnassa on käynnistetty hankerahoituksella koronapandemian aikana vaikuttavia ja jo palkittujakin toimenpiteitä, joilla pyritään osaltaan vähentämään pandemian ja sen aikaisten rajoitustoimenpiteiden haitallisia vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Toimenpiteillä pystytään fyysistä asiointia rajoittavien rajoitusten aikanakin parantamaan lasten ja nuorten palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta, sillä niissä hyödynnetään keinoja, joissa apua tuodaan joustavasti ja uudella tavalla lähelle lasten, nuorten ja perheiden arkea. Yhtäaikaiset ja määrällisesti riittävät toimenpiteet perustasolla ovat välttämättömiä, jotta nykyisen kriisin lisäksi pitkäaikaisen hoidon kysynnän kasvun kanssa kamppaileva hoitojärjestelmä voi taas tarjota lapsille ja nuorille perheineen heidän tarvitsemaansa apua.

Tilanteen korjaamiseksi on syytä parantaa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuutta lähellä normaalia arkea. Toimivat perustason palvelut mahdollistavat avun tarjoamisen oireilun varhaisvaiheessa nopeasti, lähellä lapsen tai nuoren normaalia toimintaympäristöä. Perustason palveluiden parantaminen on myös välttämätöntä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautuvien lasten ja nuorten määrän vähentämiseksi, mikä on kunnan kannalta kustannustehokasta.

Suositellut resurssivaraukset ja toimenpiteet hyvinvointitoimiala sekä opetus- ja varhaiskasvatustoimialalla. Toimenpiteet edellyttävät lisärahoitusta pääosin vuodelle 2022.

Ehdotus

Esittelijä

Hyvinvointilautakunta hyväksyy valmistellun toimenpide-esityksen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian aikana ja sen jälkihoidossa ja linjaa, että tulevaan talousarvioon vuodelle 2022 varataan tarvittavat määrärahat toiminnan jatkamiseksi, ja päättää lähettää esityksen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle käsiteltäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.