Perustelut
Ruskon kuntastrategian 2018–2020 mukaan ”kunta toimii tulevaisuudessa kuntalaisten hyvinvoinnin koordinaattorina ja hyvinvointia edistävän ympäristön luojana. Asukkaiden hyvinvointitarpeiden tulee olla kunnan kaiken tekemisen keskiössä. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin kehittämisessä ovat yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat sekä maakunta. Ottamalla kuntalaiset ja moniammatilliset sidosryhmät mukaan kehittämään hyvinvointipalveluita mahdollistuu ennakoivan tiedon keruu. Reaaliaikaisen ja asiakaskokemukseen perustuvan palautetiedon avulla on mahdollista suunnitella riittävän laadukkaita ja monipuolisia ennaltaehkäiseviä palvelumalleja.”
Tällä hetkellä kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta on saatavilla heikosti ajantasaista ja kattavaa tietoa. Eri kyselyiden ja palvelukäyttötietojen keruu on pirstaleista ja irrallaan arjesta. Jopa vuosia jälkikäteen kerätyn hyvinvointitiedon koostaminen erilaisiksi tavoiteohjelmiksi ja kertomuksiksi on työlästä, tiedon hyödynnettävyys jää yleisen raportoinnin tasolle ja tiedon kattavuudessa on aukkoja.
Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista kerätään tietoa kahden vuoden välein mm. kansallisen kouluterveyskyselyn avulla. Kyselyn tiedot ovat kohdennettavissa kouluihin, mutta tieto on retrospektiivistä eikä sen perusteella voida reagoida nuorten hyvinvointikokemuksen muutoksiin arjessa riittävän tarkasti, oikea-aikaisesti eikä riittävällä intensiteetillä. Reagointi tietoihin vaikkapa koulukiusaamistapausten lisääntymisestä, nuorten huumeiden käyttökokeiluista, yksinäisyyden kasvusta tai viiltelyn yleistymisestä eivät saisi odottaa kouluterveyskyselyn valmistumista kahden vuoden päähän tai yksittäisten asiakkaiden hakeutumista sote-palvelujen piiriin. Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta ei saada tietoa ruskolaisten nuorten aikuisten osalta erikseen, koska tietoa kansallisiin indikaattoreihin kerätään koulukohtaisesti. Aikuisväestön hyvinvoinnin tilasta ei ole saatavilla kattavaa tietoa ollenkaan. Erityisen ongelmallista hyvinvointitiedon hyödyntämisessä on sen irrallisuus palveluohjauksesta. Laajojenkaan hyvinvointikartoitusten tuottamaa tietoa ei ole nykyisin mahdollista käyttää apua tarvitsevien löytämiseen, vaikkapa osana kouluterveydenhuoltoa, vaan edelleen oppilaiden lakisääteisiä tarkastuksia tehdään sukunimen alkukirjaimen aakkosjärjestyksen – eikä tarveperusteisuuden – mukaan.
Ruskolla tulisikin lisätä kuntalaisten itse tuottaman kokemustiedon hyödyntämistä siten, että tätä tietoa voitaisiin käyttää ennakoivaan päätöksentekoon hyvinvointityössä. Tietoa pitäisi pystyä liittämään ajantasaisemmin esimerkiksi lakisääteiseen hyvinvointikertomukseen, jonka tulisi palvella arkista hyvinvointityötä ohjelmallisuuden ja jälkikäteisen raportoinnin sijaan. Hyvinvointitietoa tulisi pystyä myös hyödyntämään kunnan sisäisten alueiden (esim. asuinalueet, koulut) profiloinnissa ja mahdollistaa näin palvelutuotannon ennakoivaa ohjausta. Esimerkiksi mielenterveyteen tai elämäntapoihin liittyvien kuormitustekijöiden korostuessa tietyssä kasvuympäristössä, voitaisiin palvelutarjontaa suunnata tarkemmin tarpeeseen vastaamiseksi.
Ruskolla, kuten muissakin kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jo nyt ennen hyvinvointialueuudistusta muussa kuin omassa organisaatiossa, ja joissa sote-alan järjestöjen palvelutuotanto on suhteellisen vähäistä ja irrallaan kunnan omista palveluista, on tarpeena lisätä ennakoivaa hyvinvointitiedon hyödyntämistä lakisääteisessä hyvinvoinnin edistämisen työssä.
Ruskon kunnan hyvinvointipalvelut kartoitti potentiaalisia palveluratkaisuja em. haasteiden ratkaisemiseksi jo syksyllä 2020 ja hyvinvointilautakunta päätti 8.10.2020 § 69 lähteä mukaan kehittämispilottiin, jossa kehitettävällä palvelulla oli tarkoitus mahdollistaa kattavien hyvinvoinnin itsearviointimittareiden avulla em. tiedonkeruutarpeisiin vastaaminen erityisesti yläkouluikäisten osalta. Kehittämispilotti on viivästynyt ei-tilaajaan liittyvien syiden takia. Nyt em. tarpeeseen koskien muita väestöryhmiä on neuvoteltu kehittämiskumppanuus palveluntuottajan kanssa, joka on toimittanut palvelua koetellusti useisiin kuntiin Suomessa. Kehittämiskumppanuuden kautta hankittava pilotti kohdentuisi tässä vaiheessa erityisesti lapsiperheiden sekä toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin selvittämiseen. Pilotti vastaisi talousarviossa vakiinnutetun nanny-palvelun eli lainattavan kasvatusavun kohdentamisen tarpeeseen sekä antaisi tärkeää tietoa toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta, josta tällä hetkellä ei ole riittävää kuvaa.
Kokouksessa esitellään kehittämiskumppanuuden sisältöä sekä pilotin aikataulua ja hintaa. Hyvinvointitoimialan talousarvion toteuman perusteella hankinta olisi mahdollista toteuttaa, vaikka hankinnalle ei ole erikseen varattu määrärahaa. Hankinnan maksimihinta alittaa hyvinvointijohtajalle määritellyn pienhankintarajan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mikko Hulkkonen, Hyvinvointijohtaja, mikko.hulkkonen@rusko.fi
Hyvinvointilautakunta päättää valtuuttaa hyvinvointijohtajan hankkimaan kehittämiskumppanuuden edellyttämät palvelut ja käynnistämään sen mukaiset toimet.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.