Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, kokous 18.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 53 Palveluverkkoselvitykseen liittyvät oppilas-, huoltaja- ja opettaja -kyselyjen tulokset

RUSDno-2020-498

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kai Laitinen, Johtava rehtori, kai.laitinen@rusko.fi

Perustelut

Toimeksiannon mukaisesti rehtori Mika Rantanen on tehnyt palveluverkkoselvityksen, jonka hän on luovuttanut kunnalle 30.9.2020.
Kunnanhallitus totesi päätöksessään, että Rantanen on luovuttanut kouluverkkoa koskevan palveluverkkoselvityksen Ruskon kunnalle saamansa toimeksiannon mukaisesti. 
Kunnanhallitus päätti lähettää selvityksen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle tiedoksi ja selvitettäväksi mahdollisia toimenpiteitä varten.  (KH, 5.10.2020 § 179)


Rantasen tekemässä  Ruskon Palveluverkkoselvityksessä todetaan seuraavaa:

Yhtenäiskoulu on oppilaille ja henkilökunnalle erilainen kuin ala- tai yläkoulu. Pitkään töissä olleet henkilökunta tarvitsee aikaa sopeutua uuteen toimintatapaan. On tärkeää luoda kokonaan uusi koulu, ei siis yläkoulun liittämistä alakouluun tai päinvastoin. Siksi usein yhtenäiskoululle otetaan kokonaan uusi nimi uuden koulun ja toimintakulttuurin merkiksi.
Yhteisöllisyydelle on varattava aikaa kehittyä. Yhteinen henkilökunnan tila, yhteiset tilaisuudet, yhteissuunnitteluaika, keskustelutilaisuudet yms. ovat tärkeitä.
Rehtorin ja apulaisrehtorin merkitys on oleellinen luotaessa uutta koulua ja sen toimintakulttuuria, he vastaavat siitä. On tärkeää, että kaikille annetaan mahdollisuus osallistua koulun toimintatapojen suunnitteluun. Käytännön työ ohjaa parhaiten yhtenäiskoulun toimintakulttuuriin. Työparit ja yhteisopettajuus ovat hyviä tapoja kehittää koulun toimintaa.
Osa henkilöstöstä tulee kaipaamaan vanhaa ja he vastustavat muutoksia. Rehtorien pedagogisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen taidot ja osaaminen ovat oleellisia. Rehtoreilla tulee olla riittävästi aikaa kohdata henkilöstöä.
Tietyt pelisäännöt ovat koulussa yhteisiä kaikille ja kaikkien opettajien on seistävä sovittujen sääntöjen takana. Oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet kasvavat iän mukana. Oppilaiden tulee myös ymmärtää se, että kaikilla oppilailla koulussa iästä riippuen ei ole samat säännöt kaikissa asioissa.
Opettajien tulee nähdä kaikki oppilaat omina, ei toisten oppilaina.
Eri-ikäisten lasten vanhempien voi olla vaikea joskus ymmärtää sääntöjen erilaisuutta. Yhtenäiskoulussa huoltajallekaan ei tule kouluvaihdoksia, koulun toimintakulttuuri tulee tutuksi ja lapsen koulupolun alussa.

Yhtenäiskoulussa on suuri mahdollisuus käyttää koko koulun opettajakunnan osaamista vuosiluokilla 1-9. Kaksoiskelpoiset luokanopettajat, joilla on sekä luokan- että aineenopettajan koulutus, voivat opettaa omia aineitaan yläkoulussa, usein esim. taitoaineita. Kielten ja taitoaineitten aineenopettajilla on vastaavasti mahdollisuus saada lisätunteja alakoulun puolelta. Yhteistyö ala- ja yläkoulun kesken on sitä helpompaa mitä lähempänä luokkahuoneet ovat. Mikäli koulurakennusten välistä etäisyyttä on useampi kilometri, kuluu merkittävästi aikaa siirtymiseen ja opettajalta usein edellytetään omaa autoa. Tällöin useassa koulurakennuksessa työskentely ei ole tarkoituksenmukaista.
Jos yhtenäiskoulu on muodostettu kouluista, joiden välinen etäisyys on useita kilometrejä, on todella vaikeaa luoda yhteistyötä ja yhtenäistä toimintakulttuuria.

Selvityksen tehneen Mika Rantasen toimenpide-esitykset Ruskolla perustuvat Palveluverkkoselvityksen tietoihin ja keskusteluihin Ruskon koulujen rehtoreiden ja johtoryhmän kanssa:
Yhtenäiskoulun perustaminen on luontevaa, kun uuden koulun muodostavat yksiköt ovat fyysisesti lähellä toisiaan kuten Hiidenvainion, Kirkonkylän ja Maunun koulut ovat. Rehtori ja virka-apulaisrehtori pystyvät tosiasiallisesti johtamaan näitä yksikköjä.

Merttelän koulu ei ole samalla tavoin välittömästi samaa aluetta eikä muodosta kiinteää ja yhtenäistä toiminnallista koulukokonaisuutta. Merttelää ei voi johtaa täysipainoisesti Ruskon keskustasta.
Laukolan koulu muodostaa oman selkeän palvelukokonaisuutensa, johon koulun ohella liittyvät myös varhaiskasvatus, kirjasto ja nuorisotoiminta.

Yhtenäiskoulun perustaminen tarkoittaa sitä muodostavien koulujen lakkauttamista. Koulujen lakkauttaminen vaatii valtuuston päätöstä. Prosessiin kuuluu huoltajien ja  oppilaiden (oppilaskunnan) kuuleminen kuten Hallintolaki ja Perusopetuslaki edellyttävät. Kouluverkon uudistamista koskeva asia tulee käsitellä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007,YT-laki) mukaisesti. Kuulemiset ovat samalla hyvää ja laajaa tiedottamista asiasta, joka ei kovinkaan voimakkaasti vaikuta oppilaan tai huoltajan arkipäivään. Toisin on silloin kun toiminta jossain koulurakennuksessa kokonaan loppuu.

Taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset, eihän yhtenäiskoulun perustaminen sinällään tuota henkilökunnan lisäämis- tai vähentämistarpeita. Koulun opettajat ja rehtorit ovat Ruskon kunnan, ei määrätyn koulun viranhaltijoita, joten muutoksia ei siltä osin tule. 

Se, että ope työntekijä saavuttaa eläkeiän, ei tarkoita työntekijän siirtymistä eläkkeelle. Hiidenvainion, Kirkonkylän ja Maunun kouluista ainakin kolme opettaja saavuttaa eläkeiän lukuvuoden 2021-22 päättymiseen mennessä. 
Uudistettaessa Ruskon perusopetusta on kiinnitettävä huomiota rekrytointiin. Jotta henkilöstö saadaan osaamiseltaan ja kyvykkyydeltään vastaamaan tarpeita, on muutamana lähivuotena pidättäydyttävä vakituisen henkilöstön rekrytoinneilta ja palkattava määräaikaisia tuntiopettajia, mikäli tarvitaan uusia opettajia korvaamaan esim. eläkkeelle siirtyviä. Vaikka Ruskon kokonaisoppilasmäärä ei seuraavien vuosien aikana vaihtelekaan kovin paljon, on suurta vaihtelua alakoulujen oppilasmäärissä ja yläkoulujen oppilasmäärissä. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän tarvitaan opettajien joustavaa käyttöä sekä ala- että yläluokilla. Joustavan henkilöstön käytön ansioista lähivuosina pystyttäneen opetus toteuttamaan yhtä opettajaa pienemmällä määrällä (säästöpotentiaali noin 60.000 sosiaalikuluineen).

Yhtenäiskoulun perustamisen myötä toinen rehtoreista jatkanee yhtenäiskoulun rehtorina ja toinen virka-apulaisrehtorina, onhan kummallakin nyt rehtorin virka. Tarkkaa kustannusvaikutusta ei pysty laskemaan, koska ei tiedä miten virkajärjestelyt toteutuvat henkilötasolla. Kokonaiskustannus on kuitenkin alle 10.000€/vuosi tämän hetkisen virkaehtosopimuksen mukaan.

Maunun koulun peruskorjaus ja laajennus vaikuttaa keskustan alueen kouluihin mm. poikkeavin tilajärjestelyin lukuvuoden 2021-22 ajan. Niinpä lukuvuosi 2022-23 on sopiva ajankohta kouluille ja hallinnolle valmistella koulujen lakkautusta ja uuden yhtenäiskoulun toteuttamista. Uusi yhtenäiskoulu voisi aloittaa aikaisintaan 1.8.2023.

Näin olleen periaatepäätös yhtenäiskoulun perustamisesta tulee tehdä mahdollisimman pian, toteaa Mika Rantanen.

Ehdotus

Esittelijä

Kai Laitinen, Johtava rehtori, kai.laitinen@rusko.fi
Kaisa Mattila, Varhaiskasvatusjohtaja, kaisa.mattila@rusko.fi

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsee Ruskon Palveluverkkoselvityksen tiedoksi.
Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Ruskolla tehdään periaatepäätös yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä Palveluverkkoselvityksessä esitetyn perusteella.
Yhtenäiskoulu muodostetaan nykyisistä Hiidenvainion, Kirkonkylän ja Maunun kouluista.
Päätös siirtymisestä tehdään vuoden 2021 aikana ja yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa Ruskolla 1.8.2023.

Päätös

Muutettuna päätösehdotuksena opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti selvittää palveluverkkoselvitykseen liittyen lapsivaikutusten arvioinnit sekä kuulla oppilaita, huoltajia ja opettajia yhtenäiskouluun siirtymisestä.

Äänestystulokset

  • Ei 8 kpl 100%

    Niina Pekkala, Markku Hyytiä, Pekka Pihlava, Tuomas Alanne, Emilia Riihonen, Ari Rusi, Turo Vuorenhela, Päivi Kulmala

Valmistelija

  • Kai Laitinen, Johtava rehtori, kai.laitinen@rusko.fi

Perustelut

Palveluverkkoselvitykseen liittyvät oppilas-, huoltaja- ja opettajakyselyjen tulokset

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli Ruskolle tehtyä kunnanhallituksen 5.10.2021 hyväksymää perusopetuksen palveluverkkoselvitystä omassa kokouksessaan 28.10.2020, §120.

Kokous päätti muutettuna päätösehdotuksena selvittää palveluverkkoselvitykseen liittyen lapsivaikutusten arvioinnit sekä kuulla oppilaita, huoltajia ja opettajia yhtenäiskouluun siirtymisestä.

Kirkonkylän ja Merttelän koulun 3.-6. luokkalaisille ja Maunun koulun 7.-9. luokkalaisille lähetettiin oma kysely. Kaikille esikoululaisten – 9. luokkalaisten huoltajille koskien Merttelän koulun ja koulukeskuksen kouluja, Hiidenvainion eskaritoimintaa sekä päiväkoti Apilan huoltajia lähetettiin oma kysely. Vastausaika oli 16.4. – 27.4.2021.
Opettajat käsittelivät aihetta omassa koulutuspäivässään 20.3.2021. Sekä ala- että yläkoulun opettajat laativat aiheesta swot-analyysin, jossa tuotiin esiin vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä.    
Oppilasvastauksia määräaikaan mennessä tuli 361 ja huoltajilta saatiin 147 vastausta.

Huoltajat:

Vaihtoehdoista paras on nykyinen malli (79%). Maunun, Kirkonkylän ja Hiidenvainion yhdistämistä kannatti 7% vastaajista. Merttelän koulun liittämistä keskustan kouluihin kannatti 14% vastaajista.
Vaihtoehdoista huonoin on Maunun koulun ja KK-, HV-, ja Merttelän yhdistäminen. 69% vastaajista ilmaisi mielipiteensä tähän. 23 % vastaajista mielestä MA-, KK- ja HV on huonoin ja nykyistä mallia piti huonona 8% huoltajista.
Vapaan sanan kenttään huoltajilta saatiin palautetta nykyisestä toimintamallista ja mahdollisen muutoksen mukanaan tuomista asioista.

Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä huoltajat ovat koulun sijaintiin (93%), opetuksen laatuun (90%), oppimistavoitteiden tiedostamiseen (88%), kaverisuhteisiin (86%) sekä kodin ja koulun yhteistyöhön (78%).
Paljon tai melko paljon kehitettävää huoltajien mielestä on koulun valinnaisten aineiden monipuolisuudessa (26%), opetustilojen monipuolisuudessa(18%),  viihtyisässä oppimisympäristössä (18%), kiusaamiseen puuttumisessa (17%) ja ryhmäkoossa (15%).

 

Oppilaat:

Vaihtoehdoista paras on nykyinen malli (84%). Maunun, Kirkonkylän ja Hiidenvainion yhdistämistä kannatti 10% vastaajista. Merttelän koulun liittämistä keskustan kouluihin kannatti 6% vastaajista.
Vaihtoehdoista huonoin on Maunun koulun ja KK-, HV-, ja Merttelän yhdistäminen. 73% vastaajista ilmaisi mielipiteensä tähän. 18 % vastaajista mielestä MA-, KK- ja HV on huonoin ja nykyistä mallia piti huonona 9% oppilaista.

Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä oppilaat ovat kaverisuhteisiin (77%), koululta saatuihin tukitoimiin (76%), koulun ja kodin väliseen suhteeseen (75%) ryhmäkokoon (74%) ja koulun sijaintiin (73%)
Paljon tai melko paljon kehitettävää oppilaiden mielestä on koulun valinnaisten aineiden monipuolisuudessa (26%), viihtyisässä oppimisympäristössä (15%), koulun koossa (14%), koulun tilat ja välineet  (12%) sekä harrastusmahdollisuuteen koulun yhteydessä (12%).
Vapaan sanan kenttään oppilailta saatiin palautetta nykyisestä toimintamallista ja mahdollisen muutoksen mukanaan tuomista asioista.
 

 

Opettajat:

Palveluverkkoselvityksessä käytettiin swot-analyysiä, jonka pohjalta voidaan tehdä päätelmiä vahvuuksista ja heikkouksista sekä mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä.
Yksittäisten tekijöiden ohella on oleellista tutkia aiheen kokonaisuutta.
Opettajat tekivät swot-analyysin suunnittelupäivän/opettajakokouksen yhteydessä.

Vahvuuksina opettajat tuovat esiin yhteistyön ala- ja yläkoulun opettajien kesken, oppilaan tuntemuksen kasvamisen, kun kehitystä seurataan pidempään, osaamisen jakautumisen eri kouluille, tilojen moninaisen hyödyntämisen sekä rehtorin työn selkeytymisen.
Heikkoutena pidetään sitä, että aito yhtenäiskoulu ei toteudu kolmessa tai useammassa eri rakennuksessa, tiedonkulku on haasteellista, tulee tunne, että opettaja ei kuulu mihinkään työyhteisöön, useassa eri rakennuksessa työskentely tuo haastetta päivään, mikään ei muutu nykyisestä oppilaan tai opettajan näkökulmasta.
Mahdollisuuksina tuodaan esille kaksoiskelpoisten luokanopettajien osaamisen hyödyt, aineenopettajien osaamisen tuominen alakouluihin, yhteistyön tiivistyminen ala- ja yläkoulun opettajien välillä, oppilaiden yhteistyön mahdollistaminen yli koulurajojen sekä yhteiset säännöt ja suunnittelu.
Uhkana koetaan, että oppilaalla on suuri määrä opettajia, mutta ”oma” opettaja jää etäiseksi, kiusaaminen lisääntyy eikä huomata ongelmatilanteita niin helposti, epäasiallisia käyttäytymismalleja pienille oppilaille,
lähiesimies jää etäiseksi niin oppilaille kuin opettajille, suuri määrä työtä sen eteen, että saavutetaan yhteinen nimi ilman henkistä ja fyysistä yhtenäisyyttä.

Lapsivaikutusten arviointi on prosessi ja yhdessä tekemisen tapa, erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Lapsivaikutusten arviointia käytetään palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Kun muutoksia suunnitellaan tehtäväksi asioissa, jotka koskevat koko kunnan lapsia tai ikäluokkaa, hahmotellaan lasten näkökulmia mm. keräämällä ja kartoittamalla olemassa olevaa tietoa.
Havainnot ja kannanotot kirjataan ja niiden perusteella tehdään kokonaisarvio eri vaihtoehdoista. Kokonaisarviossa eri vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä punnitaan kokonaisuutena ja suhteessa toisiinsa. Tämän perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Arvioinnin tulokset toimitetaan päätöksentekijöille, jotta päätöksenteossa voidaan ottaa huomion arviointitieto.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kai Laitinen, Johtava rehtori, kai.laitinen@rusko.fi
  • Kaisa Mattila, Varhaiskasvatusjohtaja, kaisa.mattila@rusko.fi

Palveluverkkoselvitykseen kuuluvat oppilaiden ja huoltajien kyselyiden tulokset sekä opettajien swot- analyysin tulokset tuodaan lautakunnalle tiedoksi.
Ne huomioidaan osana jatkosuunnittelua kevään ja syksyn 2021 aikana, kun suunnitellaan Ruskon kunnan päiväkoti- ja kouluverkon rakennetta tuleville vuosille.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.