Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 21.3.2024

§ 14 Lausunto Turun hallinto-oikeuteen / valitus maa-ainesluvasta

RUSDno-2024-126

Valmistelija

  • Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi

Perustelut

Turun hallinto-oikeus pyytää lausuntoa Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunnalta 9.4.2024 mennessä (Turun HO, 57/03.04.04.04.24/2024). Lausuntopyyntö koskee valitusta Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 14.12.2024 § 79, maa-aineslupa.

Pykälän liitteenä on päätös, lausuntopyyntö ja valitus. Lausunnon oheismateriaalina on lausunnon liitteet: muutossuunnitelma ja -hakemus sekä ELY:n lausunto liikenteestä ja maa-aineslupahakemuksesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa lausuntonaan Turun hallinto-oikeudelle seuraavasti:

Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että valitus hylätään aiheettomana alla olevien valituksen vaatimuksiin ja perusteluihin annettujen selvitysten pohjalta.

57/03.04.04.04.24/2024

Valituksen perustelut:

Ottamisalueen sijoittuminen osittain yleiskaavan M- alueelle (maa- ja metsätalous) ei ole este maa- ainesten ottamiselle, koska oikeuskäytännönkin mukaisesti hakemuksessa esitetty hanke ei vaikeuttaisi alueen käyttämistä kaavassa osoitetun pääkäyttötarkoituksen mukaisesti, kun ottamistoiminta päättyy. Valituksen tekijät eivät ole perehtyneet ottamissuunnitelmaan ja sen liitekarttoihin, joissa on esitetty alueen jälkihoito. Pintamaita käytetään hyödyksi alueen maisemoinnissa ja luiskatäytöissä sekä muuhun alueen käyttöä palvelevaan tarkoitukseen. Koska alueen pintamaat eivät riitä alueen muotoiluun ja maisemointiin, läjitetään maatalousmaaksi suunnitellulle alueelle muualta tuotuja puhtaita ja viljelytarkoituksiin soveltuvia yli-jäämämaita. Alueen osittainen täyttäminen viljelytarkoituksiin sopivilla pilaantumattomilla ylijäämämailla palvelee sekä tilanomistajan käyttötarpeita että lähialueen rakennushankkeita tarjoten sijoituspaikan ylijäämämaille. Täyttö etenee kaakosta lounaaseen. Hakijalla on myös ympäristölupa ylijäämämaiden vastaanotolle sekä läjittämiselle (Etelä- Suomen AVI 3.12.2019, 458/2019, ESAVI/11236/2018). Näin ollen myös EO-alue tulee soveltumaan maa- ja metsätalouskäyttöön. Maisemointiin on haettu muutos (rakennus- ja ympäristölautakunta 21.3.2024), jossa ottoalue palvelee vielä paremmin maanomistajan maa- ja metsätalouden harjoittamista, kun maa-ainestoiminta on päättynyt. Muutos vähentää louhintaa sikaloiden lähellä. Korkein hallinto-oikeus (19.8.2014, 2435, 3303/1/13) on viitannut aiemman luvan yhteydessä Turun hallinto-oikeuden ratkaisuun, että maa-ainesten ottamistoiminta ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa, eikä siten vaikeuta sen toteuttamista. Näin ollen maa-ainesten ottamiseen alueella ei ole kaavoituksesta johtuvaa estettä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut luonnonarvoista aiemman luvan yhteydessä (VARELY/612/07.01/2012 ): Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun kannalta mahdollista.
Joten tämän tavanomaisen maa- ja metsätalousalueen ei ole katsottu sisältävän erityisiä maisemakuvan tai luonnon merkittävien kauneusarvojen kohteita. Maa-ainesasetuksessa ei puhuta alueen ennallistamisesta, vaan ottamissuunnitelman tulee sisältää ottamisalueen jälkihoito ja arvio jälkihoitokustannuksista ja, mikäli mahdollista, alueen myöhempi käyttö. Ottamissuunnitelmaan tulee liittää suunnitelmakartat ja leikkauspiirrokset, joista ilmenevät ottamisalueen nykytilanne ja tuleva lopputilanne sekä ottamistoiminnan eteneminen ja mahdollinen vaiheistus. Nämä on huomioitu ottamissuunnitelmassa. Valituksen alueelta otetut valokuvat kuvaavat myös vain tämän hetkistä tilannetta, koska jälkihoitoa tehdään toiminnan edetessä.

Vakuuden määrä oli vuonna 2019 voimassa olleissa luvissa keskimäärin 3 500–4 500 €/ha (Maa-ainesten ottaminen, Ympäristöministeriö 2023:30). On myös huomioitava, että alueen jälkihoitoon liittyvän ylijäämämaiden läjittämisen osalta on määrätty 265 000 euron (sis. alv) maankaatopaikkaa koskeva vakuus sekä maa-ainespankin toimintaa koskeva 200 000 euron vakuus. Valituksessa viitataan useasti ympäristölupaan, jonka käsittelystä ei nyt ole kyse ja esitetään, että maa-aineslupa olisi alkuna muille luvilla. Kuten aiemmin on todettu, niin hakijalla on jo luvat murskaukseen sekä läjittämiseen. Hujalan alueen toimijoilla ei ole omina ympäristöluvallisina toimijoina sellaista teknistä ja toiminnallista yhteyttä, jonka perusteella niitä voitaisiin käsitellä yhtenäisenä alueena (YSL 41 §). Kunkin toimijan ympäristöluvassa on käsitelty toiminnan vaikutukset ja ympäristölupamääräyksillä on rajoitettu toimintaa tai asetettu muita velvoitteita, jotka on katsottu tarpeellisiksi ympäristövaikutusten kannalta. Lautakunnan näkemyksen mukaan myöskään YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017) mukaan hanke ei edellytä YVA-menettelyä yhteisalueena. Maa-ainesluvassa on määrätty ympäristöluvan mukainen toiminta-aikojen rajoitus ilta- sekä pyhäaikojen kohtuuttomien haittojen välttämiseksi ja se on ajoiltaan ympäröivään toimintaan yhtenevä.

Alueen toimijoilla ei ole yhteistä infrastruktuuria muuten kuin tieyhteyden osalta. Mm. käytettävän veden toimijat ottavat omista kaivoista tai altaista ja huolehtivat itse jätteiden käsittelystä/varastoinnista. Aiemman ympäristölupakäsittelyn yhteydessä on pyydetty ELY- keskuksen lausunto Hujalantien liikenteeseen liittyen ja ELY on vastannut 22.10.2021: ”Koska kyseessä on valtion tie, joka on rakennettu verovaroilla ja joka ylläpidetään ja hoidetaan verovaroilla niin silloin ei liikennettä voi lähteä rajoittamaan. ELY-keskukset eivät aseta valtion ylläpitämille maanteille liikenteen yleisrajoituksia. Maantiet ovat yleisiä teitä, jotka ovat tarkoitettu yhtäläisesti kaikkien käytettäväksi. Tien kiertämisestä aiheutuu pidennystä matka-aikaan sekä ylimääräisiä polttoainekustannuksia. Raskaalle liikenteelle näistä aiheutuu usein merkittäviä lisäkustannuksia. ELY-keskukset eivät halua lisätä liikennöintikustannuksia tai matka-aikoja tarpeettomilla rajoituksilla, jotka eivät ole tien tai sillan kunnon vuoksi välttämättömiä.” Maa-aineslain mukaisessa toimintaa koskevassa lupaharkinnassa ei voida käsitellä toiminnan vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Näin ollen sillä, mitä valituksessa on esitetty yleisillä teillä tapahtuvasta liikennöinnistä ja liikenneturvallisuudesta, ei ole merkitystä arvioitaessa luvan myöntämisen edellytyksiä. Turun hallinto-oikeus on todennut aiempaan lupaan liittyen (19.9.2013, 13/0251/1, 00078/13/5404), että ”asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ottamistoimintaan liittyvä liikenne on järjestetty asianmukaisesti olemassa olevia maantielaissa tarkoitettuja yleiseen käyttöön luovutettuja tieyhteyksiä pitkin. Liikennemäärien kasvusta johtuvat liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan maantienlain mukaisessa menettelyssä.” Tähän tilanteeseen ei ole tullut muutoksia muilta osin, kuin että Hujalantieltä alueelle johtava yksityinen metsätie on asfaltoitu pölyhaittojen vähentämiseksi.

Valitusoikeus:

Maa-aineslain valitusoikeus on määritelty pykälässä 20 a §. Valittajana on yhdistys, joten miten yhdistyksen säännöissä on määritelty, että mikä on sen tarkoitus, jonka edistämiseksi yhdistys toimii ja millä tavoin yhdistys toteuttaa tässä tarkoitustaan (toimintamuodot). Valitus on kahden yksityishenkilön allekirjoittama, niin onko yhdistys tehnyt päätöksen valituksen jättämisestä vai onko valitus kahden yksityishenkilön tekemä muutoksenhaku yhdistyksen nimissä. Valituksen yhteydessä ei ole esitetty esim. yhdistyksen kokouspöytäkirjaa, jossa valituksen tekemisestä olisi päätetty.

Maa-ainesluvan käsittely (maa-aineslaki 4 a §):

Alueella on ollut vastaavaa louhinta- ja kaivualuetta koskeva maa- aineslupa (kaavoitus- ja rakennuslautakunta 13.12.2012 § 118), joka päättyy vuonna 2024. Aiempaan maa- aineslupaan liittyi louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupa (kaavoitus- ja rakennuslautakunta 14.6.2012 § 57), joka on ollut voimassa 31.12.2021 asti. Tämän vuoksi ympäristölupa on pitänyt käsitellä jo aiemmin, koska vanha lupa olisi päättynyt ennen maa-ainesluvan päättymistä ja siten korvaava uusi louhinnan ja murskauksen ympäristölupa on myönnetty 17.3.2022 (rakennus- ja ympäristölautakunta § 13). Luvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen (528/03.04.04.04.19/2022). Ympäristölupapäätöksen mukaisesti luvan saaja on voinut aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 199 §), joten maa-ainestenottamisella on voimassa oleva ympäristölupa.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Niko Paloposki, 0444333552, niko.paloposki@rusko.fi, Vanhatie 5, 21290 Rusko.​​​​

Liitteet

Oheismateriaali