Perustelut
Ruskon ja Maskun kuntiin on toimitettu 12.6.2021 adressi paremman asuinviihtyvyyden puolesta Maskussa ja Ruskolla. Adressissa todetaan, että Heikkilän sikalan alueella tapahtuvan louhinnan haittavaikutuksia ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristölupia myönnettäessä. Adressin on allekirjoittanut noin viisikymmentä lähinnä Kajamon asuinalueen asukasta.
Adressin allekirjoittaneet vaativat seuraavia toimia:
- Louhintatyömaan melun pienentäminen ja rajoittaminen arkisin ajalle 7:00-17:00
- Rekkaliikenteen rajoittaminen arkisin ajalle 7:00-17:00
- Rekkaliikenteen nopeusvalvonta
- Työmaalta leijailevan pölyn eliminoiminen
- Louhintaräjäytysten kerta-ammuskoon pienentämistä huomattavasti
- Parempia valvontatoimia räjähdysten aiheuttamien vaurioiden tulkintaan (tärinämittarit kiinteistöihin puolueettoman tahon toimesta ennen räjäytyksiä).
- Vaurioituneiden kiinteistöjen korjaus urakoitsijan toimesta.
Adressi on esityslistan liitteenä.
Hujalan alueella toimii Palovuoren Kivi Oy, NCC Industry Oy sekä Matti Järäinen, joilla on ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi Matti Järäisellä ja NCC Industry Oy:lla on lupa maa-aineksen vastaanottoon ja Terrawise Oy:lla on ympäristölupa louheen, rakennuspurkujätteen, mullan, pintamaiden, hevosenlannan ja kantojen välivarastointiin, käsittelyyn ja jatkojalostukseen (lupa siirretty J&T Pajunen Oy:n nimiin 25.11.2021). Terrawise Oy:lla ei ole ollut toimintaa lupa-alueellaan kevättalven 2020 jälkeen.
Alueen toiminnoista on valitettu ympäristönsuojeluun vuoden 2021 aikana useampia kertoja. Valitukset ovat lähinnä koskeneet räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää, yksittäisissä valituksissa on valitettu myös melusta ja pölystä. Valituksista on tiedotettu toiminnanharjoittajia ja erityisesti tärinähaittojen osalta on pyydetty tärinämittaustuloksia sekä niihin liittyvät asiantuntijalausunnot asiasta. Melun osalta valittajaa on myös pyydetty täyttämään melupäiväkirjaa
Ympäristösihteeri on käynyt Kajamon asuinalueella, lähinnä Erämiehentien alkupäässä ja Erämiehentien ja Kajamontien risteyksessä, havainnoimassa melua kesän ja syksyn aikana yhteensä seitsemän kertaa vaihtelevina kellonaikoina. Tarkastusajankohtina meluhaittaa ei ole ollut havaittavissa. Lautakunta on tutustunut toiminta-alueeseen ja sen toimintoihin 18.11.2021.
Adressista on pyydetty vastineet NCC Industry Oy:ltä, Palovuori Kivi Oy:ltä ja Matti Järäiseltä. Terrawise Oy:lta ei pyydetty asiassa vastinetta, koska lupa-alueella ei ole ollut toimintaa kevättalven 2020 jälkeen. Toiminnanharjoittajien vastineet liitteineen ovat esityslistan liitteenä.
Annetuissa vastineissa on todettu, että tehtyjen mittausten perusteella tärinäarvot ovat olleet alle suurimpien sallittujen arvojen. Alueen toimintojen meluvaikutuksia on selvitetty vuonna 2019 teetetyllä yhteismelumallinnuksella. Selvityksessä on todettu, että laskennan perusteella Hujalan alueen kaikkien toimijoiden yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso alittaa toiminnan kaikissa vaiheissa asuinrakennuksilla raja-arvon 55 dB(A). Yhteismeluselvitys on esityslistan liitteenä.
Adressista on pyydetty myös Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikennepuolen lausuntoa. Lausunnossa Ely-keskus toteaa, että liikenteen rajoittamista koskevissa asioissa on aikanaan tehty linjaus jonka mukaan, kun kyseessä on valtiontie, joka on rakennettu verovaroilla ja joka ylläpidetään ja hoidetaan verovaroilla niin liikennettä ei voi lähteä rajoittamaan. Ely-keskukset eivät aseta valtion ylläpitämille maanteille liikenteen yleisrajoituksia. Maantiet ovat yleisiä teitä, jotka on tarkoitettu yhtäläisesti kaikkien käytettäväksi. Ely-keskuksen lausunto on esityslistan liitteenä.
Taustaa ja lainsäädäntöä
Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä värinä vaimenee nopeasti etäisyyksien kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat etäämmälle. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja- tai ohjearvoja ja siksi tärinävaikutusten arviointi perustuu rakenteille määriteltyihin arvoihin. Osin asukkaiden ilmoittama talon rakenteiden voimakas värähtely voi myös aiheutua räjähdyksen aiheuttamasta ilmanpaineaallosta, jonka vaikutukset eivät välttämättä kaikilta osin näy sokkeliin asennetusta mittausanturista.
Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole mahdollisuutta antaa määräyksiä esimerkiksi räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta. Työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista (mm. valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta ja valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta) valvovat työsuojeluviranomaiset. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista (mm. valtioneuvoston asetus räjähteistä/räjähdeasetus) valvoo TUKES (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Poliisi valvoo räjähteiden yleiseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten noudattamista. Poliisille tehdään myös ilmoitus räjäytystyön aloittamisesta.
Räjäytystöistä aiheutuneista vahingoista kärsivien oikeusturva toteutuu ennen muuta ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) nojalla. Sen 1 §:n mukaan ympäristövahinkona korvataan muun muassa tietyllä alueella harjoitetun toiminnan aiheuttamasta tärinästä johtuva vahinko. Lain 7 §:ssä säädetään niin sanotusta ankarasta vastuusta eli siitä, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta johtuvista ympäristövahingoista tuottamuksestaan riippumatta.
Korvausvaatimus ympäristövahingosta esitetään toiminnanharjoittajalle. Vahingonkärsijä, kuten yksityishenkilö tai yritys, huolehtii itse korvausten vaatimisesta, sillä se ei kuulu ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin tai ratkaisuvaltaan. Jollei korvauksesta päästä sopimukseen, vahingonkärsijällä on mahdollisuus saattaa korvausasia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kanne on nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluttua vahingon ilmenemisestä.
Ympäristöluvissa louhinta- ja murskaustoiminnoille annetut toiminta-ajat perustuvat Valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) ollen asetuksen 8 §:n mukaisia tai tiukempia.
Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 μm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Yleensä yli 500 m päässä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja, eikä tarvetta hiukkaspitoisuusmittauksille siten Kajamon asuinalueella ole.
Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2019:75 todennut, että ympäristölupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Luvanvaraiseen toimintaan välttämättömänä osana kuuluvan liikenteen aiheuttamia päästöjä on perusteltua tarkastella lupaharkinnassa varsinaista toiminta-aluetta laajemmalta alueelta silloin, kun toimintaan liittyvä liikenne määrittää yksinomaan tai suurimmaksi osaksi liikennealueelta aiheutuvat päästöt, ja näistä päästöistä voidaan arvioida aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Maantien 12254 (Ruskontie/ Hujalantie) keskimääräinen arkivuorokausiliikenne välillä Hujalan taajama –Kajamon taajama on Väyläviraston aineiston mukaan 1054 ajoneuvoja. Hujalan taajaman itäpuolella keskimäärin arkivuorokausiliikenne on 1731 ajoneuvoa. Kajamon taajaman kohdalla liikennemäärä on vastaavasti 2631 ajoneuvoa. Tielle 12254 aiheutuu Matti Järäisen toiminnasta liikennettä noin 15 käyntiä vuorokaudessa, NCC Industry Oy:n toiminnasta 50-80 käyntiä vuorokaudessa ja Palovuoren Kivi Oy:n osalta 30-40 käyntiä vuorokaudessa. Toimintoihin liittyvän liikenteen ei voida siten katsoa yksinään tai suurimmaksi osaksi määrittävän liikennealueelta aiheutuvia päästöjä.
Liikenteen nopeusvalvonta kuuluu poliisille eikä ympäristönsuojeluviranomaisella ole asiassa toimivaltaa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katja Holttinen, katja.holttinen@mynamaki.fi
Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että louhinta- ja murskaushankkeesta aiheutuu lähialueelle jonkin verran rasitusta toiminnasta. Lautakunta katsoo, että toiminnan melun ja pölyn osalta toiminnoille määrätyissä ympäristöluvissa on riittävät määräykset toiminnasta aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi.
Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunta antaa ympäristönsuojelulain 175 §:n nojalla seuravat, alueella kiviaineksen louhintaa harjoittavia toiminnanharjoittajia koskevat, määräykset:
- Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Räjäytysten tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten tai rakennelmien vaurioitumista. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää tukee seurata tärinämittarein riittävän monesta mittauspisteestä.
- Toiminnanharjoittajien tulee tiedottaa räjäytyksistä vähintään vuorokausi etukäteen riittävän laajasti haittaa kokeville asukkaille perustamalla esimerkiksi tekstiviestirinki tai kiinteistöille jaettavin tiedottein.
Perustelut
Tärinä ympäristöhaittana on monimutkainen ja vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän voimakkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ihmisen kokemaan tärinän häiritsevyyteen vaikuttavat pelkän tärinän suuruuden lisäksi olosuhteet joissa tärinää havaitaan. Lisäksi tärinän aiheuttaessa vaikutuksia rakennuksessa, kuten tavaroiden heiluminen, ikkunoiden heliseminen jne., lisääntyy asukkaiden häiriintymisen kokemus merkittävästi. Tiedottamalla räjäytyksistä ja niiden ajankohdista etukäteen voidaan vähentää räjäytyksistä aiheutuvaa säikähtämisvaikutusta. Tiedottaminen saattaa vähentää tärinän häiritsevyyttä ihmisten silmissä.
Oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaan valvontaviranomainen voi:
1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa;
2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta;
3) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista.
Luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa valtion valvontaviranomainen, jos ympäristöluvan myöntää tai ilmoituspäätöksen antaa valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014); § 6, 7, 8, 175, 185 ja 186
Hallintolaki (434/2003); § 34, 43, 44, 45, 47, 56
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.