Valtuusto, kokous 25.4.2022

Perustelut

Turun kaupunkiseudun kunnat (Turku, Lieto, Kaarina, Naantali, Raisio ja Rusko) ovat tehneet periaatepäätöksen seudullisen yhteistyön kehittämisestä. Ruskon kunnanhallitus on käsitellyt asian 21.6.2021 § 131. Kuntien päätöksissä edellytettiin, että kuntayhtymän perustaminen ja siihen liittyvät asiakirjat tuodaan erikseen päätöksentekoon. Kuntayhtymän muoto, perussopimus ja hallintosääntö on valmisteltu yhteistyössä edellä mainittujen kuntien kesken. Perustettavan kuntayhtymän pääasiallisena tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa ydinkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä sekä jakaa tietoa sen tehtäviin kuuluvissa teemoissa. Kuntien päätösvaltaa eikä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia tehtäviä olla siirtämässä perustettavalle kuntayhtymälle.

Turun ydinkaupunkiseutu muodostaa tiiviin ja rajattoman työssäkäynti- ja asiointialueen, jossa alueen elinvoimaa, vetovoimaa ja kilpailukykyä tulee kehittää kuntarajoja laajempana kokonaisuutena. Ydinkaupunkiseudun kesken yhteistyötä halutaan tiivistää nykyistä parempien ja vaikuttavampien tulosten aikaansaamiseksi. Hyvän yhteistyön merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan uudistuksen johdosta v. 2023 ja edelleen v. 2024, kun vastuu työllisyyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnille.

Varsinais-Suomi toimi lähes koko 2010-luvun Suomen taloudellisen kasvun moottorina. Menestys perustui suurelta osalta Varsinais-Suomen dynamiikkaan, osaamiseen ja edunvalvontaan sekä Triple Helix-mallin pohjalta tehtyyn yhteistyöhön, jossa julkiset toimijat, yritykset ja oppilaitokset tekivät työtä yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamsieksi. Toimintamalli  on saanut tunnustusta laajalti myös muualta Suomessa. Yhteistyön pohjana on ollut keskinäinen luottamus, johon on osattu panostaa. Luottamuksen rakentaminen on lähtenyt liikkeelle sidosryhmäorganisaatioiden strategioista, joiden valmistelua on tehty avoimessa yhteistyössä ja varmistettu, että strategiset tavoitteet ovat yhdensuuntaisia keskenään ja sisältävät myös riittävää kunnianhimon tasoa. Erityistä huomiota on myös kiinnitetty henkilökohtaisella tasolla hyviin ja välittömiin suhteisiin. Myös 2020 -luvulla erinomainen yhteistyö nähdään olevan menestyksen ehtona.

Varsinais-Suomen talous ja erityisesti Turun seudun menestys pohjautuu kansainväliseen kilpailukykyyn ja huippuosaamiseen. Hyvän alueellisen kilpailukyvyn, vetovoiman, pitovoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan hyvin koordinoitua ja suunnitelmallista yhteistyötä. Hyvää yhteistyötä alueella on tehty jo vuosia ja se on tuottanut merkittäviä tuloksia. Nyt yhteistyön syventäminen halutaan ulottaa entistä tiiviimmin myös poliittiselle tasolle. Yhteistyön odotetaan tuovan asukkaille parempia ja helpommin saavutettavia palveluja, parempaa kustannustehokkuutta ja kunnianhimoisempia hankkeita.

Kuntien yhteistyön kehittämiseen tähtäävä suunnitelma ei sisällä kunnallisen päätösvallan siirtämistä kuntayhtymälle, kuten ei myöskään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien siirtoa perustettavalle kuntayhtymälle. Kuntayhtymän kautta toivotaan kuitenkin, että kaupunkiseutuyhteistyöhön liittyvät asiat päätetään yhteisesti tehtyjen linjausten mukaisesti. Yhteistyön kehittäminen ja syventäminen eivät tule luomaan päällekkäistä tekemistä suhteessa nykyiseen toimintaan eikä myöskään suhteessa maakunnalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on nykyistä vahvemman ja koordinoidumman yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden kautta parantaa toimintakuntien ja sidosryhmien toimintaedellytyksiä sekä viranhaltijoiden että poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta. Lopputuloksena on tiiviimpi  ja yhtenäisempi seudullinen kehitys, edunvalvonta ja kasvava elinvoima, kilpailukyky ja hyvinvointi.

Kuntayhtymän malliksi on valittu yhden toimielimen malli, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää seutuhallitus. Perusteena yhden toimielimen mallille on seutuhallituksen kokoonpano, joka pohjautuu asemavaltuutukseen.. Muissa kuntayhtymämalleissa tamä ei olisi mahdollista poliittisten suhteellisuusvaatimuksen johdosta. Kustakin kunnasta seutuhallituksen jäseniksi valitaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Turun kaupungista seutuhallitukseen kuuluvat pormestari ja kaksi apulaispormestaria. Hallituksen jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.   

Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla. Peruspääoma muodostuu yhtymän perustamisen yhteydessä maksettavalla asukaslukuun perustuvalla maksulla, jonka suuruus on 1 €/asukas eli kuntayhtymän pääoma olisi alkuvaiheessa n. 300.000 €. Peruspääomasta on tarkoitus kattaa kuluvan vuoden toiminnasta ja perustamisesta aiheutuvat kustannukset. Seuraavina vuosina kuntien rahoitus liikkuu tasolla 1,5 - 2,6 €/asukas, riippuen kuntayhtymän suunnittelemista toimenpiteistä. Rahoituksella katetaan kuntayhtymän henkilöstö-  ym. kulut. Organisaatiosta on tulossa tässä vaiheessa pieni ja valtaosa rahoituksesta tuleekin kohdistumaan yhteisesti sovittavien selvitysten hankkimiseen. Näitä kunnat rahoittavat tällä hetkellä pääosin yksin. Nettokustannusvaikutus kuntien talouteen tulee siis jäämään vähäiseksi.

Yhteistyön tarkemmat sisällöt tulevat määräytymään seutuhallituksen laatimassa strategiassa, joka vahvistetaan toiminnan käynnistyttyä. Tunnistettavia ja mahdollisia yhteistyösisältöjä voivat olla joukkoliikenne, liikuntapaikkaverkosto, koulutuksen järjestäminen, työllisyyspalvelut, maahanmuutto, turvallisuus, liikenne, asuminen, matkailu, elinkeinopalvelut, ilmaston muutos, edunvalvonta ja osaava työvoima. Valittavat teemat vahvistuvat toiminnan käynnistyttyä. Teemat voivat vaihdella kulloisenkin tilanteen mukaan.

Koska yhteistyön keskeisenä tavoitteena on keskittyä niihin asioihin, joissa on yhteneväiset intressit, ei ole tarvetta sille, että millään kunnalla yksinään olisi enemmistöä kuntayhtymän päätöksentekoelimissä. Kuntayhtymän sisällöllisen valmistelun tukena on tarkoituksenmukaista käyttää nykyisin toimivia viranhaltijatason yhteistyöryhmiä.

Esityslistan oheismateriaalina ovat ehdotukset kuntayhtymän perussopimukseksi ja hallintosäännöksi.