Perustelut
Rakennusvalvontaan on saapunut valitus naapurin kuusiaidasta. Valituksessa todetaan, että Kiinteistön 704-408-5-13 pohjoiselle rajalle 50m matkalle on istutettu 30 kuusta. Kuusien kasvaessa isoksi ei aurinko paista kiinteistölle 704-408-5-41, ei etu- eikä takaterassille eikä pihalle. Tämä on kohtuuton haitta, jonka naapuri tietoisesti ja tahallaan tekee. Naapurin omalla tontilla ei ole puita estämässä auringon valon pääsyä etelän suunnasta. Tiheä kuusiaita aiheuttaa kosteus- ja homeongelmia sekä lisää tuholaisten ja tautien määrää, koska ilma ei pääse kiertämään. Tuholaiset ja taudit voivat myös levitä nykyisiin terveisiin puihin aiheuttaen lahoamista niissä ja puiden kaatumisvaaran rakennusten päälle. Kuuset ovat istutettu kallion päälle ja niiden kasvaessa vaarana on, että ne kaatuvat talon päälle. Kuuset myös roskaavat tonttia. Nämä asiat lain mukaan aiheuttavat kohtuutonta haittaa.
Valituksessa vaaditaan kuuset poistettavaksi rajalta ja tilalle istutettavan pensasaidan kunnan ohjeen mukaisesti sekä lisäksi vaaditaan kiinteistön 704-408-5-13 omistajalta kirjallisen selvityksen miten kuuset hoidetaan, jotta korkeus säilyy hallittuna eivätkä varjosta naapurin tonttia. Miten oksat leikataan, niin etteivät ne tule kiinteistön 704-408-5-41 puolelle ja miten leikkaus tehdään, niin ettei leikkaajan tarvitse tulla naapurin puolelle.
Naapurikiinteistön edustajalta on pyydetty vastine. Vastineessa on todettu, että tontille on istutettu yhteensä n. 20 kpl kuusia yksittäisistutuksina, joiden tarkoitus on kasvaessaan tuoda näkösuojaa tontille sekä lisätä runsaalle hyönteis- ja lintukannalle suojaa sekä tuoda yksityisyyttä tontille, jota ei tällä hetkellä ole kuten naapurien toimittamasta kuvasta näkyy. Mitään väitettyä kuusiaitaa ei ole olemassakaan, sillä eihän 4 kuusta 1-1,5 m alueella ole mikään aita sen merkityksessä. Kuusiaidaksi lasketaan virallisesti 0,35-0 45 metrin välein istutettua tiheää aitarakennelmaa. Mikään puu ei kasva kalliolla eikä siihen juurru lainkaan tai lähes kallion pinnassa oleva kuolee maan jäätyessä. Näin ollen on melkoinen väite, että puulla olisi suora kaatumisvaara. Istutetuista puista on etäisyys naapurin taloon/kiinteistöön n. 7 metriä, joten homeongelma, kosteus tai ilmankierto ei varmastikaan ole mitenkään mahdollinen, kun tyhjää tilaa on istutettavista puista tontilla tuo n. 7 metriä.
Alueen asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tuota tontin osaa koskien https://rusko.fi/wp-content/uploads/2018/11/munittula_asemakaava.pdf, yleensä rajan läheisyydessä voisi olla esim. istutettava tontin osa, mutta tässä on pelkästään tonttiin kuluva piha-alue (kortteli 400, tontti 5). Asemakaavan pohjakartassa on merkitty ylösalaisin oleva V eli pohjakartan tekoaikaan (2005) alueella on ollut havumetsää. Oikeustapauksissa on joskus viitattu tontin aiempiin lupiin, jotka määrittävät tontin käyttöä. Tämän tontin viimeinen lupa on talousrakennus vuodelta 1992. Siinä ei ole paljon karttamerkintöjä, tuolle alueelle on merkitty vain puumerkintöjä, joten sen puolesta tontin käyttö ei vaikuttaisi olevan viimeisen lainvoimaisen luvan vastaista. Alueen lainvoimainen asemakaava on hyväksytty tämän rakennusluvan jälkeen.
Sekä valituksessa, että vastineessa, on tuotu esille, että puiden istutus ei ole ollut aidan istuttamista. Munittulan asemakaavan rakentamistapaohjeissa on todettu, kuten valituksessa: rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 100 cm korkea rakennettu aita (korkeampi aita on luvanvarainen).
Tässä tapauksessa ei ole ollut kyse rajan aitaamisesta.
Raja-aitojen osalta kuntien rakennusjärjestysten ja ohjeiden lähtökohtana on yleensä ollut, että aita on istutettava sen verran etäälle rajasta, että kasvaessaan se pysyy oman tontin puolella, jos sitä ei leikatakaan. Lähtökohtaisesti toisen puolella leikkaaminen vaatisi sitten luvan. Mm. Helsingin kaupunki on antanut seuraavaa ohjeistusta:
Pensasaidan tai kasvien istuttaminen oman tontin puolelle ei vaadi naapurin suostumusta. Pensasaitaa ei suositella istuttamaan suoraan rajaviivan päälle, koska aita katsotaan silloin naapurien yhteiseksi. Aidan hoitamisesta voi olla vaikea sopia, jos esimerkiksi naapuri vaihtuu. Muotoon leikattavaksi tarkoitettu pensasaita vaatii jatkuvaa hoitoa. Pensasaidan taimet on hyvä istuttaa siten, että täysikasvuinen pensasaita pysyy kokonaisuudessaan oman tontin puolella. Aidan leikkaamiseksi naapuritontin puolelta on saatava naapurin suostumus. Ellei se ole mahdollista, on pensaat istutettava niin kauas rajasta, että myös leikkaaminen voidaan tehdä omalla tontilla. Vapaasti kasvavaa pensasaitaa ei leikata säännöllisesti. Kasvilajiketta ja istutuspaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon täysikasvuisen pensasaidan korkeus ja leveys. Aitataimet tulee istuttaa siten, että täysikasvuinen pensasaita on kokonaan oman tontin puolella. Jos naapurin pensaat ulottuvat haitallisesti oman tontin puolelle, haittaa kokevalla osapuolella on oikeus poistaa juuret ja oksat rajalinjaa myöten (naapuruussuhdelaki 8 §). Lakia valvoo poliisi ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa.
Rakentamislain hallituksen esityksessä maisematyöluvan edellytys on painottunut puiden kaatamiseen, ei istuttamiseen:
Maisemaa muuttavalla maanrakennustyöllä tarkoitettaisiin nykyiseen tapaan kaivamista, louhimista, tasoittamista ja täyttämistä sekä puiden kaatamista tai muuta näihin rinnastettavaa työtä. Maisematyöluvan yleisin tarve liittyy puiden kaatamiseen.
Tällä perusteella puiden istutus ei olisi vaatinut rakennusvalvonnan maisematyölupaa.
Naapuri voisi istuttaa koko rajan mitalle esim. kuusiaidan, kunhan huolehtii, että oksat kasvavat oman tontin puolella. Ruskon rakennusjärjestyksessä on kirjattu:
30.2 Pihan rakentaminen. Rakentamattomat tontin osat tulee säilyttää ensisijaisesti mahdollisimman luonnontilaisina ja puustoisina.
Pykälän oheismateriaalina on talousrakennuksen asemapiirros, valitus ja vastine.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että puiden istuttamista koskeva valitus ei vaadi toimia rakennusvalvontaviranomaiselta. Annettujen tietojen perusteella puut on istutettu oman kiinteistön alueelle, joka ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa.
Päätöksen perustelut
Kyse ei ole myöskään ollut raja-aidan istuttamisesta, joka ei kylläkään vaatisi rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Annettujen tietojen pohjalta ei olisi odotettavissa, että puut kasvaisivat haitallisesti naapurin puolelle. Naapurin asuinkiinteistön metsä tai puut eivät sinällään estä tontin käyttöä, tontti voisi rajoittua samalla asemakaava-alueella myös maa- ja metsätalousalueeseen tai virkistysalueeseen, eikä sekään toisi naapurille velvoitetta poistaa kiinteistönsä puustoa. Asemakaavassa ei ole määrätty, että kerrottu istutusalue täytyisi olla avointa maastoa esim. arvokkaan maisemakuvan kannalta. Naapuruussuhdelain § 8 voisi tulla myöhemmin kyseeseen, riippuen puiden kasvusta: se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista. Jos puut tai oksat aiheuttaisivat jotakin vahinkoa, niin tällöin asia kuuluisi käräjäoikeuden ratkaistavaksi: naapuruussuhdelaki § 20, kohtuuttoman rasituksen poistamista tai rasitusta aiheuttavan toiminnan lopettamista kokonaan sekä rasituksesta aiheutuneen vahingon korvaamista on vaadittava rasituksen aiheuttajan kotipaikan tai rasituksen ilmenemispaikkakunnan käräjäoikeudessa taikka siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä rasituksen aiheuttanut toiminta sijaitsee.
Päätöksestä tiedottaminen
Kiinteistöjen 704-408-0005-0041ja 704-408-0005-0013 omistajat.
Lautakunnan pöytäkirja julkaistaan Ruskon kunnan verkkosivuilla 28.8.2026. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisupäivästä.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.