Perustelut
Ruskon kunnan hyvinvointitoimiala on saanut 10.11.2020 Leader Varsin Hyvä -kehittämisyhdistyksen myöntämänä 32 645,52 euron hankerahoituksen ajalle 1.10.2020-30.9.2021 Supernanny – lainattavaa kasvatusapua -hankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 43 527,36 euroa. Hankkeen toiminta-aikaa on jatkettu rahoittajan päätöksellä 31.12.2021 asti. Toiminnassa käytettyä supernanny-nimi on hankkeen aikana muutettu Ruskon nannyksi.
Hankkeessa kokeillaan uudenlaista helposti ja joustavasti kirjastosta lainattavissa olevaa palvelumuotoa pääasiassa alle kouluikäisten lasten perheille. Tavoitteidensa mukaisesti hankkeella on lisätty ennaltaehkäisevän kasvatuksellisen tuen saatavuutta ja monipuolistettu järjestöpohjaista toimintaa osana kunnan hyvinvoinnin edistämisen tehtävää.
Projektikoordinaattori Anne Suomalainen esittelee Ruskon Nanny – lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille -hankkeen toimintaa ja tuloksia.
Taustaa ja tarve palvelulle
Taustana hankkeelle oli ruskolaisten lapsiperheiden tarpeet. Lapsiperheiden määrä, etenkin alle 3-v. lasten perheiden määrä, on kasvanut Ruskolla 17 % muutaman viime vuoden aikana – toisin kuin koko maassa. Nuorten naisten hedelmällisyyskerroin on Ruskolla Varsinais-Suomen toiseksi korkein. Järjestöjen ennaltaehkäisevä palvelutuotanto maaseutumaisissa pienissä kunnissa on suhteellisen vähäistä ja vertaistukea on niukasti saatavilla (muualta muuttaneet perheet, välimatkat, korona). Avunhakemisen ja -saamisen (henkinen) kynnys on lapsiperheillä edelleen korkea.
Yleisesti on todettu, että lapsuudessa alkaneet käyttäytymisen ongelmat heijastuvat koko elinikään ja niihin liittyvien ja usein ongelmien hoitamattomuudesta johtuvat seurannaisvaikutusten kustannukset ovat korkeat. Tutkimusten mukaan vanhempainohjaus on tehokkain hoito käytöshäiriön ehkäisemiseksi; kuitenkin useimmat vanhemmat, jotka tarvitsevat vanhempainohjausta, eivät sitä nykyisin saa. Käytöshäiriöiden ennusteeseen voidaan vaikuttaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa vaikuttavaa tukea tarjotaan. Konkreettisen kasvatuksellisen tuen puuttumiseen olemassa olevasta julkisesta ”palveluvalikoimasta” vaikuttaa osaltaan perheille tarjottavan tuen professionalisoituminen, medikalisoituminen ja erikoistuminen.
Terveydenhuoltolain 4 §:n ja 12 §:n mukaan ”Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin.” Lisäksi ”Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.” Usein kuntien lakisääteisen hyvinvointityön resurssit ovat kuitenkin usein niukat ja muuta kuin konkreettista tukea - samaan aikaan varsinainen tuki ja apu etääntyy ja sektoroituu yhä kauemmas perheiden ulottumattomiin sosiaali- ja terveystoimen viranomaispalveluihin.
Lapsiperheiden määrän kasvun ohella Ruskon kunnan hyvinvoinnin mittarit näyttävät melko hyviltä. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on tullut esiin selvä tarve uudenlaisille matalan kynnyksen palveluille, joiden avulla perheet ja lasten vanhemmat voisivat saada apua kasvatuksellisiin kysymyksiin ja pulmiin helpommin kuin nykyisistä lakisääteisesti järjestettävistä viranomaispalveluista.
Kasvatuksellisen tuen lisääntynyt tarve näkyy nimenomaan perheiden käyttämien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvussa. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 6-vuotiaiden asiakkaiden määrä on Ruskolla vuosien 2014–2018 aikana 14-kertaistunut. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat vuosien 2010–2018 välillä yli kaksinkertaistuneet. Lastensuojelun tehostetussa perhetyössä asiakasperheiden määrä on vuosien 2015–2019 aikana kasvanut 60 %. Kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön kasvu näkyy useamman viime vuoden kustannuskasvuna: perhepalvelujen (esim. kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun perhetyö) kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2018–2020: +18,6 %, joka nettokuluina tarkoittaa 236 000 €:n kasvua. Kasvussa ei ole mukana erikoissairaanhoidon kuluja.
Samaan aikaan ennaltaehkäisevämpien palvelujen saatavuus on heikentynyt: kodinhoitoavun saaminen on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmenien aikana romahdusmaisesti. Koko maassa kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrä on vuodesta 1991 vuoteen 2014 vähentynyt viidesosaan. Sama kehitys on nähtävissä myös Ruskon kunnassa. Kun vuonna 1991 lapsiperheistä 64 sai kodinhoitoapua, vuonna 2011 apua saaneita perheitä oli 0. Viimeisimpänä THL:n tilastoimana vuonna 2014 avun saaneita perheitä oli 9. Kodinhoitoavun hakeminen on koettu kuntalaisten kokemusten perusteella vielä hankalaksi ja jopa asiakasta leimaavaksi.
Lakisääteisten viranomaispalvelujen rinnalle suuremmissa kaupungeissa onkin noussut esiin järjestöjen perheille tuottamaa ennaltaehkäisevää tukea. Maaseutumaisissa kunnissa tällaisen tuen määrä ja saatavuus on kuitenkin heikkoa, ja järjestöjen toiminta on jäänyt palvelutuotantoa perinteisemmäksi harrastustoiminnan ja perhekahviloiden järjestämiseksi. Ilmiö on tunnistettu myös Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöissä, joissa on viime vuosina pilotoitu maaseudulle ja lähiöihin jalkautuvaa palvelua. Siitä huolimatta edelleen suurin osa maaseutumaisista kunnista, Rusko mukaan lukien, on käytännössä ilman perheille suunnattuja matalan kynnyksen ei-viranomaistoimintaan perustuvia palveluja.
Kasvatuksellisen tuen, joka ei ole varsinaista lakisääteistä viranomaispalvelua vaan ennemmin yhteisöllistä vertaistukea, tarve on tullut esiin kuntalaisten palautteiden, mutta myös nettihakujen perusteella. Ruskon kunnassa toteutettiin touko-heinäkuun 2020 aikana kokeilu, jossa lapsiperheille ja nuorille suunnattiin some-kanavissa markkinoitua verkkopalvelua, jossa seurattiin myös kuntalaisten käyttämiä hakutietoja netissä. Palvelu sisälsi oma-apuaineiston lisäksi kunnan työntekijöiden ylläpitämän chat-palvelun. Palvelukokeilun vaikuttavuusarvioinnissa tuli ilmi, että apua ja neuvoa palvelusta hakeneiden ruskolaisten vanhempien nettihauissa korostuivat lasten kasvatukseen ja käyttäytymisen pulmiin liittyvät teemat. ”Lapsen tottelemattomuus” olikin suurin yksittäinen kysymys, johon haettiin Ruskolla apua ja neuvoja.
Hankkeen toteuttama palvelu ei ole lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu vaan matalan kynnyksen vertaistuki, jonka tuottamisessa voidaan jatkossa hyödyntää uudella tavalla paikallisia vapaaehtoisia järjestötoimijoita kiinteänä osana kuntien omaa käytännönläheistä hyvinvoinnin edistämisen toimintaa. Hanke edistää maaseudun elinvoimaa ja lisää sen vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa monipuolistamalla maaseutumaisten kuntien järjestöjen ja julkisten toimijoiden palveluvalikoimaa ja yhteistyötä. Vähentämällä lapsiperheiden yksinäisyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä se myös vahvistaa maaseudun sosiaalista kestävyyttä.
Toiminnan ja tulosten kuvausta
Nanny-palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka voi auttaa lapsiperheitä normaaleissa kasvatusasioissa sekä perhe-elämän pulmissa ennen kuin pulmista kasvaa suurempia. Pilotoitavaa toimintamallia matalan kynnyksen lainattavasta kasvatusavusta voidaan kokeilun jälkeen ottaa käyttöön muissakin maaseutumaisissa kunnissa, joissa sekä sote-palvelujen että järjestöjen palvelujen saatavuus on heikkoa. Kiinnostus toimintamallia kohtaan on ollut runsasta ja konsultaatiopyyntöjä on tullut useasta kunnasta ympäri maata.
Nanny-palvelua on voinut tilata tai lainata joustavasti kunnan nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta tai puhelimitse tai sähköpostilla. Palvelua on saatavilla myös etänä. Yhä useammin ohjausta palvelun käyttöön on tapahtunut myös neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta. Kaikki palvelua käyttäneet perheet ovat kertoneet, että palvelua oli helppo ja joustava tilata.
Kokemusten ja lähes kaikkien asiakaspalautteiden perusteella hankkeen mukaisen palvelun voi todeta olevan tarpeellinen ja toivottu. Noin 40 perhettä on saanut apua pääasiassa arjen sujumiseen, kasvatuskysymyksiin, lasten käytösongelmiin ja uhmaikään ja vuorovaikutuksen pulmiin. 100 % perheistä kokee avun hakemisen helpoksi, 100 % suosittelisi palvelua ystävälleen ja 98 % on kokenut hyötyneensä käynneistä. Vanhemmat ovat saaneet palvelusta vahvistusta rooliinsa kasvattajana sekä lisää elämänhallinnan tunnetta. Projektikoordinaattorin arvion mukaan palvelulla on kyetty todennäköisesti estämään perhetason ongelmien mutkistumista sekä estämään myöhempien palvelujen tarvetta.
Hankkeessa on perhekohtaisen asiakaspalvelun lisäksi tehty runsaasti kehittämistyötä verkostojen, kuten järjestöjen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja seurakunnan kanssa. Kehittämisessä on toteutettu varhaiskasvatuksen vanhempainiltoja ja otettu käyttöön varhaiskasvatuksen kanssa yhteiset vertaistuki-illat pikkulapsiperheille sekä aktivoitu paikallisia järjestöjä mukaan toimintaan. Hankkeen lopputuotoksena syntyy mallinnus lainattavan kasvatusavun palvelulle.
Toiminnan jatkaminen on osana hyvinvointilautakunnan talousarvioesitystä vuodelle 2022.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mikko Hulkkonen, Hyvinvointijohtaja, mikko.hulkkonen@rusko.fi
Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tietoonsa saatetuksi hankkeen esittelyn.
Päätös
Hyvinvointilautakunta päätti merkitä tietoonsa saatetuksi hankkeen esittelyn.