Perustelut
Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä on Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon kuntien vuonna 2022 perustama yhteistyöorganisaatio.
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän päätehtäviin kuuluvat kuntayhteistyön yleinen kehittäminen ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittäminen.
Ruoka-apu on lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentävää ruokalahjoituksina jaettavaa vapaaehtoista apua yhteiskunnan vähävaraisille. Ruoka-avun toteutusmuotoja ei ole koordinoitu valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Eri paikkakunnille on muodostunut omia toteutusmalleja riippuen avun tarpeesta, auttajista, auttajaorganisaatioista ja kontakteista.Viime vuosina ruoka-avun tarve on ollut taas kasvussa.
Turun kaupunki on koordinoinut Varsinais-Suomen alueen ruoka-aputoiminnan kehittämistä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella vuoden 2024 aikana. Kehitystyön tuloksena Turun kaupunki, Länsi-Suomen diakonialaitoksen säätiö, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Punaisen ristin Varsinais-Suomen piiri ovat päättäneet käynnistää Varsinais-Suomessa uuden keskitetyn koordinaation ruoka-apumallin vuonna 2026. Malliin pyydetään kaikkia Varsinais-Suomen kuntia.
Uutta mallia on esitelty kevään aikana Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitukselle ja kuntajohtajakokoukselle.
Seutuhallitus on päättänyt kokouksessaan 23.4.2025 § 38 "esittää kuntayhtymän jäsenkunnille, että ne ottavat omassa päätöksenteossaan kantaa keskitetysti koordinoituun ruoka-avun malliin".
Ruskolla, toisin kuin tausta-aineistossa todetaan, hävikkiruoan jakomalli on toiminut hyvin jo useamman vuoden ajan. Kouluilta ylitsejäänyttä ruokaa jaetaan vapaaehtoisvoimin (seurakunta, MLL, Lions) kolmesti viikossa koulujen toiminta-aikana. Lisäksi ruokaa haetaan yhdeltä koululta nuorisotyöntekijöiden toimesta, nuorisotaloilla lämmitettäväksi sinne saapuville nuorille.
Kouluilta (Kirkonkylä ja Laukola) jaettavaa ruokaa voivat käydä noutamassa kaikki, jotka kokevat sen tarpeelliseksi tai haluavat osaltaan auttaa ruokahävikin halllintaa. Jakotoiminta on kehitetty Ruskolla keväällä 2022, ja jako on ollut toiminnassa samanlaisena nyt kolmen lukuvuoden ajan. Saatu palaute on ollut pelkästään positiivista, ja jakotapahtumia on pidetty yhteisöllisinä tapaamispaikkoina. Hakijoina käy eläkeläisiä, työikäisiä henkilöitä ja lapsiperheitä. Viikosta riippuen apu tavoittaa noin 90 taloutta, joiden perhekoot vaihtelevat. Taloudet saattavat saada ruokaa myös useamman päivän tarpeeseen. Nuorisotaloilla jaossa olevan ruoan tavoittavien nuorten määrä on arviolta vähintään n. 50 nuoren luokkaa.
Ruoanjakotoiminta pyörii tällä hetkellä lähes kustannusvapaasti kunnalle toimien samalla ruokapalveluille lakisääteisenä syömäkelpoisen ruokahävikin hallintana. Vapaaehtoisia on onnistuttu rekrytoimaan jakajien osalta riittävästi seurakunnan ja MLL:n toimesta. Toiminan edellytyksiä ja käytänteitä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa pidettävissä yhteistyöpalavereissa jakajien kanssa, joihin myös ruokapalvelupäällikkö osallistuu.
Esitetyssä toimintamallissa on taustalla varmasti hyvä pyrkimys. Esitetty malli herättää kuitenkin kysymyksiä siitä, miten se tukisi jo olemassa olevaa paikallista toimintaa. Ehdotuksessa painopiste vaikuttaa olevan paikallisesti toteutettujen toimintojen keskittämisessä ja yhteisen koordinaation luomisessa - ei niinkään jo olemassa olevien, toimivien paikallisten mallien tukemisessa ja vahvistamisessa. Näin ollen konkreettiset lisäarvot Ruskon tapaiselle kehyskunnalle eivät esityksestä avaudu mitenkään selkeästi. Esimerkiksi maininta Operaatio Ruokakassin roolista ei vastaa Ruskon käytäntöjä, sillä Ruskolla ruoka saadaan omien koulujen keittiöistä.
Keskitetty ruoka-apumalli ei vaikuttaisi palvelevan yhtä lähellä Ruskon kuntalaisia kuin nykyinen ruoanjakotoiminta. Kustannukset kunnalle olisivat myös kasvusuuntaiset nykyiseen kustannusneutraaliin malliin nähden, vaikka esitettyä maksuosuutta (50 senttiä/asukas) ei nyt suurena voi pitääkään. Tämän hetkisen jakotoiminnan alas ajaminen olisi todennäköisesti useille kuntalaisille suuri pettymys. Kyseinen esitetty terminaalimalli ilmentää ennemmin pitkään säilyvien elintarvikkeiden jakamiseen liittyvää toimintaa ns. kauppakassi -tyyppisenä ruokajakona vähittäiskauppojen ja elintarviketeollisuuden hävikistä. Tällaista toimintaa ei Ruskolla ainakaan säännöllisesti ole ollut olemassa. Saattaisi myös olla niin, että tuollaisessa terminaalimallissa jakopisteitä ei välttämättä tulisi Ruskon kokoiseen kuntaan lainkaan, vaan ne todennäköisesti jäisivät isompiin kuntiin eivätkä näin ollen palvelisi ruskolaisia yhtä hyvin.
Kokonaisuudessaan esitetyssä toimintamallissa on varmasti omat etunsakin, mutta sen soveltuvuus Ruskolla käytössä olevaan malliin ei ole paras mahdollinen nykyiseen toimintaan nähden. Esitetyn toimintamallin jatkotarkastelussa olisikin tärkeä huomioida kunkin kunnan käytännöt ja niiden mahdollinen yhteensopivuus uuden mallin kanssa.
Esityslistan oheismateriaalina on Ruokatoiminnan yhteinen kehittäminen Varsinais-Suomessa -taustamateriaali sekä seutuhallituksen ao. käsittely.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Kari Lehtinen, Kunnanjohtaja, kari.lehtinen@rusko.fi
Kunnanhallitus päättää todeta esitetyn mallin olevan tavoitteiltaan hyvä toimien lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentävänä apuna sekä hävikkiruoan hallinnan mahdollistajana.
Kunnanhallitus päättää kuitenkin, että Ruskolla painopiste hävikkiruoan jakamisessa on nykyisessä organisaatioiden yhteistyöhön perustuvassa toiminnassa totutun toimintamallin, ja siitä saadun hyvän palautteen johdosta.
Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että esitettyä toimintamallia jatkokehitettäessä huomioitaisiin kuntien nykyiset käytännöt ja niiden yhteensopivuus kyseiseen malliin.