Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 16.6.2022

Perustelut

ASIA

Ympäristönsuojelulain 89 § mukaista asiaa koskeva päätös / J&T Pajunen, olemassa olevan ympäristöluvan toiminnan olennainen muuttaminen ja aloituslupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

HAKIJA

J & T Pajunen Oy
Navirentie 1
21100 Naantali

Y-tunnus 0673129-3
Yhteyshenkilö:
Tero Haapanen
p. 040 7371 378
tero.haapanen@jt-pajunen.fi

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

J&T Pajunen Oy on toimittanut Ruskon kuntaan ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisen ympäristölupamuutoshakemuksen, joka koskee jätteen ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä ja varastointia sekä betonin murskausta Ruskon Hujalassa kiinteistöllä 704-403-4-35 (Riranummi) osoitteessa Hujalantie 279. Vastaanotettavien jätteiden määrään haetaan muutosta seuraavasti: purkubetoni ja ylijäämämaa alle 50 000 t vuodessa, biokaasulaitoksen mädätysjäännös, hevosenlanta, haravointijäte ja kannot yhteensä alle 20 000 t vuodessa. Purkubetonista jalostetaan maanrakennuksessa hyödynnettävää materiaalia. Mullan valmistuksessa pääraaka-aine on biokaasulaitoksen mädätysjäännös. Lisäksi hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 199 §:n hakemuksen toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Aiemmin myönnetyn ympäristöluvan toiminta koskee louheen, rakennuspurkujätteen, mullan, pintamaiden, hevosenlannan ja kantojen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta varten. Vastaanotettavien jätteiden määrät vuodessa ovat olleet: rakennusten purkujäte (sisältää purkubetonin) alle 10 000 t, kannot 1500 t, pintamaat ja hevosenlanta 3600 t (lannan osuus 400 t) ja louhe 4000 t. Lupa on myönnetty vuonna 2012 JJ Kaivin ja Kallio Oy:lle, jolta hakija on hankkinut kiinteistön omistukseensa ja ympäristölupa on siirretty hakijan nimiin. Lupapäätös on esityslistan oheismateriaalina.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

• Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 27 § ja liite 1, taulukko 2 kohta 13 f: jätteen ammattimaiselle käsittelylle on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 27 § ja liite 1, taulukko 2, kohta 7 e: kiinteälle murskaamolle tai tietylle alueelle sijoitettavalle siirrettävälle murskaamolle, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 § 1. momentin kohtien

6 b) kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;

12 b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;

12 f) muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;

perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölupalautakunta.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on jätetty 8.2.2022. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon haetaan muutosta.

SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ

Toiminta sijoittuu hakijan omistamalle kiinteistölle 704-403-4-35. Kiinteistön pinta-ala on 6,21 ha. Laitoskiinteistö sijaitsee Ruskon kunnan lounaisosassa noin 2 km Ruskon kirkonkylästä länteen. Naapurikuntien rajalle on matkaa yli 1 km. Varsinais-Suomen seutukaavoissa ei ole kiinteistöä koskevia merkintöjä. Ruskon yleiskaavassa vuodelta 2010 alue on maa- ja metsätalousaluetta. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. Laitoskiinteistön itä-, etelä- ja länsipuoli on maa- ja metsätalousaluetta. Kiinteistön pohjoispuolella on maa-aineksenottoa ja kiinteistöstä noin 250 m koilliseen sijaitsee sikala. Lähin asutus ja loma-asutus sijaitsee noin 500-700 metrin etäisyydellä laitoskiinteistöstä länteen, lounaaseen, kaakkoon ja koilliseen.

Maa- ja kallioperä

Alueen maaperä on länsi- ja itäosissa savea, kiinteistön keskiosasta koilliseen ja kaakkoon hiekkaa, eteläosassa kalliota. Alue on entistä maa-aineksenottoaluetta ja pohjavesi on aikanaan kaivettu esiin. Alue on sittemmin tasoitettu ja pohjavesilammikko täytetty.

Pohjavesiolosuhteet

Laitoskiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Lähimpiin pohjavesialueisiin on matkaa yli kilometri. Lähin asutus ei kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen vaan lähimpien asuinkiinteistöjen vedenhankinta on oman kaivon varassa. Maaperäolosuhteiden (savi ja kallio) perusteella arvioituna laitosalueen ja lähimpien kaivojen välillä ei ole pohjaveden kulkeutumisreittiä.

Vesistöt

Laitoskiinteistö kuuluu Ruskonjoen valuma-alueeseen. Laitosalueelta lähtöisin olevat pintavedet kulkeutuvat ojia pitkin Ruskonjokeen laskevaan uomaan.

Luonto

Laitoskiinteistön läheisyydessä ei ole Natura-alueita, eikä yksityisen tai valtion maalle perustettuja luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Karevansuo kiinteistöltä yli km länteen ja Kullanvuori noin 1 km laitoskiinteistöltä lounaaseen.

SUUNNITELTU TOIMINTA

Laitosalue ja siellä tehtävät muutokset

Osa kiinteistöstä on tasoitettua kenttää. Kiinteistön itä- ja eteläosa on metsää. Nykyisellä kenttäalueella sijaitsee asfaltoitu alue, jolla muodostuvat hulevedet on ohjattu kiinteistön koillisosassa olevaan hulevesialtaaseen, josta ne johdetaan kiinteistön koillispuolitse kulkevaan ojaan.

Kenttä on tarkoitus laajentaa koko kiinteistön alueelle. Kentän laajennuksen rakentamisessa on tarkoitus käyttää jätemateriaaleja Mara-ilmoituksella. Asfaltoitua aluetta laajennetaan niin, että sille mahtuu varikon lisäksi mädätysjäännöksen ja hevosenlannan varasto sekä kompostointiaumat. Muilta osin kentän pinta tiivistetään, mutta ei asfaltoida. Hujalantien varteen rakennetaan maa-aineksesta suojavalli. Hulevesien viivytysallasta laajennetaan niin, että sen tilavuus on 1 m3 / 100 m2 tiivistettyä kenttää (5000 m2) eli 50 m3.

Jätebetonin vastaanotto ja käsittely

Jätebetoni varastoidaan kasalle, josta se sopivin väliajoin murskataan ja hyödynnetään kentän laajentamisessa Mara-ilmoituksella (ELY-keskus käsittelee) ja sen valmistuttua kuljetetaan kohteisiin, joilla on lupa ja ilmoitukseen perustuva oikeus hyödyntää jätebetonia toiminnassaan. Käsittelyn yhteydessä betonin seassa mahdollisesti oleva metalli erotellaan ja toimitetaan metallinkeräykseen. Purkubetonia ja ylijäämämaata vastaanotetaan vuosittain alle 50 000 tonnia. Murskaustoimintaa on arviolta 2-6 kertaa vuodessa ja kesto 3-6 päivää kerrallaan.

Mullan valmistus ja hake

Jätteitä otetaan vastaan vuosittain arviolta seuraavasti: biokaasulaitoksen mädätysjäännös 14 000 t, haravointijäte 3000 t, hevosenlanta 1500 t, kannot 1500 t, kuitenkin niin, että vuosittainen kokonaismäärä pysyy alle 20 000 tonnissa.

Kantoja haketetaan 1-4 kertaa vuodessa. Haketuksen kesto on noin vuorokausi kerrallaan. Hake toimitetaan energiana hyödynnettäväksi.

Multatuotteiden valmistuksessa raaka-aineina käytetään jätemateriaaleina biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, hevosenlantaa, lehtiä (haravointijätettä) sekä lisäksi turvetta, hiekkaa ja savea.  Valmistettavat tuotteet ovat istutus-, nurmikko- ja havumulta. Tuotteet luokitellaan kompostimullaksi, jota käytetään kasvupohjana.

Sääolosuhteet ja kysyntä määräävät vuosittaisen toiminta-ajat. Aktiivinen toiminta tapahtuu pääasiassa maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, mutta säiden salliessa toiminta voi jatkua marraskuulle asti.

Multaseoksen valmistamiseksi mädätysjäännökseen lisätään turvetta, hiekkaa, lehtiä ja savea, jolloin mädätysjäännöksen osuus on noin 30-40 prosenttia. Mullan valmistuksessa saatetaan käyttää myös hevosenlantaa, jos sitä on saatavana. Seos aumataan ja aumoja ilmastetaan kääntämällä 2-3 kertaa. Uusien aumojen alle levitetään vähintään 20 cm paksu kerros turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle.

Noin kolme kuukautta kestävän käsittelyn aikana materiaali kuivuu ja rakenne paranee. Samalla varmistetaan materiaalin hygieenisyys. Mädätysjäännöksen hygienisointi tapahtuu biokaasulaitoksella. Tarvittaessa seoksen pH-arvo säädetään kalkilla. Multatuotteiden seulonta tehdään 5-7 kertaa vuodessa ja multatuote läjitetään varastokasaan myyntiä varten.

Yksi valmiste-erä vastaa yhtä kompostointiaumaa ja laitoksella on mahdollista olla yhtäaikaisesti useita aumoja. Yhden valmiste-erän koko on noin 3 000 - 5 000 m³. Aumojen ja lisäksi alueella on varastokasoissa pieniä määriä haketta, turvetta, hiekkaa ja savea. Raaka-aineena käytettävä maa-aines on peräisin rakentamattomista kohteista. Maa-aineksen vastaanottotarkastus tapahtuu silmämääräisesti. Mullan valmistuksen raaka-aineista mädätysjäännös sekä hevosenlanta varastoidaan asfaltoidulla alustalla. Myös kompostointi sekä valmiiden tuotteiden varastointi tapahtuu asfaltoidulla alustalla, jolla muodostuvat hulevedet johdetaan hallitusti viivytysaltaaseen.

Toiminta-aika

Olemassa olevan luvan mukaan toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 - 22 kuitenkin niin, että meluavimmat toiminnot (poraus, iskuvasaran käyttö jne.) tulee ajoittaa klo 7 - 18 väliselle ajalle. Tähän haetaan muutosta niin, että kuormausta ja kuljetusta harjoitetaan lisäksi lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7 - 18.

Koneet ja polttonesteet

Toiminnassa käytetään työkoneina pyöräkuormaajaa, seulaa sekä kaivinkonetta. Toiminnassa käytetään pieniä määriä voiteluöljyjä ja kemikaaleja, jotka varastoidaan lukittavassa kontissa asfaltoidulla varikkoalueella. Polttoneste varastoidaan tilavuudeltaan noin 3 000 litran kaksoisvaippasäiliössä asfaltoidulla varikkoalueella. Säiliö varustetaan ylitäytönestimellä ja tankkauslaitteisto sulkuventtiilillä. Polttonesteen kulutus on noin 10 000 litraa vuodessa. Muita kemikaaleja ei alueella käytetä tai varastoida.

Vedenhankinta sekä jäte- ja hulevedet

Kiinteistöä ei ole liitetty vesi- tai viemäriverkkoon. Varsinaisessa toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella tuodaan tarvittaessa kuivakäymälä ja käsienpesua varten puhdasvesitankki.

Asfaltoidulla varikkoalueella muodostuvat hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta viivytysaltaaseen. Muilla alueilla muodostuvat hulevedet ohjataan kallistusten avulla viivytysaltaaseen ja siitä edelleen ojaan. Olemassa olevaa hulevesien viivytysallasta laajennetaan niin, että sen tilavuus on 1 m3 / 100 m2 tiivistettyä tai asfaltoitua kenttää.

Liikenne

Kulku alueelle tapahtuu alueen länsireunassa olevan liittymän kautta. Raskaan liikenteen määrä on vilkkaimpana aikana enimmillään noin 25 käyntiä päivässä.

TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Päästöt vesistöön ja viemäriin

Alueella käsiteltävien materiaalien määrä kasvaa. Mullan valmistukseen käytettävistä raaka-aineista ja varastokasoissa olevista tuotteista saattaa kulkeutua huleveden mukana ravinteita ja orgaanista ainesta viivytysaltaaseen ja edelleen altaan alapuolisiin pintavesiuomiin. Purkubetonista ja ylijäämämaasta voi kulkeutua kiintoainesta viivytysaltaaseen ja edelleen alapuolisiin pintavesiuomiin.

Ravinteiden, orgaanisen aineksen ja hienoaineksen kulkeutumista alueen ulkopuolelle hallitaan huleveden viivytyksen avulla. Viivytysaltaasta ojaan johdettavan veden laatua seurataan. Viivytysaltaan poistoputki varustetaan sulkuventtiilillä, joka pidetään myös talven aikana toimintakunnossa ja lumesta vapaana. Viivytysallas pidetään asianmukaisessa kunnossa ja näytteenoton ja silmämääräisen seurannan avulla varmistutaan siitä, että veden viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi. Tasausaltaan pohjalle laskeutuva liete poistetaan tarvittaessa ja toimitetaan vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

Päästöt maa- ja kallioperään ja pohjaveteen

Toiminta ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Päästöt ilmaan

Alueella käsiteltävien materiaalien määrä kasvaa. Betonin ja kiviaineksen murskaus aiheuttaa pölyä. Lisäksi pölyä voi muodostua kuormien purussa ja varastokasoista tuulen vaikutuksesta. Pölypäästöjä vähennetään kastelemalla varastokasoja sekä murskaukseen syötettävää materiaalia. Mikäli on suuri riski pölyn leviämisestä kiinteistön ulkopuolelle sääolosuhteista johtuen, voidaan pölyävät käsittelytyöt tilapäisesti pysäyttää. Mahdolliseen pölynsidontaan käytetään viivytysaltaaseen kertynyttä vettä. Pölyämistä pyritään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti ensisijaisesti työsuojelullisista syistä, koska pölyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen työntekijöihin. Toiminta järjestetään niin, että siitä ei aiheutu merkittävää pölyhaittaa kiinteistön ulkopuolelle eikä ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarvittaessa pölyn määrää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mitataan, kuten nykyinenkin lupa edellyttää.

Mullanvalmistuksen pääraaka-aineen mädätteen eikä hevosenlannan arvioida aiheuttavan hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mädäte on läpikäynyt prosessin, jossa raaka-aineen (esim. liete) orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuus on vähentynyt merkittävästi. Laitosalueelle mädäte toimitetaan kuivatettuna ja on sellaisenaan levittävissä pelloille maanparannustuotteena.

Melu

Meluhaittaa aiheuttaa betonin murskaus, haketus sekä muiden työkoneiden äänet. Toiminta järjestetään kaikissa vaiheissa niin, että se ei aiheuta meluohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarvittaessa melun määrää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mitataan.

Vaikutukset luontoon

Toiminnalla ei ole vaikutusta suojelualueisiin eikä alueen ympäristön luontoarvoihin.

Tarkkailu

Nykyinen ympäristölupa ei edellytä toiminnan vaikutusten säännöllistä seurantaa. Hakija esittää, että viivytysaltaasta ojaan johdettavan veden laatua seurataan purkuputken päästä kerran vuodessa (syyskuu) otettavilla näytteillä. Ennen toiminnan käynnistymistä muutetun luvan mukaisesti otetaan vesinäyte myös kentän koillispuolitse kulkevasta pintavesiuomasta alkutilanteen selvittämiseksi.

Näytteenoton yhteydessä havaintopaikan virtaama arvioidaan. Vesinäytteistä tehtävät analyysit:

Vakuus

Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euroa nykyisen 2 000 euron sijaan. Vakuus kattaa kustannukset, jotka toiminnan päätyttyä koituisivat alueella olevien jätteiden kuljettamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja alueen siistimisestä.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Muutetun toiminnan käynnistämiselle haetaan YSL 199 §:n nojalla lupaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna on, että kyseessä on olemassa oleva toiminta eivätkä laajennetun toiminnan ympäristövaikutukset oleellisesti poikkea nykyisen luvan mukaisen toiminnan ympäristövaikutuksista.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 11.3. - 11.4.2022  Ruskon sekä Maskun kuntien sähköisellä ilmoitustaululla, joissa asiakirjat ovat olleet liitteinä julkisesti nähtävillä, sekä Turun tienoo -lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta pyydettiin lausunto Ruskon ympäristöterveydensuojeluviranomaiselta, jona toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. Terveysvalvonta on antanut 11.4.2022 seuraavan lausunnon:

Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksen mukainen toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päivittäin klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB(LAeq).

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa. Jos tehtyjen mittaustulosten perusteella havaitaan, että toiminnot aiheuttavat raja-arvojen ylityksiä, toiminta tulee keskeyttää, kunnes melu- ja/tai pölysuojauksia on parannettu. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin.

Laitoksella tulee olla Ruokaviraston lannoitevalmistelain mukainen hyväksyntä. Multatuotteen hygieenisyys (E.coli ja salmonella) tulee varmistaa jokaisesta valmiste-erästä.

Kompostointiaumoja on käännettävä ja seulontaa suoritettava sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajun ja pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.

Toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja niistä tulee pitää kirjaa.

Laitoksen kenttäalueelta kertyvien valumavesien laatua laskeutusaltaan jälkeen tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kenttäalueen pohja tulee pitää hyvässä kunnossa ja tiiviinä.

Muistutukset

Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta/mielipidettä.

Ruskon omakotiyhdistys pyytää huomioimaan seuraavia asioita ympäristölupahakemusta käsiteltäessä. Hujalan alueella on harjoitettu murskausta ja muuta melua aiheuttavaa toimintaa useita vuosia, ja ympäristöön kohdistuneet haitat ovat olleet suuria. Haittoja aiheuttavat rekkaliikenne Hujalantiellä, hajuhaitat, pölyhaitat, maiseman turmeltuminen ja jatkuva melu. Alueella toimii jo kolme muuta kiviaineksen murskausta harjoittavaa yritystä, joiden aiheuttaman melun arvioidaan aiheuttavan terveyshaittoja. J&T Pajunen Oy:n toiminnan laajentaminen toisi lisää melu-, haju- ja pölyhaittoja. Toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Perusteluna esitetään, että toiminta ei sovi asutuksen läheisyyteen ja toiminta vaatisi kaavamuutoksen teollisuusalueeksi, ympäristövaikutusarviointimenettelyn sekä meluselvityksen. Yhdistys ei pidä toiminnan aikana tehtävää melumittausta luotettavana. Omakotiyhdistys esittää huolensa myös vakuuden (5000 euroa) riittävyydestä ja ehdottaa 65000 euron vakuutta, sekä kuljetusten sallimisesta viikonloppuina, mistä aiheutuu häiriötä tiestön vieressä sijaitsevien asuntojen asukkaille.

Kahden yksityishenkilön jättämän yhteisen mielipiteen mukaan ympäristölupahakemuksen myönteiselle päätökselle ei ole riittäviä perusteita, eikä toiminnalle tulisi myöntää aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta. Lupaharkinnassa tulisi huomioida alueen asukkaille jo pitkään aiheutunut kohtuuton rasitus sekä kiinnittää erityistä huomiota lähialueiden jäljellä olevien luontoarvojen säilyttämiseen. Esitetty toiminta ei ole toteuttamiskelpoista tiiviisti asutulla kaupunkiseudulla, missä sekä Ruskon että Maskun asutus ovat lähellä. Lisäksi alue sijaitsee luonnonsuojelualueiden tuntumassa sekä vedenhankinnalle tärkeäksi merkityllä pohjavesialueella.

Hakijan vastine lausunnosta, muistutuksista ja mielipiteistä

J&T Pajunen Oy on antanut 25.4.2022 terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon, Ruskon omakotiyhdistys ry:n muistutukseen sekä kahden yksityishenkilön yhteiseen mielipiteeseen seuraavan vastineen:

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto

Terveydensuojeluviranomainen katsoo lausunnossaan, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksen mukainen toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa.

Viranomainen toteaa lausunnossaan, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää meluohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Vastineenaan hakija toteaa, että se on hakemuksessaan ilmoittanut, että toiminta järjestetään kaikissa vaiheissa niin, että se ei aiheuta meluohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja että tarvittaessa melun määrää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mitataan.

Viranomainen katsoo lausunnossaan, että toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa. Jos tehtyjen mittaustulosten perusteella havaitaan, että toiminnot aiheuttavat raja-arvojen ylityksiä, toiminta tulee keskeyttää, kunnes melu- ja/tai pölysuojauksia on parannettu. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin.

Vastineenaan hakija toteaa pölyn osalta, että raja-arvona on käytettävä Valtioneuvoston päätöksen 481/1996 2 §:n mukaisia ohjearvoja, joita hakija on tarkoittanut ilmoittaessaan hakemuksessa, että toiminta järjestetään niin, että siitä ei aiheudu ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnan keskeyttämisen osalta hakija toteaa vastineenaan, että ympäristöluvanvaraisen toiminnan keskeyttämisen kynnys ja menettely on kirjattu ympäristönsuojelulain (527/2014) 181 §:ään eikä siitä ole tarpeen antaa erikseen lupaehtoa.

Viranomainen katsoo, että toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja niistä tulee pitää kirjaa.

Vastineenaan hakija toteaa, että se sitoutuu aistinvaraisesti tarkkailemaan laitosalueen ulkopuolelle mahdollisesti kulkeutuvan hajun määrää ja pitämään havainnoista kirjaa. Lisäksi hakija sitoutuu antamaan naapurustolle yhteystiedot, johon mahdolliset haju-, pöly- tai meluhaittailmoitukset voi tehdä. Toiminnanharjoittaja käsittelee ja tallettaa mahdolliset ilmoitukset selvitysten ja toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi.

Viranomainen katsoo lausunnossaan, että laitoksen kenttäalueelta kertyvien valuma-vesien laatua laskeutusaltaan jälkeen tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kenttäalueen pohja tulee pitää hyvässä kunnossa ja tiiviinä.

Vastineenaan hakija toteaa, että viranomainen ei ole esittänyt perustelua pintavesitarkkailun tiheyttä eikä kentän tiiveyttä koskevalle vaatimukselle. Hakija katsoo, että nämä asiat eivät kuulu terveydensuojeluviranomaisen toimialaan. Laitosalueen ja lähimpien talousvesikaivojen välillä ei ole kulkeutumisreittiä eikä hakemuksen tarkoittama toiminta ole sellaista, että siitä voisi aiheutua pinta- ja pohjavesivaikutusten kautta terveysriskejä.

Ruskon omakotiyhdistys ry:n muistutus

Omakotiyhdistys esittää muistutuksessaan, että hakemuksen tarkoittama toiminnan muutos vaatii sekä kaavamuutoksen että YVA-menettelyn. Omakotiyhdistyksen mukaan YVA-menettely vaaditaan vähintään 5 000 tonnin jätemäärälle.

Vastineenaan hakija toteaa, että hakemus koskee olemassa olevan toiminnan muuttamista eikä se hakijan käsityksen mukaan edellytä yleiskaavan muuttamista eikä asemakaavaa. Toiminnan muutos ei edellytä rakennusten tai hallien rakentamista. Hanke ei myöskään edellytä YVA-menettelyä. YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä 252/2017) mukaan hanke ei edellytä YVA-menettelyä. Omakotiyhdistyksen mainitseman 5 000 tonnin jätemäärä tarkoittaa laissa biologisesti käsiteltävän vaarallisen jätteen määrää. Hakemus ei koske vaarallisen jätteen käsittelyä. Hakemuksen tarkoittamien biologisesti käsiteltävien jätejakeiden YVA-raja on 35 000 tonnia vuodessa (hakemuksessa alle 20 000 tonnia vuodessa).

Omakotiyhdistys katsoo, että hakemukseen olisi pitänyt liittää meluselvitys ja tässä yhteydessä yhdistys viittaa mm. kiviaineksen käsittelyyn. Yhdistys ei pidä toiminnan aikana tehtävää melumittausta luotettavana.

Vastineenaan hakija toteaa, että hakemuksen mukaisessa toiminnassa ei murskata kalliokiviainesta ja nykyisen ympäristöluvan sisältämästä louheen vastaanotosta on tarkoitus luopua. Mikäli melumittaus katsotaan tarpeelliseksi, on sen tulos matemaattiseen malliin perustuvaa meluselvitystä tarkempi ja ilmaisee todellisen tilanteen. Mittauksen toteuttamisesta laaditaan etukäteen suunnitelma, joka hyväksytetään valvontaviranomaisella. Viranomaisella on myös mahdollista valvoa paikan päällä, että mittaus toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Omakotiyhdistys kiinnittää huomiota siihen, että lupa autokuljetuksille on haettu myös viikonlopuiksi.

Vastineenaan hakija toteaa, että liikenne alueelle kulkee pitkin Hujalantietä, joka on valtion ylläpitämä yleinen tie eikä liikennöinti sitä pitkin ole luvanvaraista.

Omakotiyhdistys on huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista etenkin alueella sijaitsevassa porsitussikalassa. Yhdistys tuo esille, että jatkuva melu eläintilassa ei saa ylittää 65 dB.

Vastineenaan hakija toteaa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu eläinsuojan sisätiloihin melua, joka aiheuttaisi muistutuksessa tarkoitetun melutason ylityksen.

Omakotiyhdistys katsoo muistutuksessaan, että hakemuksessa esitetty vakuus on liian pieni, koska sillä ei omakotiyhdistyksen käsityksen mukaan saa tehtyä esim. maan puhdistusta ja maisemointia.

Vastineenaan hakija toteaa, että omakotiyhdistyksen väite vakuuden riittämättömyydestä on perusteeton. Hakemuksen mukainen toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa eikä esimerkiksi maa-ainesten ottoon verrattavissa olevaa alueen maisemointitarvetta. Mikäli hakemuksen mukainen toiminta äkillisesti päättyisi, alueella olevat raaka-aineet ja valmiit tuotteet kuljetettaisiin materiaalin laadun mukaan joko tuotteina asiakkaalle tai toiselle toimijalle ja jätteeksi luokiteltavat materiaalit toimitettaisiin raaka-aineeksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa ko. materiaalia. Ainakin osalla materiaaleista on positiivinen arvo.

Yhteenvetonaan yhdistys katsoo, että lupaa hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei pidä myöntää.

Vastineenaan hakija toteaa, että omakotiyhdistys ei ole muistutuksessaan esittänyt mitään sellaista mikä antaisi aihetta hakemuksen hylkäämiseen. Hakija korostaa, että se pyrkii käytettävissä olevin keinon huolehtimaan siitä, että toiminnasta on mahdollisimman vähän haittaa naapureille.

Kahden yksityishenkilön mielipide

Ympäristölupahakemuksen myönteiselle päätökselle ei ole riittäviä perusteita, eikä toiminnalle tulisi myöntää aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta. Lupaharkinnassa tulisi ennen kaikkea huomioida alueen asukkaille jo pitkään aiheutunut kohtuuton rasitus sekä kiinnittää erityistä huomiota lähialueiden jäljellä olevien luontoarvojen säilyttämiseen. Esitetty toiminta ei ole toteuttamiskelpoista tiiviisti asutulla kaupunkiseudulla, missä sekä Ruskon että Maskun asutus ovat lähellä. Lisäksi alue sijaitsee luonnonsuojelualueiden tuntumassa sekä vedenhankinnalle tärkeäksi merkityllä pohjavesialueella.

Vastineenaan hakija viittaa naapureille koituvan rasituksen osalta edellä esittämäänsä. Lisäksi hakija toteaa, että hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta alueen ympäristön luontoarvoihin eikä alue sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mielipiteessä ei ole esitetty mitään sellaista mikä antaisi aihetta hakemuksen hylkäämiseen.

Ehdotus

Esittelijä

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyy ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukaisen ympäristöluvan muutoksen J&T Pajunen Oy:lle.

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti.

Saadut muistutukset, mielipiteet ja lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä.

Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

LUPAMÄÄRÄYKSET

Toiminta

1.       Jätteiden, purkubetonin ja ylijäämämaan vastaanotto  
Alueelle saa vastaanottaa biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, hevosenlantaa, haravointijätettä ja kantoja yhteensä alle 20 000 tonnia vuodessa. Purkubetonia ja ylijämämaata saa vastaanottaa alle 50 000 tonnia vuodessa.

2.       Alueelle ei saa vastaanottaa muita kuin tässä luvassa mainittuja jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle.

3.       Toiminnasta ei saa aiheutua maiseman rumentumista, ympäristön roskaantumista tai muuta epäsiisteyttä. Mahdollisessa vahinkotilanteessakaan ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai muuta haittaa ympäristölle. Raaka-aineiden vastaanotto ja sekä materiaalien käsittely tulee järjestää siten, että raaka-aineita, väli- ja lopputuotteita tai muita materiaaleja ei pääse leviämään kentän ulkopuolelle.  

Mullan hyötykäytössä tulee huomioida, mitä säädetään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa lannoitevalmisteista. Toimijan tulee tehdä Ruokavirastolle lannoitevalmistelain mukainen ilmoitus. (YSL 52 §, Vna 1250/2014)

Toiminta-alueen kentän rakentaminen ja ylläpito

4.       Toiminta-aluetta tulee laajentaa niin, että asfaltoidulle alueelle mahtuvat varikon lisäksi mädätysjäännöksen ja hevosenlannan varasto sekä kompostointiaumat. Muilta osin kentän pinta tiivistetään. Hujalantien varteen rakennetaan maa-aineksesta suojavalli. Hulevesien viivytysallasta laajennetaan niin, että sen tilavuus tulee olla 1 m3 / 100 m2 tiivistettyä kenttää.

Toiminta (betonin ja muiden jätteiden varastointi ja käsittely) on tehtävä tiivispohjaisella alustalla siten, ettei toiminnasta pääse haitallisia valumia pinta- eikä pohjavesiin. Tarkemmat suunnitelmat kompostointikentän rakenteesta ja vesienkäsittelystä tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Jatkossa asfalttipinnan tiiveydestä ja pinnan eheydestä on huolehdittava. Rakennetun kentän pinnoitteen sekä vesien keräys- ja johtamisjärjestelmän kunto on tarkastettava säännöllisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Varastointikenttä tulee rakentaa niin, että kentän ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet eivät päädy alueelle / jäterakenteeseen.

Pöly ja haju

5.       Pölyämisestä ei saa aiheutua haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä toimintojen sijoittelulla, kastelulla, putoamiskorkeuksien säätämisellä, tarvittaessa kasojen peittämisellä, teknisillä ratkaisuilla tai muilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla menetelmillä. Aumoja on käännettävä ja seulontaa suoritettava sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajun ja pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.

Hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa. Mikäli raja-arvojen ylityksiä havaitaan, pölyntorjuntamenetelmiä on parannettava välittömästi. Raja-arvona on käytettävä Valtioneuvoston päätöksen 481/1996 2 §:n mukaisia ohjearvoja.

Toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja niistä tulee pitää kirjaa.

Päästöt vesiin

6.       Kiinteistön hulevesistä ei saa aiheutua pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Sadevedet tulee johtaa laskeutusaltaaseen ennen niiden johtamista maastoon. Öljynerottimet on tarkistettava säännöllisesti ja tyhjennettävä tarvittaessa.

Vesien tarkkailu

7.       Viivytysaltaasta ojaan johdettavan veden laatua on seurattava purkuputken päästä kahtena ensimmäisenä vuonna kaksi kertaa vuodessa (huhtikuu ja syyskuu). Mikäli näytteissä ei ole havaittavissa merkittäviä päästöjä, voidaan näytteet ottaa jatkossa kerran vuodessa (syyskuu) otettavilla näytteillä.

Ennen toiminnan käynnistymistä muutetun luvan mukaisesti tulee ottaa vesinäyte myös kentän koillispuolitse kulkevasta pintavesiuomasta alkutilanteen selvittämiseksi. Näytteenoton yhteydessä havaintopaikan virtaama arvioidaan. 

Ruskon ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava karttasijainti vesinäytteenottopaikasta. Mittaustulokset tulee toimittaa aina viipymättä ympäristönsuojeluun.

Vesinäytteistä tehtävät analyysit:  

Melu ja tärinä

8.       Melu ei missään toiminnan vaiheessa saa ylittää häiriintyvissä kohteissa asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB
eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 50 dB.

9.       Toiminnan aiheuttamaa melutasoa tulee mitata tai mallintaa tarvittaessa Ruskon kunnan ympäristönsuojelun kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli mahdollisten valitusten tai muun tarpeen mukaan suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää melua lähialueiden asukkaille, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä torjumaan melua rakenteellisin tai teknisin menetelmin. Lupaviranomainen voi antaa työaikaa rajoittavia määräyksiä, ellei meluhaittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

Toiminta-ajat

10.   Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 – 22 kuitenkin niin, että meluavimmat toiminnot (murskaus, haketus, poraus, iskuvasaran käyttö jne.) tulee ajoittaa klo 7 – 18 väliselle ajalle pois lukien arkipyhät. Kuljetus ja kuormaukset ovat sallittuja myös lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7 – 18.

Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

11.   Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tiivispohjaisella alustalla siten, että vuototapauksissa vaarallinen jäte saadaan kerättyä hallitusti talteen ja ettei jätteistä muutoinkaan aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. (JäteL 16 ja 17 §)

12.   Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavalle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteiden määrästä ja laadusta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (JäteL 15, 29 ja 119 §)

Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi

13.   Polttonesteet tulee varastoida käyttötarkoitukseensa hyväksytyissä säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä sekä laponestolla, ja joissa on asianmukaiset merkinnät (tyyppikilpi, varastoitavan aineen nimi ja varoitusmerkinnät). Käytettävien säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suurimman säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Kaksoisvaippaiset tai kiinteällä valuma-altaalla varustetut säiliöt tulee varustaa siten, että säiliöiden tiiveys on todettavissa. Ulkona olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt on sijoitettava kantavalle alustalle ja säiliön tulee olla alustastaan riittävästi irti sekä lukittava niin, että niiden asiaton käyttö voidaan estää.

Polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava tiiviisti pinnoitettuja ja muotoiltu siten, että  mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen, tai tankkauspaikalla on käytettävä imeytysmattoja tms. mahdollisten vuotojen talteen ottoa varten. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. (YSL 6-7, 19 ja 52 §)

Paras käytettävissä oleva tekniikka

14.   Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön tällaisia tekniikoita. Parasta mahdollista tekniikkaa on hyödynnettävä niin, että päästöt, energiankulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 6-8 ja 53 §)

Häiriö- ja poikkeustilanteet

15.   Häiriötilanteissa, mahdollisissa onnettomuuksissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa tulee valvovan viranomaisen kanssa sovitusti tarkkailla häiriötilanteesta aiheutuneita ympäristövaikutuksia. (YSL 52, 134 § sekä YSA 15 §)

16.   Toiminnanharjoittajan tulee pitää ajan tasalla onnettomuustilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Ajantasainen suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aina mahdollisimman pian suunnitelman päivitysten jälkeen. (YSL 52)

Vastuuhenkilö

17.   Toiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka huolehtii laitoksen toiminnasta, hoidosta ja siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä tulee olla kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös käyttämiensä urakoitsijoiden osalta, että toiminta-alueella noudatetaan tämän luvan määräyksiä. (JäteL 141 §)

Tarkkailu ja raportointi

18.   Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä toimista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa.

Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
- toiminta-ajat vuoden aikana
- vastaanotetun ja käsitellyn jätemateriaalin määrä (t)
- valmistetun mullan ja betonimurskeen määrä (t)
- vuoden lopussa aumassa oleva mädätysjätteen ja muun jäteaineksen määrä (t)
- toiminnassa syntyneiden tavanomaisten jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu ja määrä sekä toimituspaikka ja käsittely;
- häiriöt, poikkeukselliset tilanteet ja onnettomuustilanteet sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet ja otetut tarkkailunäytteet;

Jätteet tulee luokitella jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. (JäteL119 §, JäteA 22 §, YSL 62 §, VNa 179/2012)

19.   Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä toimitettava Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta ilmenevät edellä määräyksessä 18 eritellyt tiedot sekä ajantasaiset laitoksen yhteyshenkilön yhteystiedot.

Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito ja käyttöpäiväkirjat, on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisia varten. Vuosiraportoinnin tarkistamisesta peritään maksu YSL 205 §:n ja Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti. (JäteL 119 §, YSL 62 §)

Selvillä olo

20.   Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 6 ja 7 §)

Ilmoitusvelvollisuus

21.   Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä:
1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä;
2) toiminnan lopettamisesta;
3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.

Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaihtumisesta. Ilmoitus on tehtävä valtion valvontaviranomaiselle, jos ympäristöluvan myöntää valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 170 §)

Toiminnan lopettaminen

22.   Toiminnanharjoittaja vastaa laitoksen toiminnan päätyttyä tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista sekä arvio kohteen maaperän puhtaudesta ja tarvittavista jatkotutkimuksista. (YSL 94 §)

Vakuus

23.   Toiminnanharjoittajan tulee asettaa toiminnalle 5000 euron vakuus ennen toiminnan aloittamista. (YSL 59 §)

Muut määräykset

24.   Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 70 §:n nojalla. (YSL 70 §)

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Päätöksen perustelut

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa todetut asiat sekä muistutukset ja mielipiteet on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten mukaan toimittaessa ei toiminnasta arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi päätöksellään kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksessä 1 jätteen hyödyntäminen ja käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen määrä ja laatu on hyväksytty lupahakemuksen mukaisena. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen käsittelyyn (pl. kaatopaikat) liittyvän lupa-asian, mikäli pilaantumattoman maa-ainesjätteen ja betonijätteen määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa ja muun jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittelymäärä on alle 20 000 tonnia vuodessa. Jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn.  (Lupamääräys 1)

Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon hakijalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin, on luvan saaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. YSL 6 §, JäteL 29 §, JäteA 22§)  (Lupamääräys 2)

Jätelain mukaan jätettä on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen mukaan laitoksen, joka käsittelee jätettä, toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (Lupamääräys 3)

Toiminta-alueen laajentaminen tulee tehdä ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla.  Asfaltoinnilla ja pinnan tiivistämisellä ehkäistään sade- ja sulamisvesistä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Rakenteiden kunnosta huolehtimalla ehkäistään myös hyödynnetystä jätteestä mahdollisesti aiheutuvaa maaperään, pintaveden sekä pohjaveden pilaantumisriskiä. Muiden kuin alueelle satavien vesien pääsy alueelle tulee estää, sillä näin voidaan minimoida mahdollinen haitta-aineiden huuhtoutumisriski. (YSL 6 §, 7 §, 16 §, 17 §, 49 § ja 52 §, VnA 843/2017)  (Lupamääräys 4)

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Määräykset ilmansuojelusta on annettu, jottei toiminnasta aiheutuisi ympäristössä terveys- tai viihtyvyyshaittaa. (YSL 52 §, NaapL 17 §) (Lupamääräys 5)

Toiminnasta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 16, 17 ja 52 §) (Lupamääräys 6)

Vedenlaatua tulee tarkkailla ravinne- ja muiden päästöjen valvomiseksi. Analysoitaviin parametreihin on lisätty kokonaisfosfori, koska ravinnepäästöjen mittaus on olennainen osa tarkkailua. (Lupamääräys 7)

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on mm. asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB eikä yöajan (klo 22–7) ohjearvoa 50 dB. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (Lupamääräys 8)

Ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä toimenpiteitä melun vähentämiseksi tai rajoituksia työaikaan, mikäli melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää melua lähialueen asukkaille (Lupamääräys 9)

Toiminta-aikoja on rajoitettu meluavimpien toimintojen osalta arkipyhinä. Toiminnan luonne ja lupamääräyksellä asetetut toiminta-ajat huomioon ottaen ei ole todennäköistä, että toiminnasta syntyisi häiritsevää melua. (Lupamääräys 10)

Vaarallisesta jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain periaatteiden mukaisesti on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään. Jätteistä on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään niiden sisältämä aine ja toissijaisesti energia. (Lupamääräykset 11-12)

Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (Lupamääräys 13)

Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 14)

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyyn liittyy myös varautuminen mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. (Lupamääräykset 15, 16, 17 ja 20)

Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailujen kirjanpitoa sekä raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Lupamääräykset 18-19)

Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, jotta tämä voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. Mikäli ilmoituksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa hakemaan lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle. (Lupamääräys 21)

Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin siten, että alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. (Lupamääräys 22)

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan toiminnanharjoittajan, joka harjoittaa jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävän suuri vakuus tai esitettävä vastaava muu järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. (Lupamääräys 23)

Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lupamääräys 24)

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamisella välittömästi päätöksenteon jälkeen ei ole pysyviä vaikutuksia ympäristölle ja aloittamiselle on perusteltu syy. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen, joten täytäntöönpano ei tee muutoksen hakua hyödyttömäksi.

Hakijan tulee asetta 5 000 euron vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tämä päätös korvaa Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan 11.10.2012 myöntämän ympäristöluvan.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käytöstä maarakentamisessa (843/2017)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Ruskon kunnanvaltuustohyväksymä 3.12.2018 § 68, tullut voimaan 1.1.2019.)

KÄSITTELYMAKSU

Lupa-asian käsittelystä peritään Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vahvistaman taksan mukainen maksu. Ympäristönsuojelulain 41 § tarkoitetun lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta.

-          2486 euroa (muu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista)

-          1485 euroa x 50 % (pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen käsittely)

-          253 euroa (toiminnan aloittamislupaa koskeva erillinen päätös, Ympäristönsuojelulain 199 § maksu toiminnan aloittamisesta muutoksesta huolimatta)

-          yhteensä 3481,50 euroa (2486 + 1485 x 50% + 253)

Toiminnan valvonnasta aiheutuvat maksut peritään luvan voimassaoloaikana ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja valvontasuunnitelman sekä -ohjelman mukaisesti erikseen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Julkipanoilmoitus on lähetetty asianosaisille.

Jakelu

Ruskon kunta
Maskun kunta
Ruskon kunnan ympäristöterveydensuojeluviranomainen
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.