Perustelut
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päivittää jätehuoltomääräyksiä. Määräysluonnos perustuu jätelain (646/2011) 91 pykälään, jonka mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia yleisiä määräyksiä jätehuollon järjestämisestä. Määräysluonnos koskee Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Paraisten, Paimion, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Turun ja Uudenkaupungin alueita.
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta pyytää lausuntoa Lounais-Suomen jätehuoltomääräysluonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle viimeistään 1.4.2023.
Ehdotus
Esittelijä
-
Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on pyytänyt Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa vireillä olevasta jätehuoltomääräysten päivityksestä.
Päivitys liittyy jätelain uudistukseen, jonka johdosta mm. jätehuollon erilliskeräysvelvoitteet kiristyvät, ja kuntalaisille tulee uusia raportointivelvoitteita.
Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutustunut vireillä olevaan jätehuoltomääräysluonnokseen, ja antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja jätehuoltolain valvontaviranomaisena oheisen lausunnon.
Erityisesti 4§:n ensimmäinen momentti: “Jos samalla kiinteistöllä sijaitsee useampia asumiseen tarkoitettuja rakennuksia, on niistä jokaisen kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Myös muiden jätelain 32 §:n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen on kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään.” on luonnoksessa muotoiltu epätarkoituksenmukaisesti. Myös jätelaki käyttää yksiselitteisesti termiä “kiinteistöittäinen jätteenkuljetus”. Tilanne useilla kiinteistöillä, kuten taloyhtiöissä, on usein sellainen, että pienellä alueella ja samalla kiinteistöllä sijaitsee useita rakennuksia, ja esitetyllä muotoilulla jokaisen useamman asuinrakennuksen taloyhtiön tulisi liittää jokainen rakennus jätehuollon piiriin erikseen.
Lautakunta ehdottaakin, että pykälää muutetaan esimerkiksi: “Jos samalla kiinteistöllä sijaitsee useampia asumiseen tarkoitettuja rakennuksia, joilla on eri haltija, on niistä jokaisen kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään toisistaan riippumatta. Myös muiden jätelain 32 §:n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen on kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään.”
Luonnoksen 17 §:ssä olisi tarpeen lisätä “Kompostorit tulee sijoittaa ja hoitaa siten, että biojätteen, käymäläjätteen tai puutarhajätteen käsittely ei aiheuta pilaantumisen vaaraa tai viihtyisyyden heikkenemistä lähiympäristössä. Sijoittelussa tulee lisäksi noudattaa kunnallisia ýmpäristönsuojelumääräyksiä ja rakennusjärjestystä”.
Koska jätehuoltomääräysluonnoksen 6. luvussa annetaan määräyksiä mm. jätepisteiden rakenteista, olisi jätepisteen rakenteet tarkoituksenmukaista määritellä tarkemmin esimerkiksi erillisellä jätepisteen perustamisohjeella. Esimerkiksi 28§:n toinen momentti: “Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle.” on varsin tulkinnanvaraisesti muotoiltu. Tarkoituksenmukaista olisi käyttää esimerkiksi muotoa: “kovapintainen (laatoitus, sora), tiivispintainen (betoni, asfaltti)”, ja lisätä määräys alueen maastonmuotoilusta siten, että jätepiste ei kerää vettä, tai pääse talviaikaan jäätymään.
Lisäksi lautakunta ja kunnan tekninen toimi toivoo erillisiä ohjeita esim. taloyhtiöille ja isännöitsijöille astioiden mitoituksesta ja keskimääräisistä jätemääristä esimerkiksi astioiden määrän ja koon arviointia varten, jotta kaikissa tilanteissa myös valittujen ratkaisujen vertailu taloudellisesta näkökulmasta olisi vaivatonta.
8. Luku koskee jätevesilietteiden käsittelyä. Ympäristönsuojeluviranomainen ehdottaa, että lietesäiliöiden tyhjennysväleissä huomioitaisiin myös useamman henkilön aiheuttama lisääntynyt lietteen kertyminen, ja useamman henkilön talouksia voitaisiin esimerkiksi lietteitä kuljettavan henkilön havaintojen perusteella velvoittaa tyhjentämään lietesäiliö esitettyä useammin. Muutosehdotus perustuu ympäristönsuojelun viranhaltijoiden näkemykseen kertyvästä lietteen määrästä, ja mahdollisesta karkaavan lietteen vaikutuksesta sekä laitepuhdistamoiden että maasuodatus- ja imeytysjärjestelmien toimintavarmuuteen. Järjestelmien toimintavarmuus heikkenee, ja järjestelmät voivat tukkeutua, kun järjestelmään vuotaa kiintoainesta pelkän esisaostetun jäteveden sijaan. Mikäli käytössä ei ole saostuskaivojen lisäksi puhdistusjärjestelmää, kiintoainesta vuotaa jäteveden mukana lähiympäristöön, missä liete aiheuttaa ympäristön pilaantumista, heikentää ympäristön hygieenista laatua ja vähentää viihtyisyyttä. Toisaalta ympäristönsuojelu pitää hyvänä, että vähäisessä käytössä olevat kiinteistöt on huomioitu tyhjennysväleissä aiempaa paremmin, millä vältetään tarpeettomia tyhjennyskertoja.
40§:n neljännessä momentissa esitetään, että maanviljelijä saisi ottaa vastaan kuuden lähialueen asuinkiinteistön jätevesilietteitä entisen kymmenen asuinkiinteistön sijaan. Vastuullisesti toimivat maanviljelijät käsittelevät lietteen asianmukaisesti, ja liete päätyy hyödynnettäväksi lähialueilla, ilman merkittäviä kuljetuspäästöä. Moni viljelijä on panostanut esimerkiksi kalkkistabilointiin sopivan kaluston hankintaan. Näin ollen lautakunta katsoo, että määrää ei ole syytä laskea. Lisäksi toivotaan, että maanviljelijöillä olisi erillisellä hakemuksella mahdollista kasvattaa niiden kiinteistöjen, joilta lietettä vastaanotetaan, määrää jopa 25:een esimerkiksi ilmoituksella jätehuoltoviranomaiselle ja jätelain 100§:n mukaisella rekisteröinnillä.
41§ käsittelee yleisötilaisuuksien jätehuoltoa. Ympäristönsuojeluviranomainen on tähän asti tarkastellut tilaisuuksien jätehuoltoa usein meluilmoitusten yhteydessä. Määräys tekee jätehuollon osalta tapahtumailmoitusten käsittelystä todennäköisesti entistä yhdenmukaisempaa ja selkeämpää. Uusien ilmoitusten käsittely vaatii kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaiselta resursseja, sekä mahdollisesti muutoksia taksaan sekä ympäristönsuojelumääräyksiin. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen toivoo, että käyttöön saataisiin ns. yhden luukun järjestelmiä tai toimintatapoja myös sellaisiin tapauksiin, joissa päätös tai lausunto vaaditaan sekä jätehuoltoviranomaiselta että ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Yhteenvetona lautakunta toteaa, että määräyskokoelmaa olisi tarpeen tarkastella kokonaisuutena myös haja-asutuksen näkökulmasta. Jätehuollon palvelut ovat kuntalaisten saatavilla taajamissa, mutta haja-asutuksen osalta kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi erilliskeräysten ja lietteiden paikallisen hyödyntämisen osalta on yhä havaittavissa. Luonnoksessa on esitetty kaikki jätehuollon osa-alueet kattavasti, ja määräykset ovat pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisesti laadittu. Kokonaisuus on riittävän selkokielinen ja ymmärrettävä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.