Perustelut
Ruskon kunnan työllisyystilanne on edelleen kokonaisuutena kohtuullinen, mutta kehityssuunta on epävarma. Helmikuun 2026 tilanteessa työttömyysaste oli 5,8 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 72 henkilöä (+30,9 %) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 28 henkilöä (+7,7 %), mikä viittaa työttömyyden pitkittymisen ja nuorisotyöttömyyden kasvuun.
Työllisyysalueen tilannekuvan (oheismateriaalina) perusteella työttömyys on kokonaisuudessaan kasvussa, samalla kun avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi (–26 %).
Lisäksi palvelujärjestelmä on kuormittunut. Raision seudulla asiakaskuormitus on korkein koko työllisyysalueella (noin 202 asiakasta asiantuntijaa kohden). Samalla palvelusuunnitelmien ajantasaisuus on noin 48 %, mikä jää selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (59 %), ja kasvokkaisen asioinnin osuus on hyvin matala (noin 7 %). Tilanne heikentää mahdollisuuksia riittävän varhaiseen ja yksilölliseen tukeen sekä palveluihin ohjautumiseen.
Kunnan talouteen kohdistuva paine syntyy erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuista. Vuonna 2025 määräraha ylittyi noin 66 000 eurolla (+26 %). Vuodelle 2026 varattu 295 000 euron määräraha on nykykehityksellä ylittymässä, sillä maaliskuun 2026 tasolla kustannus on noin 26 000 euroa kuukaudessa.
Kustannukset kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja pitkään työttömänä olleisiin asiakkaisiin. Tällä hetkellä 43 henkilöä kuuluu korkeimpaan (yli 1000 päivää työttömänä olleet, 50 %) maksuosuusluokkaan, ja tämä ryhmä muodostaa merkittävimmän yksittäisen kustannuserän kunnalle.
Samanaikaisesti työllisyyspalveluihin varattuja määrärahoja on jäänyt käyttämättä. Vuonna 2025 käyttämättä jäi noin 209 000 euroa, ja vuoden 2026 osalta on nähtävissä vastaava riski. Tilanne tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan kustannukset kasvavat passiivisen työttömyyden kautta, vaikka aktiivisiin toimenpiteisiin olisi taloudellista liikkumavaraa.
Tilanne edellyttää kunnalta omaa, täydentävää roolia työllisyyden edistämisessä. Kunnan toimenpiteet eivät korvaa lakisääteisiä viranomaispalveluja, mutta voivat merkittävästi tukea palveluihin ohjautumista, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja vähentää kustannuksia.
Toimenpiteet kohdennetaan erityisesti:
- pitkäaikaistyöttömiin ja korkeissa maksuosuusluokissa oleviin
- nuoriin työttömiin työnhakijoihin
- palveluihin ohjautumisen alkuvaiheeseen
Keinoina voivat olla esimerkiksi nopeat aktivointi- ja valmennuspalvelut, työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntouttavan työtoiminnan ja välityömarkkinoiden ratkaisut, yhteistyö yritysten, yhdistysten ja hyvinvointialueen kanssa, etsivän nuorisotyön ja muiden matalan kynnyksen palvelujen hyödyntäminen nuorten tavoittamisessa. Toimenpiteitä voidaan toteuttaa kunnan omana toimintana tai hyödyntämällä ulkopuolista rahoitusta ja kehittämishankkeita, mikäli niiden arvioidaan olevan kustannusvaikuttavia.
Yhden henkilön siirtyminen pois pitkäaikaistyöttömyydestä tai korkeasta maksuosuusluokasta vähentää kunnan kustannuksia merkittävästi. Jo pienillä, oikein kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa sekä taloudellisia että hyvinvointivaikutuksia.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mikko Hulkkonen, Hyvinvointijohtaja, mikko.hulkkonen@rusko.fi
Hyvinvointilautakunta päättää:
- merkitä tilannekuvan tiedoksi
- valtuuttaa toimialan käynnistämään talousarvion puitteissa työllisyyttä edistäviä, kohdennettuja toimenpiteitä sekä valmistelemaan ja toteuttamaan soveltuvia kehittämiskokonaisuuksia
- kohdentaa tarvittaessa määrärahoja toimenpiteisiin ja niiden omarahoitusosuuksiin käyttötaloussuunnitelmaa tarkistamalla
- edellyttää, että toimenpiteiden vaikutuksia (mm. asiakasmäärät, palveluihin ohjautuminen ja kuntaosuusmaksujen kehitys) seurataan ja raportoidaan lautakunnalle ja mahdollinen lisämäärärahan tarve tuodaan erikseen päätöksentekoon myöhemmin.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.