Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 17.3.2022

Perustelut

Asia

Päätös NCC Industry Oy:n ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallion louhintaan ja murskaukseen, muualta tuotavan maa-aineksen murskaukseen sekä kiviaineksen, pintamaiden ja kaivannaisjätteiden väliaikaiselle varastoinnille toiminta-alueella.

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva maa-aineslupa. Toiminnalle on aiemmin myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, joka on ollut voimassa 31.12.2021 asti.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksen hausta huolimatta.

Luvan hakija

NCC Industry Oy
PL 13, 00281 Helsinki
y-tunnus 1765515-0
Yhteyshenkilö Marjo Sitkiä p. 050 340 6542

Laitos ja sen sijainti

Kallion louhinta ja murskaus sekä kiviaineksen, pintamaiden ja kaivannaisjätteiden väliaikainen varastointi toiminta-alueella.

Ruskon kunta, Hujalan kylä, kiinteistö Heikkilä 704-403-1-67.

Luvan hakemisen peruste

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 7c ja 7e perusteella.

Lupaviranomaisen toimivalta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentin kohdan 6a ja 6b perusteella.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty 7.10.2021.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Ruskon kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on myöntänyt maa-aineslain mukaisen ottamisluvan toiminta-alueelle 13.12.2012 (118 §). Lautakunnan päätös on pysytetty Turun hallinto-oikeuden 19.9.2013 antamalla ja korkeimman hallinto-oikeuden 19.8.2014 antamalla päätöksellä.

Alueella on voimassa ympäristöluvat betoniasemalle (Ruskon kunta 18.8.2016, Vaasan hallinto-oikeus 16.4.2018) sekä ylijäämämaiden läjitykselle (Etelä-Suomen aluehallintavirasto 3.12.2019). 

Lupa-alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava ja Ruskon kunnan yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee pääasiallisesti maa-ainestenottoalueella (EO) ja osin maa- ja metsätalousalueella (M). Maa-ainesten ottoalue sijoittuu kokonaisuudessaan maa-ainesten ottamisalueeksi (EO) merkitylle alueelle.  Maa- ja metsätalousalueella sijoittuu maa-ainesten varastoalueita.

Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö

Toiminta-alue sijaitsee Hujalantie pohjoispuolella. Toiminta-alue ympäristöineen on maisemakuvaltaan ja luonnonarvoiltaan tavanomainen ja sen lähiympäristö ei ole luonnontilainen. Toiminta-alueen kiinteistöllä harjoitetaan sikalatoimintaa. Lähialueella toimii rakennusjätteen kierrätysyritys (704-403-4-35), joka mm. murskaa alueella purettuja betonirakenteita. Kiinteistöllä 704-403-4-46 ja 704-403-4-45 harjoitetaan kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Lisäksi kiinteistöllä 704-403-4-46 otetaan vastaan pilaantumattomia ylijäämämaita.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on aikaisemmin sijainnut III-luokan Samppasuon pohjavesialue, joka on kuitenkin tarkempien tutkimusten jälkeen poistettu luokiteltujen pohjavesialueiden listalta vedenhankintaan sopimattomana. Suunnittelualueen länsipuolella noin 1 km etäisyydellä on Karevasuon 1-luokan pohjavesialue. Noin 1,5 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Antintalon 1-luokan pohjavesialue.

Suunnittelualueesta noin 1,3 km länteen sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva Karevansuo. Suunnittelualueen eteläpuolella, noin 1,5 km ottamisalueen rajasta sijaitsee Kullaanvuoren luonnonsuojelualue.

Alueella kulkee ulkoilureitti, jota on siirretty ottaen huomioon alueen eri toimijoiden ottotoiminta.

Hankealueesta hieman yli kilometri kaakkoon alkaa Ruskon kirkonkylän maisemakokonaisuus ja noin kaksi kilometriä kaakkoon sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Ruskon Kirkonmäki. Hujalan hankealueella ei ole muinaismuistoja, mutta aivan hankealueen pohjoispuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Saaripelto, kivirakenne 1000016668).

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat toiminta-alueen itäpuolella noin 300 metrin etäisyydellä. Koillisessa lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 500 metrin päässä ja Hujalan kylämaisempaan asutukseen matkaa on yli 700 metriä. Maskun Kajamon asuinalue sijaitsee noin 700 metrin toiminta-alueesta länteen.  Toiminta-alueen kiinteistölle olevien sikalarakennusten vieressä sijaitsee saunarakennus.

Toiminnan kuvaus

Louheen murskausta tehdään siirrettävällä kalustolla, jossa kalliokiviainesta murskataan eri murskelajitteiksi. Jalostetut tuotteet välivarastoidaan alueella varastokasoissa poiskuljetusta varten. Murskauslaitoksen paikkaa siirretään ottorintaman etenemän mukaisesti. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkonetta, kauhakuormaajaa ja kuorma-autoja.

Hyödynnettävä massamäärä alueella on enintään 120 000 m³ktr/a eli noin 330 000 tonnia, määrään sisältyy muualta alueelle murskattavaksi tuotava kiviaines.

Alueella välivarastoidaan kiviaineksia, pintamaita ja kaivannaisjätteitä.

Liikenne toiminta-alueelle kulkee Hujalantieltä. Hujalantieltä ottoalueelle johtavan tieosuus on asfaltoitu. Alueen sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Laitoksen toiminnasta aiheutuu 50-80 raskaan liikenteen käyntiä toiminta-alueella vuorokaudessa.

Laitoksella tarvittava sähkö hankitaan verkosta ja työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitoksen energialähteenä käytetään verkkovirtaa tai aggrekaattia.

Laitoksella on käytössä ISO 14001 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Esitetyt toiminta-ajat

Murskaustoimintaa tapahtuu jaksottaisesti kalliokiviaineksen louhinnan yhteydessä riippuen murskattavan aineksen määrästä ja kiviaineksen kysynnästä. Murskauslaitos on toiminnassa 6 - 12 kk/a. Kuukaudet, jolloin alueella on toimintaa vaihtelevat.

Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat noudattavat murskauksen, rikotuksen ja räjäyttämisen osalta Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) esitettyjä aikarajoja. Poraamisen sekä kuormaamisen ja kuljetuksen osalta esitetyt aikarajat ovat hieman asetuksen aikarajoja tiukemmat.

Raaka-aineet, polttoaineet sekä kemikaalit ja niiden varastointi

Toiminnassa käytettävä vesi otetaan louhosalueen pohjalta, rakennettavasta laskeutusaltaasta tai alueen porakaivosta.

Varastoalueet sijaitsevat pääasiassa toiminta-alueelle johtavan tien läheisyydessä lännessä. Toiminnan aikana varastokasoja säilytetään myös ottoalueella mahdollisimman lähellä tuotantolaitosta ylimääräisen liikennöinnin välttämiseksi sekä melun ja pölyn vähentämiseksi.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista ja murskauslaitoksen energiantuotannosta. Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta. Edellä esitetty päästöarvio on suuntaa antava, sillä päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa sekä valmistettavat tuotteet. Päästöt on arvioitu VTT ja Suomen ympäristökeskus laskentajärjestelmän perusteella.

Päästöt ilmaan                             päästö (t/a)
Hiukkaset (sis. pöly)                  0,053
Typen oksidit (NOx)                  0,552
Rikkidioksidi (SO₂)                    0.303
Hiilidioksidi (CO₂)                      583,135

Melu

Murskauslaitoksella melun lähteitä ovat pääasiassa kiviaineksen murskaus, seulonta ja moottoreiden melu. Louhittaessa murska sijoitetaan aina toteuttamiskelpoisuuden mukaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella.

Alueen toimijat ovat teettäneet yhteisen ympäristömeluselvityksen, jossa on tarkasteltu kaikkien alueen toimintojen aiheuttamaa yhteismelua toiminnan eri vaiheissa. Tarkastelussa on huomioitu NCC Industry Oy:n, Palovuoren Kivi Oy:n ja Matti Järäisen toimipisteissä kiviaineksen ottamisen eteneminen ja melulähteiden sijoittuminen toiminnan edetessä. Terrawise Oy:n (nykyinen toiminnaharjoittaja J&T Pajunen Oy) toiminnan on arvioitu olevan samalaista kaikissa tarkasteluvaiheissa. Tutkimuksen ja raportin on tehnyt Promethor Oy.

Laskennan perusteella Hujalan alueen kaikkien toimijoiden yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso alittaa toiminnan kaikissa vaiheissa asuinrakennuksilla raja-arvon 55 dB(A). Melutaso asuinrakennuksilla on suurimmillaan vähäisesti yli 50 dB(A).

Melulaskennoissa on huomioitu kaikkien toimijoiden kaikki melulähteet toiminnassa. Tuloksen tarkastelussa tulee huomioida, että kiviaineksen ottaminen ja murskaus sekä betonin kierrätystoiminta ovat tyypillisesti kausiluontoisia toimintoja. Esimerkiksi louhinta- tai murskausjakso kestää tyypillisesti viikosta kuukauteen, eikä louhintaa ja murskausta tehdä välttämättä samanaikaisesti. Aktiivisten toimintajaksojen välisinä aikoina toiminta-alueilta ei aiheudu merkittävää melua.

Suurella osalla ympäristön asuinrakennuksista melutaso aiheutuu usean toimijan yhteisvaikutuksesta. Kun vain osalla toimijoista on toimintaa, melutaso ympäristön asuinrakennuksilla on laskennan tulosta pienempi.

Kiviainestoiminnassa iskumaista melua voi aiheutua kiven murskauksesta ja rikotuksesta. Betonijätteen murskauksesta sekä betoniaseman ja asfalttiaseman toiminnasta ei tavanomaisesti aiheudu iskumaista melua. Tarkastellusta toiminnasta ei laitteiden oikein toimiessa aiheudu kapeakaistaista melua. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Korjaus tehdään, koska iskumainen ja kapeakaistainen melu koetaan yleisesti tavanomaista tasaista melua häiritsevämmäksi.

Tarkasteltavassa kohteessa iskumaista melua aiheuttavat koneet ja laitteet sijaitsevat toiminnan kaikissa vaiheissa yli 300 m etäisyydellä lähimmistä melulle herkistä kohteista. Lisäksi murskaus ja rikotus tapahtuvat louhosten pohjatasolla louhintarintauksen suojassa. Näin ollen voidaan arvioida, ettei ympäristön melulle herkkiin kohteisiin aiheudu iskumaista melua. Mikäli toiminnan edetessä jossakin vaiheessa ympäristössä havaitaan aiheutuvan iskumaista melua, tulee iskumaista melua aiheuttavan koneen tai laitteen melusuojausta tarpeen mukaan parantaa.

Tärinä

Louhinta aiheuttaa tärinää räjäytysten yhteydessä. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä on hetkellistä ja lyhytkestoista. Lähimpään asutukseen on louhokselta yli 300 metriä matkaa, joten louhinta ei aiheuta merkittävää tärinähaittaa lähiasutukselle.

Louhittavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee sikalarakennuksia, joista mitataan tärinää jokaisen louhintaräjäytyksen yhteydessä. Sikalarakennukset ovat louhintatärinöiden kannalta määräävä/rajoittava tekijä.

Jätteet

Toiminnasta syntyy arviolta 400 kiloa jäteöljyä ja voiteluaineita vuodessa, vähäisiä määriä talousjätettä sekä 35 000 m³ kaivannaisjätettä vuodessa. Jäteöljyt ja voiteluaineet toimitetaan asianmukaiseen käsittelylaitokseen, talousjätteet kerätään jäteastiaan ja toimitetaan alueelliselle jätteenkäsittelypaikalle. Kaivannaisjätteet hyödynnetään alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa.

Ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Jätteet luovutetaan asianmukaiset luvat omaavalle kuljettajalle, joka toimittaa ne käsiteltäväksi luvitettuun käsittelylaitokseen.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteitä syntyy yhteensä 35 000 m³-ktr. Pääasiallisesti kaivannaisjätteestä on pintamaata ja vähäisiä määriä kantoja ja hakkuutähteitä. Pintamaita hyödynnetään toiminnan aikana muun muassa työmaateiden rakentamiseen. Toiminnan loputtua pintamaita käytetään hyödyksi alueen maisemoinnissa.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toimintoihin liittyy polttonesteiden ja kemikaalien käyttöä, johon ilman riittäviä suojaamistoimenpiteitä liittyy myös mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen.

Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla. Työkoneiden tankkauspaikka on suojattu tiiviillä muovikalvolla tai bentoniittimatolla, jonka päälle on levitetty rikkoutumisen estävä maakerros.

Polttoaineet varastoidaan tukitoimintojen alueella kaksoisvaipallisissa altaallisissa säiliöissä. Voiteluaineet ja öljyt säilytetään lukitussa ja allastetussa varastossa.

Toiminta-alueella on käytettävissä imeytysainetta mahdollisen vahingon varalle.

Jäte- ja hulevedet

Alueella syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön.

Louhittavan alueen reunalle rakennetaan laskeutusallas louhinnan etenemän mukaisesti. Louhoskuopan vedet valuvat altaaseen luonnollisesti. Vedet johdetaan laskeutusaltaasta hallitusti pumpulla alueen ojastoihin ja edelleen noin kilometrin päässä sijaitsevaan Ruskonjokeen.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Alue on maisemakuvaltaan ja luonnonarvoiltaan tavanomainen ja sen lähiympäristö ei ole enää luonnontilainen. Lähiympäristön toiminnot huomioiden maa-ainesoton aikaansaamaa maisemakuvan muutosta ei voida pitää merkittävänä. Lupa-alue sijaitsee etäällä alueen ympäristössä sijaitsevista suojeltavista kohteista, joten toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia suojeltaviin kohteisiin. Alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä tai erikoisia luontokohteita tai – arvoja. Alueen lähellä n. 38 metrin etäisyydellä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, mutta sen ominaisuudet huomioon ottaen, toiminnalla ei ole siihen haitallista vaikutusta.

Valtaosa päästöistä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä työkoneista ja -laitteista, joten päästöt keskittyvät työmaa-alueelle, eikä niillä ole merkitystä alueen ilmapäästöjen kannalta. Alueen ja sen lähiympäristön toiminnot huomioiden toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät vaikuta alueen päästötasoihin. Pääosa pölystä jää ottoalueelle. Ottorintaukset ja varastokasat estävät pölyn leviämistä ympäristöön.

Murskaustoiminnasta ja räjäytyksistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää viihtyisyyshaittaa, sillä toiminta-alue sijaitsee melko etäällä (lähimmillään noin 300 m) asutuksesta. Nykyiset sikalarakennukset huomioidaan räjäytystöissä ja ne ovat louhintatärinän kannalta määräävät.

Vuonna 2019 alueen toimijat ovat teettäneet yhteisen ympäristömeluselvityksen, jossa on tarkasteltu kaikkia alueen toimintojen aiheuttamaa yhteismelua toiminnan eri vaiheissa. Tarkastelussa on huomioitu Terrawise Oy:n (nyk. J&T Pajunen Oy), Matti Järäisen, Palovuoren Kivi Oy:n ja NCC Industry Oy:n kiviaineksen ottamisen eteneminen ja melulähteiden sijoittuminen toiminnan edetessä. NCC Industry Oy:n aiheuttama melu ei ylitä toiminnalle asetettuja raja-arvoja.

Laskennan perusteella Hujalan alueen kaikkien toimijoiden yhdessä aiheuttama päiväajan keskiäänitaso alittaa toiminnan kaikissa vaiheissa asuinrakennuksilla raja-arvon 55 dB(A). Melutaso asuinrakennuksilla on suurimmillaan vähäisesti yli 50 dB(A). Lisäksi vuonna 2018 ottoalueen aiheuttamaa äänitasoa tarkkailtiin läheisten asuinrakennusten piha-alueilla Turun AMK:n toimesta.

Murskaustoiminnalla ei normaalitilanteessa ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen. Toiminta-alue ei sijaitse tärkeällä tai muuten pohjavedenhankintaan soveltuvalla alueella. Suunnittelualueen maaperässä on paljon hienoainesta, joten vesien virtaus alueella on hidasta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen

Pölystä ei aiheudu merkittävää haittaa lupa-alueen ulkopuolelle, sillä pääosan pölystä jää ottoalueelle. Tarvittaessa toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä vähennetään kastelemalla murskauslaitoksen pölyäviä vaiheita sekä aluetta ja sen tiestöä.

Melupäästöjä vähennetään sijoittamalla murskauslaitos aina toteuttamiskelpoisuuden mukaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella. Lupa-aluetta osittain suojaavat luontaiset maastoharjanteet ja varastokasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on paikallista eikä ole kestoltaan jatkuvaa.

Poikkeukselliset tilanteet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Polttoaineiden varastoimiseen liittyy riski öljytuotteiden pääsemisestä maaperään. Tämän estämiseksi toiminta-alueella polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa tai altaallisissa säiliöissä. Alueelle varataan imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysmateriaalia vahingon varalle.

Murskauslaitoksen melu- ja pölysuojausten rikkoontuminen aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa jatkuvasti ja häiriötilanteessa pysäyttää laitoksen kokonaan tai tarvittavassa laajuudessa. Toimintaa jatketaan vasta kun suojaukset on korjattu.

Koneet ja laitteet sekä murskauslaitos pidetään jatkuvasti työturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Laitoksen toiminta-aikana pidetään jatkuvasti työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki toimintaan liittyvät seikat. Vuosi-ilmoitukset päästöistä sekä muista lupamääräyksissä edellytetyistä ilmoituksista tehdään vuosittain lupaviranomaisille.

Mikäli poikkeamia havaitaan, tullaan niihin puuttumaan viipymättä sekä korjaamaan ongelma parhaalla mahdollisella tavalla. Melu ja pölymittauksia tehdään tarvittaessa, muuten melua ja pölyä tarkkaillaan aistinvaraisesti.

Kirjanpitoon merkitään laitosten toimintajaksot, tuotantomäärät, toiminnasta syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat sekä poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto laitoksen tarkkailusta ja kirjanpidosta toimitetaan vuosittain lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alueen jälkihoito tehdään maa-ainesluvan edellyttämällä tavalla.

Hakijan esitykset

Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö

Toiminnalle haetaan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta, sillä kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Alue on jo aikaisemmissa lupaprosesseissa todettu louhinta- ja murskaustoimintaan soveltuvaksi eikä aloitusluvan myöntämisestä ei aiheudu sellaisia palautumattomia vaikutuksia, joka olisi ympäristönsuojelulain mukaisen luvan esteenä.

Ottotoiminta kohdistuu kokonaisuudessaan jo aiemmin luvitetulle alueelle, jonka maa-aineslupa on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (19.8.2014). Alueella, sen ympäristössä taikka lainsäädännössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla olisi vaikutusta edellisen lupaprosessin aikana todettuihin luvan myöntämisen edellytyksiin. Toiminnan aloittaminen lupamääräysten mukaisesti ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Esitys vakuudeksi

Toiminnanharjoittaja esittää aloitusluvan edellyttämäksi ylimääräiseksi vakuudeksi 5 000 €.

Lupahakemuksen käsittely

Hakemuksen tiedoksianto ja hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella noudattaen sitä, mitä hallintolain (434/2003) 62a §:ssä ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 §:ssä säädetään.

Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä 21.10.-29.11.2021 Ruskon ja Maskun kuntien verkkosivuilla. Ruskolainen –lehdessä kuulutus on julkaistu 4.11.2021. Kuulutus on erikseen annettu tiedoksi 1.11.2021 päivätyllä tiedoksiannolla rajanaapureille ja muille kiinteistönomistajille, joiden kiinteistöt sijaitsevat 500 m etäisyydellä toiminta-alueesta.

Maastokäynti toiminta-alueella

Ympäristösihteeri Katja Holttinen tutustui 4.11.2021 yhdessä hakijan kanssa ympäristölupa-alueeseen maastossa.  

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 42 §:n mukaisesti lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, joka on ilmoittanut, ettei ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä, kun noudatetaan kivenlouhimojen ja –murskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010) sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa melu- ja pölyhaittojen estämiseksi. Murskauslaitos tulee sijoittaa riittävän korkeiden varastokasojen tai muun esteen suojaan, jotta meluvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnassa tulee huolehtia, että melusuojaus on riittävä myös louhinnan alku- ja loppuvaiheessa. Toiminnan aiheuttamaa melutasoa tulee tarvittaessa mitata ympäristössä tehtävillä melumittauksilla.

Lausuntoa on pyydetty myös Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenne –vastuualueelta siitä muodostaako Hujalan alueen ympäristöluvallisista toiminnoista aiheutuva liikenteen lisäys yksinomaan tai suurimmaksi osaksi liikennealueelle (tie 12254) kohdistuvan liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen. Lausuntopyyntöön on annettu vastaus, jossa tuotu esille, että liikenteen rajoittamista koskevissa asioissa on tehty linjaus, että kun kyseessä on valtiontie, joka on rakennettu verovaroilla ja joka ylläpidetään ja hoidetaan verovaroilla niin silloin ei liikennettä voi lähteä rajoittamaan.

ELY-keskukset eivät aseta valtion ylläpitämille maanteille liikenteen yleisrajoituksia. Maantiet ovat yleisiä teitä, jotka ovat tarkoitettu yhtäläisesti kaikkien käytettäväksi. Tien kiertämisestä aiheutuu pidennystä matka-aikaan sekä ylimääräisiä polttoainekustannuksia. Raskaalle liikenteelle näistä aiheutuu usein merkittäviä lisäkustannuksia. ELY-keskukset eivät halua lisätä liikennöintikustannuksia tai matka-aikoja tarpeettomilla rajoituksilla, jotka eivät ole tien tai sillan kunnon vuoksi välttämättömiä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus ja kolme mielipidettä. Lisäksi hakemuksesta on jätetty yksi nimetön muistutus, joka käsitellään lupaprosessissa mielipiteenä, koska asiakirjassa ei ole ilmaistu kirjoittajan nimeä eikä yhteystietoja.

Ympäristölupahakemuksesta jätetystä muistutuksessa tuodaan esiin Nikulan metsä kiinteistöllä sijaitseva arvokas koivikko. Muistuttaja on ympännyt Kajamon ja Ylössuon peltojen reuna-alueille sijoittuvaan koivikkoon kasvamaan pakurikääpää noin kahden hehtaarin alueelle. Muistuttaja tulee mahdollisesti keräämään metsästä myös muita luonnontuotteita ja niin sanottuja erikoisluonnontuotteita, joiden keruu ja myynti edellyttävät luomuluokitusta. Tästä syytä Nikulan metsä tullaan luomusertifioimaan todennäköisesti laajemmalta alueelta kuin vain mainitun koivikon osalta. Muistutuksessa toivotaan sen varmistamista, ettei toiminnan laajeneminen uhkaa mahdollisuutta luomusertifiointiin ja heikennä mahdollisuuksia hyödyntää metsää arvokkaiden raaka-aineiden lähteenä. Lisäksi mielipiteessä on luvanhakijaa perehtymään ja ottamaan ekologisen kompensaation käyttöön.

Ruskon Omakotiyhdistyksen lupahakemuksesta jättämässä mielipiteessä todetaan, että alueella harjoitettu kiviaineksen murskauksen aiheuttamia haittoja ovat olleet jatkuva rekka-/ kuorma-autoliikenne Hujalantiellä, hajuhaittoja, pölyhaittoja, ympäristön turmeltuminen sekä isoimpana jatkuva melusaaste. Hujalan alueelle sijoitetut louhinta- ja murskaustoiminnot sekä kierrätystoiminto ovat jo pitkään heikentäneet lähialueiden asukkaiden hyvinvointia sekä altistaneet heitä erilaisille ympäristömelusta johtuville terveysvaikutuksille. Mielipiteessä on tuotu esille asioita koskien melua ja meluselvitystä. Mielipiteessä todetaan, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Alueella on nyt jo huomattavia ympäristöön kohdistuvia ongelmia olemassa olevien toimintojen seurauksena. Alueen asukkaiden, työntekijöiden ja tuotantoeläinten terveyttä ei saa vaarantaa esitetyn ympäristösaasteita aiheuttavan toiminnan sallimisella.

Ympäristölupahakemuksesta jätetyssä mielipiteessä todetaan, että alueen ominaispiirteistä sekä lupahakemuksen puutteellisuuksista ja virheellisyyksistä johtuen muistuttajat katsovat, että ympäristölupahakemuksen myönteiselle päätökselle ei ole riittäviä perusteita, eikä toiminnalle tulisi myöntää aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta. Lupaharkinnassa tulisi ennen kaikkea huomioida alueen asukkaille jo pitkään aiheutunut kohtuuton rasitusta sekä kiinnittää erityistä huomiota lähialueiden jäljellä olevin luontoarvojen säilyttämiseen. Esitetty toiminta ei ole toteuttamiskelpoista tiiviisti asutulla kaupunkiseudulla, missä sekä Ruskon että Maskun asutus ovat lähellä. Pelkästään Vehmaantien, Hakamäkiläntien sekä varsinaisen Hujalan kylän alueella asuu arviolta lähemmäs 200 ihmistä, puhumattakaan Kajamon omakotitaloalueesta, joka on Maskun tärkeimpiä kasvualueita. Lisäksi alue sijaitsee luonnonsuojelualueiden tuntumassa sekä vedenhankinnalle tärkeäksi merkityllä pohjavesialueella, jota ympäröivät Karevansuon ja Antintalon pohjavesialueet. Mielipiteessä on tuotu esille asioita koskien ympäristölupahakemuksen puutteita, liikennettä ja liikennejärjestelyjä, meluselvitystä, terveysvaikutuksia ja hyvinvointia, tuotantoeläinten hyvinvointia, omavalvonnassa havaittuja puutteita, toiminta-aikoja, yhteisvaikutuksia, suojapuustoa ja pölyämistä, liito-oravaa sekä luonnonarvoja ja sijaintia. Esitetty toiminta aiheuttaa huolta mm. liikenneturvallisuuden vaarantumisesta, melu-, tärinä- ja pölymääristä, ilmanlaadusta sekä mm. maisemaan ja eläimistöön aiheutuvista muutoksista. Luontoarvojen lisäksi pelkäämme, että elinolomme ja viihtyvyytemme kotikylässämme kärsivät.

Nimettömässä mielipiteessä nostetaan esiin, ettei tiestön kunto kestä nykyisen mittakaavan liikennemääriä. Lisäksi on esitetty vaatimus nopeusvalvontakameran asentamisesta tielle.

Vastine

Terveysvalvonnan lausunto:

Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan louhinnan alimmalle tasolle. Tällöin laitos jää ottorintausten suojaan, jotka ehkäisevät tehokkaasti melun leviämistä. Ottotoiminta on edennyt jo siten, että koko murskauslaitos on mahdollista sijoittaa louhitulle pohjatasolle.

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa mitattiin v. 2018. Murskauslaitos ei tuolloin vielä mahtunut alas louhoskuoppaan, vaan se sijaitsi ylempänä varastokentällä varastokasojen osittaisessa suojassa. Tällöinkään mitatut melutasot eivät ylittäneet Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) mukaisia raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaustulokset olivat myös linjassa YVA:n melumallinnustulosten kanssa, joissa on mallinnettu erikseen pelkkä NCC:n toiminta. Tulos on odotettu, sillä aikaisemmissakin vastaavissa kohteissa mitatut melu[1]tasot ovat olleet linjassa mallinnettujen melutasojen kanssa.

Muistutus ja mielipiteet:

Vastaamme muistutuksessa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin asia kokonaisuuksittain seuraavaa:

Melu

Toiminnasta ei aiheudu VnA 800/2010 mukaisten melutasojen raja-arvojen ylitystä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty mallintamalla YVA-vaiheessa, mittauksin sekä kaikkien samalla alueella toimivien melua aiheuttavien toimijoiden yhteismelumallinnuksella. Mallinnukset ja mittauksen on tehnyt ulkopuolinen, kokenut meluasiantuntija.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden ja selvitysten lopputulokset eivät riipu tilaajasta.

Mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot ja oletukset ovat nykyisen ohjeistuksen ja käytännön mukaiset. Tulokset on esitetty niin ikään nykyisen lainsäädännön, ohjeistuksen ja käytännön mukaisesti melualuevyöhykkeinä aina 45 dB asti. Laskenta-alueen koon kasvattamisella ei ole merkitystä melualuevyöhykkeiden muodostumiseen.

Meluselvityksen laatimisajankohdalla ei ole merkitystä, sillä mallinnuksen tulokset eivät muutu, ellei lähtötiedoissa tapahdu merkittäviä muutoksia. Mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot mm. melulähteistä perustuvat ulkopuolisen konsultin tekemiin mittauksiin. Näin ollen ne edustavat nykyisin käytössä olevaa laitekantaa. Laitekannan uusiutuessa ei ole odotettavissa, että niiden melupäästö olisi aikaisempaa suurempaa, joten tästäkään näkökulmasta selvityksen/mallinnuksen uusiminen ei ole tarpeen taikka perusteltua.

Vuoden 2019 yhteismelumallinnuksessa on otettu huomioon alueen kaikkien eri toimijoiden yhteismelutilanne. Yhteismelumallinnuksessa on oletettu, että kaikkien toimijoiden toiminta on täysimääräisesti käynnissä koko sallittujen, lupien mukaisten toiminta-aikojen puitteissa. NCC:n toiminnassa on noudatettu luvan mukaisia toiminta-aikoja. Edellä esitetty huomioon ottaen yhteismelumallinnuksen mallinnustilanteet edustavat ns. maksimituotantopäivää. Koska tällöinkin meluraja-arvot alittuvat lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ei toiminta-aikojen rajaamiselle nykyisestä ole perusteita. NCC:n nykyisessä luvassa on lyhennetty tuotantoaika kesäkaudelle ja tämä on täysin riittävä.

Yhteismeluselvityksessä ei ole huomioitu NCC:n toiminnan osalta meluvallia. Meluvalli vähentää melun leviämistä, joten tällä ei ole merkitystä melumallinnuksen lopputuloksen kannalta, kun raja-arvot eivät ylittyneet ilman vallin vaimentavaa vaikutusta.

Meluvallilla on toimenpidelupa, eikä valli taikka sen rakentaminen kuulu tämän ympäristöluvan piiriin. Valli sijaitsee lupa-alueen ulkopuolella.

Louhinnan ja murskauksen järjestämisestä on annettu oma asetuksensa 800/2010, jossa on annettu toiminnan aiheuttamalle melutasolle raja-arvot. Nämä raja-arvot ovat ympäristönsuojelun kannalta riittävät sekä nykyisen lainsäädännön ja sen soveltamisen mukaiset.

Liikenne

Liikenteen vaikutukset on otettu hakemuksessa huomioon asianmukaisesti ympäristön pilaantumisen osalta, sillä liikenne on sisällytetty yhteismeluselvitykseen. Yleisillä teillä liikennöinti on sallittua kaikille, eikä hakijalla ole mahdollisuutta vaikuttaa yleiseen tiehen esim. sen nopeusrajoituksiin.

Pöly

Toiminnasta aiheutuva pöly on karkeajakoista ja se rajoittuu pääasiassa lupa-alueelle. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat kaukana: Lähimmillään itä-/koillispuolella louhittavasta alueesta 300 m:n (tällä hetkellä n. 600 m) ja muut selvästi etäämpänä, lähimmilläänkin yli 500 m:n päässä. Louhinta- ja murskaustoiminnan pölystä ei aiheudu raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia, kun noudatetaan VnA 800/2010 mukaista 300 m etäisyysvaatimusta.

Sikalarakennukset ovat asianmukaisesti toteutetut ja toiminnasta aiheutuvalla pölyllä ei ole haitallista vaikutusta näissä työskenteleviin henkilöihin taikka tuotantoeläimiin.

Tärinä

Tehtyjen tärinämittaustulosten perusteella tärinä on ollut selvästi alle suurimpien sallittujen arvojen. Louhintaräjäytysten suunnittelu perustuu tehtyihin tärinämittaustuloksiin, kuten tähänkin saakka.

Louhinnasta aiheutuvaa tärinää mitataan jokaisen louhintaräjäytyksen yhteydessä. NCC:n louhinta tapahtuu Heikkilän sikalarakennusten läheisyydessä, ja ne ovat louhintatärinän kannalta määräävät.

Koska mittaustulosten perusteella louhintatärinä on ollut selvästi alle suurimpien sallittujen arvojen, ei ole perusteltua syytä olettaa, että tärinä olisi ollut rakenteita vaurioittavaa. Loppuvuodesta 2021 tehdyissä louhinnoissa mitattiin tärinää sikalan lisäksi myös seuraavaksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Sikalan tärinämittaustulokset ovat olleet n. 55 % ja alle 50 % suurimmasta sallitusta arvosta ja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ne ovat olleet alle 20 % ja n. 10 % suurimmasta sallitusta arvosta.

Haju

Louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja.

Maisema, luonnonarvot ja pohjavesi

Toiminnan aiheuttama maisemakuvan muutos rajoittuu alueen sisäiseen maisemakuvaan. Ympäristölupahakemus kohdistuu nykyiselle, lainvoimaiselle maa-ainesten ottoalueelle. Maa-aineslupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.8.2014.

YVA:n luontoselvityksen ja luontovaikutusten arvion mukaan YVA:n mukaisella hankevaihtoehdolla 2a (jonka mukaiselle alueelle hakemus kohdistuu) ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia havaittuihin luontoarvoihin. Selvityksen teon jälkeen toiminta on aloitettu ja ottoalueella on tehty toiminnan edellyttämiä metsälain alaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä. Ei ole perusteltua syytä olettaa, että alueen eläinlajistossa tai sen esiintyvyydessä olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä.

Kuten edellä jo on mainittu, toiminta kohdistuu aikaisemmin lainvoimaisesti luvitetulle sekä lainvoimaisen maa-ainesluvan alueelle. Kyseisellä alueella taikka sen vaikutusalueella ei esiinny liito-oravia.

Lähimmät suojellut alueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat verrattain etäällä lupa-alueesta. Lähimmät suojellut alueet ovat Karevansuo (n. 1,3 km länteen) ja Kullavuori (n. 1,5 km etelään). Lupa-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, vaan lähimmät pohjavesialueet ovat muistutuksessakin mainitut Karevansuo (n. 1 km länteen) ja Antintalo (n. 1,5 km kaakkoon).

Terveyshaitta, viihtyisyys, virkistyskäyttö ja kohtuuton rasitus

Kuten terveysvalvonnan lausunnossa on todettu, luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa. Siitä ei myöskään aiheudu naapuruussuhdelain (26/1920) tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta taikka merkittävää viihtyisyyden alenemista, kun noudatetaan hakemuksen mukaiselle toiminnalle säädetyn VnA 800/2010 mukaisia raja-arvoja ja toimintaperiaatteita. Toiminta ei estä virkistyskäyttöä, sillä alueen retkeilyreitti on siirretty kulkemaan toisaalle.

Tuotantoeläimet

Toiminnan vaikutukset tuotantoeläimiin on huomioitu YVA:ssa. YVA-selostuksen mukaan otettaessa huomioon rakennusten ääneneristävyysominaisuudet ja melulähteiden toiminta-ajat, ei sikojen voida todeta altistuvan liialliselle melulle (VnA 629/2012).

Koivikko

Kiinteistön Nikulan metsä läheisyydessä sijaitsee myös kaksi muuta ottoaluetta, joilta louhitaan ja murskataan kiviaineksia. Näistä toinen ottoalue on lohkottu tilasta Nikulan metsä. Tämän perusteella oletamme, että koivikon perustaja on ottanut toiminnassaan huomioon Hujalan alueelle jo luvitetut kalliokiviaineksen ottoalueet. NCC:n lupa-alueen ja kiinteistön Nikulan metsä väliin sijoittuvat toisten toiminnanharjoittajien kiviainesten ottoalueet.

Tarkkailut ja omavalvonta

NCC:n Hujalan ottoalueelle on myönnetty ympäristölupa ylijäämämaiden loppusijoitukseen ja kierrätykseen (Etelä-Suomen Aluehallintovirasto [AVI] nro 458/2019, Dnro ESAVI/11236/2018, 3.12.2019). Luvan mukaisesti alueella tarkkaillaan pintavesiä kaksi kertaa vuodessa. Tämä tarkkailu kattaa myös louhinta- ja murskaustoiminnan mahdolliset vaikutukset. Nämä tarkkailutulokset tullaan toimittamaan myös Ruskon kunnan ympäristöviranomaiselle.

Pintavesinäytteenottopiste tulee purkupisteen tavoin muuttumaan toiminnan edetessä, kuten on edellä mainitussa Etelä-Suomen AVI:n luvan lupahakemuksessa esitetty. Tarkkailupisteen hyväksyy kyseisen luvan valvova viranomainen. Tätä menettelyä on pidettävä riittävänä.

Tarkkailuiden osalta tarkennamme, että käytetyt mittausmenetelmät ja laitteet ovat standardoituja tai muuten yleisesti hyväksyttyjä.

Toimenpideluvitetulla meluvallilla ei ole vaikutusta louhinta- ja murskaustoiminnan tarkkailuun. Toisten toiminnanharjoittajien lupamääräysten noudattamisella taikka tulevilla toiminnoilla, ei ole vaikutusta NCC:n toimintaan taikka luvan myöntämisen edellytyksiin.

Edellä mainitun AVI:n lupapäätöksen mukaiset ylijäämämaihin liittyvät asiat eivät sisälly tässä luvassa käsiteltäviin asioihin.

Lopuksi NCC toteaa, että ympäristöluvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Ympäristölupa on aikanaan myönnetty hakemuksesta poiketen ja ilman erityistä perustelua määräaikaisena, kun se olisi tullut myöntää vallitsevan käytännön mukaan toistaiseksi voimassa olevana.

Ympäristölupahakemus liitteineen, hakemuksesta annetut lausunnot, muistutus ja mielipiteet ovat asialistan oheismateriaalina.

Ehdotus

Esittelijä

Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää NCC Industry Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Ruskon kunnan Hujalan kylään kiinteistölle Heikkilä 704-403-1-67 kallion louhintaan ja murskaukseen, muualta tuotavan maa-aineksen murskaukseen sekä kiviaineksen, pintamaiden ja kaivannaisjätteiden väliaikaiselle varastoinnille toiminta-alueella.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

Toiminta

1. Toiminnassa voidaan murskata kiviainesta enintään 330 000 t vuodessa. Murskattavaksi saa ottaa myös muualta tuotavia kiviaineksia.
2. Kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
3. Toimintaa voi harjoittaa seuraavasti:

• murskausta arkisin ma-pe klo 07-22
• kallion porausta arkisin ma-pe klo 08-18
• rikotusta arkisin ma-pe klo 08-18
• räjäytyksiä arkisin ma-pe klo 08-18
• kuormausta ja kuljetusta arkisin ma-pe klo 06.30-22

Alueella ei saa harjoittaa ympäristölupaa edellyttävää toimintaa arkipyhinä.

Kesäkuukausina (kesä-elokuu) murskaustoiminta tulee lopettaa perjantaisin klo 18.00.

4. Jokaisen toimintajakson aloittamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

Melu, pöly ja tärinä

5. Laitoksen toiminnoista yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7.00-22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä (klo 22.00-7.00) ekvivalenttitasoa 50 dB (LAeq). Taajaman ulkopuolella olevilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.
6. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntamenetelmillä.

7. Kiviaineksen murskaustoiminnasta sekä varastokasoista, ajoneuvojen kuormista ja työmaateistä aiheutuva pölyäminen on estettävä riittävän tehokkaalla kastelulla, koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai muilla vastaavilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla pölyntorjuntakeinoilla. Murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan aineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käytettävä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
8. Toiminnasta ilmaan aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettua raja-arvoa alueilla, joilla oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille eikä muilla lähialueen pölylle häiriöalttiilla kohteilla.  
9. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin päästöjen estämiseksi. Pölypäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu. Tarvittaessa hiukkaspitoisuus tulee varmentaa Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.
10. Räjäytykset on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava niin, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittaja on vastuussa mahdollisten vahinkojen selvittämisestä, korjaamisesta ja korvaamisesta. Tarvittaessa tulee käyttää tärinämittareita.

Tavoitteellisesta räjäytysajasta on tiedotettava vähintään vuorokausi etukäteen riittävän laajasti haittaa kokeville asukkaille ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jätteet ja kemikaalit

11. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä. Luvan saajan on huolehdittava, että alueelta kuorittavat ja kaivettavat maa-ainekset varastoidaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.
12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle.
13. Vaaralliset jätteet tulee riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka lainvoimaisessa ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan vaarallisen jätteen vastaanottajalle.
14. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä. 

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Alueella saa tehdä vain työn jatkumisen kannalta välttämättömät huollot.

15. Alueella on oltava vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muita suojavälineitä sekä astia kerätyille aineille. Imeytysaine on sijoitettava säiliöiden läheisyyteen siten, että se on viipymättä saatavissa käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.
16. Toiminta-alueella muodostuvat valumavedet on johdettava selkeytysaltaan kautta. Pois johdettavasta vedestä ei saa aiheutua haittaa purkualueella tai vastaanottavassa vesistössä.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

17. Melumittauksia on tehtävä meluvalitustapauksissa, jos on syytä olettaa melutason ylittävän määräyksellä annetun raja-arvon.  Melumittauksia tulee tehdä lähimpien ja muiden eniten melulle altistuvien asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla.

Melumittaukset on teettävä ulkopuolisella luotettavalla asiantuntijalla siten, että tulokset ovat verrattavissa vuonna 2019 tehtyyn toiminnanharjoittajien yhteiseen ympäristömeluselvitykseen. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista mittaus- ja laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista määräyksen 5 melutasoihin.

Mikäli melutason todetaan ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

18. Pintavesien tarkkailu tulee suorittaa siten kuin Etelä-Suomen Aluehallintoviraston alueelle myöntämässä luvassa ylijäämämaiden loppusijoitukseen ja kierrätykseen (nro 458/2019, Dnro ESAVI/11236/2018, 3.12.2019) on määrätty.

19. Onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä kunnan ympäristövalvontaan.

20. Toiminnasta tulee pitää ajan tasalla olevaa kirjaa. Myös mahdollisista häiriö- ja lähellä piti –tilanteista sekä syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristövalvonnalle.

21. Toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenveto, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: toiminta-ajat, louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä, toiminnasta syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat, poikkeukselliset tilanteet, mahdolliset toimintaa koskevat valitukset sekä suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset.

Yhteenveto tarkkailusta ja kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristövalvontaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

22. Urakoitsijat ja muu henkilöstö tulee perehdyttää tämän luvan määräyksiin sekä poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot tulee esittää valvontaviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

23. Toiminnan olennaisesta lisäämisestä tai muuttamisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
24. Toiminnan loputtua alue on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esittää selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle alueen siistimisestä ja mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta.  

Päätöksen täytäntöönpano

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (Ympäristönsuojelulaki 198 §).

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (Ympäristönsuojelulaki 199 §).

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 5 000 euron suuruinen vakuus ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (Ympäristönsuojelulaki 201 §).

Perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ratkaisun perustelut

Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ja ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Toiminta ei ole voimassa olevan asemakaavan vastaista eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa tai osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen.

Ruskon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei lupahakemusta koskevilla kiinteistöillä tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.

Toiminta-alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä eikä vesilain tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Toiminta-alueella ei ole myöskään luvan myöntämisen estäviä kasvi- tai eliölajeja tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua rauhoitettua kasvia eikä myöskään 46 §:ssä tarkoitettua uhanalaista eliölajia.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Päästöriskejä maaperään sekä pohja- ja pintavesiin hallitaan tukitoiminta-alueen rakenteilla ja toiminnan käyttötarkkailulla.

Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta täyttää myös jätelain vaatimukset. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat toiminnasta muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikutusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakija on esittänyt toimet melun- ja pölyntorjunnasta sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnasta on laadittu melumallinnus, jossa on laskennallisesti määritetty kiviaineksen murskaustoiminnan melutasoja toiminnan eri vaiheissa. Melumallinnuksen mukaan melutason ohjearvojen (VNA 993/1992) mukaiselle päiväajan keskiäänitason 55 dB(A) tai yöajan keskiäänitason 50 dB(A) melualueille ei jää asuin- tai lomarakennuksia.

Toiminnan aloittamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvanhakija on esittänyt perustelut päätöksen täytäntöönpanolle. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja alue on jo aiemmissa lupaprosesseissa todettu louhinta- ja murskaustoimintaan soveltuvaksi. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi muun muassa laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräykset 1-3: Lupapäätöksessä on tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laadun, laajuuden ja toiminta-aikojen osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön. Kiviainesten louhinnan ja murskauslaitteiston etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin sekä toiminta-ajat on määrätty MURAUS -asetuksen tai toiminnanharjoittajan esityksen mukaisina.

Lupamääräys 4 on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen poistamiseksi ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kunkin toimintajakson aloittamisesta.

Lupamääräykset 5 ja 6: Melutasoa koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (933/92), valtioneuvoston asetukseen 800/2010 sekä laadittuun meluselvitykseen. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Lupamääräykset 7-9: Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä ympäristön yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskauksesta, työmaaliikenteestä ja muista oheistoiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumisesta. Pölylle on asetettu raja-arvo ilman laatua koskevan valtioneuvoston päätöksen (79/2017) mukaisesti. Pölyä ja sen leviämistä voidaan vähentää merkittävästi erilaisin pölyntorjuntatoimin, joista on annettu luvassa tarpeelliset määräykset.

Lupamääräykset 10 ja 11: Räjäytyksistä aiheutuu maaperän kautta tärinää ja ilman kautta ilmanpaineaaltoja, jotka voivat vaurioittaa mm. rakennuksia. Tärinän aiheuttamat vahingot rakennuksille ym. rakenteille voidaan estää huolellisella ennakkosuunnittelulla. Lupamääräys on annettu toiminnasta lähikiinteistöille ja mahdollisesti häiriintyville kohteille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Päätöksessä on annettu myös kaivannaisjätteitä koskeva määräys.

Lupamääräykset 12 ja 13: Jätelain periaatteiden mukaan jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista ja toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirjaa koskevat tarkemmat määräykset on annettu jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä.

Lupamääräykset 12-15 ja 19: Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Määräykset on annettu MURAUS-asetuksen ja lupahakemuksen mukaisena. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuus- ja poikkeustilanteita varten.

Lupamääräys 16: Toiminnasta saattaa muodostua kiintoainepitoisia vesiä, joiden hallitusta käsittelystä toiminnanharjoittajan on huolehdittava.

Lupamääräykset 17-18 ja 20-21: Ympäristöluvassa on määrättävä toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta. Toiminnan valvonnan helpottamiseksi on perusteltua, että toiminnanharjoittaja toimittaa valvontaviranomaiselle yhteenvedon edellisen vuoden toiminnasta. Tarkkailusta saatujen tietojen perusteella voidaan tarkkailla laitoksen toimintaa suhteessa annettuihin lupamääräyksiin ja arvioida toiminnassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten merkitsevyyttä suhteessa uuden lupakäsittelyn tarpeellisuuteen.

Lupamääräys 22: Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitosalueen asianmukainen hoito ja kunnossapito. Toiminnanharjoittaja vastaa lupapäätöksen noudattamisesta ja on täten velvollinen tiedottamaan käyttämilleen alihankkijoille lupamääräyksistä.

Lupamääräys 23: Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.

Lupamääräys 24: Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamista koskevalla määräyksellä varmistetaan viranomaisen tiedonsaanti sekä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja terveyshaittojen syntymistä toiminnan loputtua.

Vastaus lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupaharkinnassa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja -murskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) ja siinä asetetut vaatimukset. Päätöksessä annetuilla määräyksillä rajoitetaan toimintaa, jotta haitat eivät olisi kohtuuttomia.

Ympäristönsuojelulain mukaisessa toimintaa koskevassa lupaharkinnassa ei voida käsitellä toiminnan vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Näin ollen sillä, mitä valituksissa on esitetty yleisillä teillä tapahtuvasta liikennöinnistä ja liikenneturvallisuudesta, ei ole merkitystä arvioitaessa luvan myöntämisen edellytyksiä.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (Ympäristönsuojelulaki 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Käsittelymaksu

Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella 4213 euroa (murskaamo 2970 € + kivenlouhinta 2486 €*0,5). Taksan kohdan 6.4 mukaan ympäristönsuojelulain 41 §:n mukaisen lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta.

Tiedoksianto

Päätöksestä ilmoitetaan Ruskon ja Maskun kuntien verkkosivuilla. Asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävillä Ruskon kunnan verkkosivuilla www.rusko.fi, kunta ja päätöksenteko, Päätöksenteko, Esityslistat, pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset, Löydät esityslistat, pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 2020 alkaen painamalla tästä, Rakennus- ja ympäristölautakunta – Kokous 17.3.2022 Pöytäkirja.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetyllä tavalla. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksestä annetun kuulutuksen julkaisemisesta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.