Perustelut
Lupatunnus 23-0104-SUU
HAKIJAT
XXXXX
RAKENNUSPAIKKA
704-520-0005-0001 Haapavuorentie 46, 21310 Vahto
Kiinteistön nimi Männistö
Pinta-ala 12020 m²
Rakentamismääräykset M Maa- ja metsätalousalue
Kaavatilanne Oikeusvaikutteinen yleiskaava 301120§65
Kaavan vuosi 2020
Sallittu kerrosala 1202 m²
TOIMENPIDE
Omakotitalon rakentaminen
TOIMENPIDE
Uusi kerrosala 170 m²
Lisäselvitys
Toimenpide: uusi
Käyttötarkoitus: 011 yhden asunnon talot
Huoneistojen lukumäärä: 1 huoneistoa
Kerrosala: 170 m²
Korkeus 7 m, yhdessä tasossa.
Poikkeus
Haetaan lupaa omakotitalon rakentamiseksi. Esitetty hanke sijaitsee suunnittelutarvealueella (MRL 16 § ja 137 §) ja sen johdosta hankkeen toteuttaminen edellyttää laajempaa lupaharkintaa. Hakijan perustelut: Tilalle on annettu rakennuslupa vuonna 1989. Rakennusaikana liitytään viemäriverkostoon, rakennuspaikka sijaitsee metsässä.
Kuuleminen
Hakemuksen johdosta kunta on kuullut naapureita kirjeitse (7 kpl) 15.5.2023. Hakemuksesta ei ole jätetty huomautuksia.
LAUSUNNOT
Lausunnon antaja Rakennustarkastaja
Lausuntopvm 02.08.2023
Lausunnon tulos ehdollinen
Sisältö
XXXXX hakee kunnanhallitukselta maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua rakentaa asuinrakennus Peijerlän kylään, Männistön RN:o 5:1 tilalle, pinta-ala 12.020 m².
Emätilatarkastelu
Männistön (RN:o 5:1) tilan kokonaispinta-ala on 12.020 m². Tila on muodostunut seuraavasti:*
- Männistö 5:1, lohkottu vuonna 2011 tilasta Vähätorppa RN:o 5:0
- Vähätorppa 5:0, 1990, Vähätalo RN:o 1:13
- Vähätalo RN:o 1:13, 1960, Vähätalo RN:o 1:11.
Vähätalon tilan alkuperäinen pinta-ala on ollut 106,22 ha. Vähätorppa (11,216 ha) on muodostettu vuonna 1990 Vähätalon tilan määräalasta ja Puutarha (RN:o 2:24, 0,37 ha) tilasta.
Emätilatarkastelussa yleisesti käytetyt poikkileikkausajankohdat ovat rantakaavalainsäädännön voimaantulo 15.10.1969 tai rakennuslain voimaantulo 1.7.1959. Poikkileikkausajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Rakennuslain voimaantulon (1959) jälkeen tilasta (1:11) on muodostettu 6 kiinteistöä:
- Metsäkaista 1:12, 1960, metsäalue
- Vähätalo 1:23, metsä- ja peltoalueita
- Wähätalo 1:4, 2019, vanha maatalouden tilakeskus
- Männistö 5:1, 2011, haettu rakennuspaikka- Ruotumetsä 5:2, 2011, metsäalue
- Vähäjunni 5:3, 2011, peltoalue
- Rehtsuon luonnonsuojelualue 1:2, 2017, useiden kiinteistöjen yhdistäminen.
Suunniteltu rakennus liitettäisiin vesijohto- sekä viemäriverkostoon ja se sijaitsisi Haapavuorentien varrella. Hakemuksesta on pyydetty vesihuollon lausunto, jossa on todettu, että talousvesi- ja jätevesiliitokset ovat mahdollisia kiinteistön 704-520-5-2 kohdalla; rakentajan hankittava putkille sijoitusluvat maanomistajalta ennen rakentamista ja jätevesiliittymän tiedot sekä liittyminen Kierikkalan jätevesiosuuskunnan kautta. Luvanhakija on saanut kiinteistön RN:o 5:2 omistajalta suostumuksen vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Suunniteltu rakennuspaikka ei sijaitse ranta- tai pohjavesialueella. Tontin ajoliittymä tulisi Haapavuorentielle, kiinteistön läpi kulkee tieyhteys asunnoille Haapavuorentie 40, 40b ja 40c, joka tulisi säilymään nykyisenlaisena. Etäisyys Vahdon taajaman palveluihin on n. 3,2 km, kouluun ja päiväkotiin n. 3,3 km.
Kiinteistöllä on ollut rakennuslupa omakotitalon ja autotallin (129 m² + 18 m²) rakentamiseksi vuonna 1989, jonka Vahdon kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt (6.7.1989 § 3). Päätöksen esittelytekstissä on kirjattu, että "alle 200 metrin välein toinen toisistaan alueella on ennestään viisi rakennusta, joten kysymyksessä ei ole taajaman muodostaminen". Lupa on mennyt vanhaksi ja hanketta ei ole toteutettu. Tämän jälkeen lähistölle on rakennettu asuinrakennukset osoitteisiin Haapavuorentie 40b (1990) ja Haapavuorentie 31 (2016). Nämä on rakennettu eri emätilasta muodostettujen kiinteistöjen alueelle. Yksi aiemmassa päätöksessä lasketuista asuinrakennuksista sijaitsee yli 200 m etäisyydellä suunnitellusta rakennuspaikasta. Ympäristössä on tiivistyvää yhdyskuntarakennetta, mutta yhdyskuntatekniikan läheisyyden, tieyhteyden, emätilasta muodostettujen rakennuspaikkojen ja kulkuetäisyyksien kannalta rakennuspaikka on soveltuva. Myös viereiset rakennuspaikat Haapavuorentie 30 ja 31 on rakennettu vähimmäisvaatimusta isommille rakennuspaikoille (11600 m² ja 15000 m²).
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa on merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (LAVMK). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös hajaasutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. Suunnittelumääräys: olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.
Yleiskaava
Rakennuspaikalla on Vahdon kunnanosan osayleiskaava. Kiinteistö on pääosin M-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia tuotanto- ja talousrakennuksia) ja osin AP-aluetta (Pientalojen tihentymä. Merkinnän alueet on tarkoitettu pääasiassa asuinrakentamista varten. Merkinnän alueille saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä pienimuotoisia liike-, palvelu- ja työtiloja. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön melua, tärinää, ilman tai veden pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Alue on maankäyttöja rakennuslain 16 §:n 3 momentin tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta).
Asemakaava
Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole voimassa asemakaavaa.
MRL 137 §:ssä säädetään, että rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Lisäksi MRL 137 §:ssä todetaan, että rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Edellä olevat perustelut huomioon ottaen rakennustarkastaja toteaa lausuntonaan, että hakemus ei ole vastoin MRL 137 §:n säädöksiä ja näin ollen puoltaa hakemuksen hyväksymistä sillä ehdolla, että asuinrakennus on liitettävä vesijohto- ja viemäriverkostoon ennen rakennuksen käyttöönottoa.
Asemapiirros ja kaava- sekä karttaotteet ovat pykälän liitteenä.
Liitteet
Naapurin suostumus
Naapurin kuuleminen
Ote alueen peruskartasta
Ote yleiskaavasta
Todistus hallintaoikeudesta
Vesi- ja viemäriliitoslausunto tai -kartta
Asemapiirros
Hakemus vireilletullessa
Hakemus taustajärjestelmään siirrettäessä
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Lehtinen, Kunnanjohtaja, kari.lehtinen@rusko.fi
Kunnanhallitus toteaa, että suunnittelutarveratkaisuhakemus ei ole vastoin MRL 137 §:n säädöksiä ja näin ollen kunnanhallitus päättää hyväksyä hakemuksen rakentaa omakotitalo Peijerlän kylään, tilalle Männistö RN:o 5:1 seuraavin ehdoin:
1. Luvan mukainen asuinrakennus on liitettävä vesijohto- ja viemäriverkostoon ennen rakennuksen käyttöönottoa.
Suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi (2) vuotta. Vastaava rakennuslupa tulee hakea tämän ajan kuluessa.
Samalla kunnanhallitus päättää, että hakijalta peritään rakennusvalvontataksan 7 §:n mukainen 500,00 euron maksu ja naapurien kuulemisesta § 9.1:n 280,00 euroa (7 kpl, 40 €).
Ote ja valitusosoitus: Hakija, Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Päätöksen antaminen: Päätös annetaan julkipanon jälkeen 14.8.2023, jolloin sen katsotaan tulevan kaikkien tietoon. Julkipano on kunnan ilmoitustaululla.
Päätösehdotuksen perustelut
Rakennustarkastajan antaman lausunnon perusteella ei ole esteitä suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle. Rakennuspaikan sijoittuminen huomioiden uudisrakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, koska se sijoittuu isolle kiinteistölle, joka on liitettävissä vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Se ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, kun kiinteistö liitetään vesijohto- ja viemäriverkostoon.