Perustelut
HAKIJAT
Konki Sirpa
RAKENNUSPAIKKA
704-402-0001-0380 Vahdontie 962, 21290 Rusko
Kiinteistön nimi Purontaka
Pinta-ala 5000 m²
Rakentamismääräykset M Maa- ja metsätalousalue
Kaavatilanne Oikeusvaikutteinen yleiskaava 23071997
Kaavan vuosi 1997
Sallittu kerrosala 500 m²
TOIMENPIDE
Omakotitalon rakentaminen
TOIMENPIDE
Uusi kerrosala 250 m²
Jäljellä 250 m²
Lisäselvitys
Toimenpide: uusi
Käyttötarkoitus: 011 yhden asunnon talot
Huoneistojen lukumäärä: 1 huoneisto
Kokonaisala: 250 m²
Kerrosala: 250 m²
Poikkeus
Esitetty hanke sijaitsee suunnittelutarvealueella (MRL 16 § ja 137 §) ja sen johdosta hankkeen toteuttaminen edellyttää laajempaa lupaharkintaa. Hakijan perustelut: perheen poika rakentaisi talon lähelle eläkkeellä olevia vanhempiaan. Tontti on riittävän kokoinen, joten rakennuksesta ei ole haittaa lähinaapureille. Rakennuspaikalle on tienkäyttöoikeus ja alueella on vesi- ja viemärijohto. Etäisyys kouluun sekä päiväkotiin on n. 4,2 km ja kauppaan n. 4,4 km. Rakennuspaikka sijaitsee metsässä, nykyisen rakennuspaikan vieressä.
Kuuleminen
Hakemuksen johdosta hakija on kuullut naapurit (4 kpl) 17-21.11.2024 kirjatuilla kuulemisilla. Hakemuksesta ei ole jätetty huomautuksia.
LAUSUNNOT
Lausunnon antaja Rakennustarkastaja
Lausuntopvm 27.11.2024
Lausunnon tulos ehdollinen
Sisältö
Haetaan kunnanhallitukselta maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua rakentaa omakotitalo Hiidenvainion kylään, Purontaan RN:o 1:380 tilalle, pinta-ala 5.000 m².
Emätilatarkastelu
Purontaan (RN:o 1:380) tilan kokonaispinta-ala on 5.000 m². Tila on muodostunut seuraavasti:
- Purontaka RN:o 1:380, lohkottu vuonna 2004 tilasta Muurila RN:o 1:344
- Muurila RN:o 1:344, 2001, Muurila RN:o 1:322
- Muurila RN:o 1:322, 1999, Muurila RN:o 1:136
- Muurila RN:o 1:136, 1983, Muurila RN:o 1:46.
Muurilan tilan alkuperäinen pinta-ala on ollut 3,69 ha ja se on rekisteröity vuonna 1954. Emätilatarkastelussa yleisesti käytetyt poikkileikkausajankohdat ovat rantakaavalainsäädännön voimaantulo 15.10.1969 tai rakennuslain voimaantulo 1.7.1959. Poikkileikkausajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi.
Rakennuslain voimaantulon (1959) jälkeen tilasta (1:46) on muodostettu 5 kiinteistöä:
- RN:o 1:320 (Tervaharju, rekisteröity 1999), omakotitalo
- 1:321 (Puronlaita, 1999), omakotitalo- 1:343 (Hanhilampi, 2001), omakotitalo
- 1:344 (Muurila, 2001), rakentamaton, haettu suunnittelutarveratkaisu vuonna 2010 (hylätty)
- 1:380 (Purontaka, 2004), hakemuksen rakennuspaikka.
Joten yli puolet lohkotuista rakennuspaikoista on jo rakennettu, 3 omakotitaloa sijaitsee ketjussa Vahdontien varrella ja tieyhteys suunnitellulle rakennuspaikalle tulisi kiinteistön 704-402-0001-0320 kautta (tieoikeus (Y1999-15155) / Leveys: 6 m). Naapurin hylätyssä suunnittelutarveratkaisussa (10-0021-SUU) on silloin todettu, että "maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi, että alueen muut vastaavassa asemassa olevat maanomistajat voisivat vastaavalla tavalla hyödyntää vielä vapaita maa-alueitaan, mikä johtaisi hyvin tiheään suunnittelemattomaan rakentamiseen. Tämän johdosta alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi täytyisi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen (MRL 16 §)".
Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu 1.1.2025 rakentamislaiksi ja alueidenkäyttölaiksi. Kaavoitusta koskevat asiat jäävät alueidenkäyttölakiin. Tällöin vastaavaa lupaa haettaisiin sijoittamisluvalla tai rakentamisluvalla. Rakentamislain valmistelussa ollut Lauri Jääskeläinen on esitelmässään kertonut, että jatkossa "edellytyksenä on, ettei rakentaminen olennaisesti vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista. Lain perustelujen mukaan yksittäisen pientalon sijoittuminen jo valmiiksi pientaloja käsittävälle alueelle ei tarkoita em. olennaista vaikeutumista. Perustuslakivaliokunta katsoi, että mikäli emätilaperiaatetta olisi tarkoitus soveltaa lupaedellytyksenä, tulisi siitä säätää laissa. Sijoittamisen edellytyksiä koskeva säännös on tarkoitettu tyhjentäväksi. Emätilaperiaatetta ei otettu lakiin. Tästä ei kuitenkaan seuraa, etteikö myös jatkossa tule maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ottaa huomioon. Sitä edellyttää jo perustuslaki (6.1 §). Itse asiassa kytkentä kaavoituskatsaukseen tuo yksittäiselle maanomistajalle enemmän ennustettavuutta ja oikeusturvaa kuin nykyinen tilanne".
Alue ei ole ollut kunnan kaavoituskatsauksessa merkittynä, jotta sitä oltaisiin kunnan puolesta asemakaavoittamassa. Etäisyys lähimpään asemakaava-alueeseen on n. 3,5 km. Ruskon yleiskaavan päivityksen on tarkoitus käynnistyä sen jälkeen, kun Eteläosan osayleiskaava valmistuu. Tämän kaavaehdotusaineisto on kaavanlaatijalla valmistumassa, joten yleiskaavan käynnistyminen olisi vuosina 2025-26. Uudessa osayleiskaavassa alue tulisi kuitenkin merkittäväksi esim. AO- tai AP-alueeksi (pientalojen tihentymä) kuten Vahdon kunnanosan osayleiskaavassa, koska alueella on jo olemassa olevaa asutusta. Kiinteistölle on tieyhteys aiemmin todetun mukaisesti. Aiemman kielteisen suunnittelutarveratkaisun jälkeen alueen lähelle on rakennettu kunnan siirtoviemäri ja siitä on haaroitettu paineviemäri läheisille asuinkiinteistöille, joten uusi rakennuspaikka ei vaatisi viemärin rakentamiseen ryhtymistä. Hakemuksessa on ilmoitettu, että etäisyys viemäriverkosta on 50 m ja rakennusaikana liitytään viemäriverkostoon. Ote viemärikartasta on pykälän liitteenä. Leppistentien koillispuolella, Vahdontien varressa, on nykyisin 4 omakotitaloa. Jos rakentamattomille naapurikiinteistöille haluttaisiin rakentaa, niin niiden tieyhteydet on ratkaistava tapauskohtaisesti. Haetun rakennuspaikan tieoikeus on nykyisen asuinliittymän kautta Vahdontielle, joten rakentaminen ei lisäisi Vahdontien tieliittymiä. Kiinteistöllä ei ole merkintöjä luontodirektiivin liitteen IV(a) ns. tiukasti suojelluista lajeista. ELY-keskuksen yleisen kannan mukaan hulevesien hallinta tulee kiinteistöillä suunnitella siten, ettei hulevesiä johdeta maanteiden sivuojiin tai kuivatusjärjestelmään.
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa on merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue (LAVMK). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alueita voidaan käyttää harkitusti myös hajaasutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. Suunnittelumääräys: olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.
Yleiskaava
Rakennuspaikalla on Ruskon yleiskaava. Kiinteistö on M-aluetta (maa- ja metsätalousalue. Alueelle sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen omakotirakentaminen. Yleiskaavassa on merkitty tontin ylitse kulkeva sähkölinjavaraus, mutta maakuntakaavan mukaisesti sijainti on siirtynyt Ruskonjoen kaakkoispuolelle, eikä se näin ollen vaikuta tähän kiinteistöön.
Asemakaava
Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole voimassa asemakaavaa.
MRL 137 §:ssä säädetään, että rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Lisäksi MRL 137 §:ssä todetaan, että rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Edellä olevat perustelut huomioon ottaen rakennustarkastaja toteaa lausuntonaan, että hakemus ei ole vastoin MRL 137 §:n säädöksiä ja näin ollen puoltaa hakemuksen hyväksymistä sillä ehdolla, että kiinteistölle rakennettava asuinrakennus liitetään vesi- sekä viemäriverkostoon ennen rakennuksen käyttöönottoa ja hulevesien hallinta tulee kiinteistöllä suunnitella siten, ettei hulevesiä johdeta maanteiden sivuojiin tai kuivatusjärjestelmään. Samaa ehtoa noudattaen myös naapurikiinteistö (704-402-0001-0344) olisi rakennettavissa, jos ei ole muita luvan myöntämisen esteitä (esim. erityiset luontoarvot).
Liitteet
Hakemus
Naapurin kuuleminen
Tonttikartta
Todistus hallintaoikeudesta
Vesi- ja viemäriliitoslausunto tai -kartta
Hakemus vireilletullessa
Hakemus taustajärjestelmään siirrettäessä
Karttaote ja ote viemärikartasta ovat pykälän liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Lehtinen, Kunnanjohtaja, kari.lehtinen@rusko.fi
Kunnanhallitus toteaa, että suunnittelutarveratkaisuhakemus ei ole vastoin MRL 137 §:n säädöksiä ja näin ollen kunnanhallitus päättää hyväksyä hakemuksen rakentaa omakotitalo, Hiidenvainion kylään, tilalle Purontaka RN:o 1:380, seuraavin ehdoin:
1.Kiinteistölle rakennettava asuinrakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon ennen rakennuksen käyttöönottoa.
2.Hulevesien hallinta tulee kiinteistöllä suunnitella siten, ettei hulevesiä johdeta maanteiden sivuojiin tai kuivatusjärjestelmään.
Suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi (2) vuotta. Vastaava rakennuslupa tulee jättää vireille 31.12.2024 mennessä.
Samalla kunnanhallitus päättää, että hakijalta peritään rakennusvalvontataksan 7 §:n mukainen 500,00 euron maksu.
Ote ja valitusosoitus: Hakija, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Päätöksen antaminen: Päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.12.2024, jolloin sen katsotaan tulevan kaikkien tietoon. Julkipano on kunnan ilmoitustaululla.
Päätösehdotuksen perustelut
Rakennustarkastajan antaman lausunnon perusteella ei ole esteitä suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle. Rakennuspaikan sijoittuminen huomioiden uudisrakentaminen ei aiheuta haittaa kunnan kaavoitukselle. Rakentaminen on myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Se ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentaminen on sopivaa myös yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien kannalta.