Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 16.10.2025

Perustelut

Asia
Päätös Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5:n ympäristönsuojelulain 27 § mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Hakija
Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5
Repolantie 2,
21500 PIIKKIÖ
Y-tunnus 3205775-7

Hakemuksen vireilletulo
Hakemus on tullut vireille 28.2.2025.

Hakemus on ollut julkisesti nähtävillä Ruskon kunnan verkkosivuilla 4.3.2025-7.4.2025 välisen ajan. Naapureita on tiedotettu lupahakemuksen vireilletulosta kirjeitse. Asiassa on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, maakuntaliitolta, alueelliselta vastuumuseolta sekä terveydensuojeluviranomaiselta.

Hakemusta täydennettiin ja muutettiin, ja muutettu hakemus kuulutettiin 14.5.2025-16.6.2025 Ruskon kunnan verkkosivuilla ja Ruskolaisessa 22.5.2025. Naapurikiinteistöjä tiedotettiin asiasta 14.5.2025 päivätyllä kirjeellä. Asiassa pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, alueelliselta vastuumuseolta, alueelliselta pelastuslaitokselta, Turun kaupungilta sekä Finavialta.

Toimintaa koskevat vanhat luvat
Kiinteistöosakeyhtiö Kolmikesäläntie 5:llä ei ole kohteessa voimassaolevaa ympäristölupaa. Alueella on aiemmin harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa sekä maa-ainesten käsittelyä.

Voimassa olevat luvat ja sopimukset
Alueella ei ole voimassa olevia lupia. Alue on siirtynyt 31.5.2021 Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5:n omistukseen, kauppakirja liitteessä 1. (Liite 1. Kauppakirja, ei julkinen). Alueen tienkäytöstä on laadittu kauppakirjassa mainittu käyttöoikeussopimus (Liite 2. Käyttöoikeussopimus, ei julkinen).

Toiminta, jolle lupaa haetaan  
​​​​​​Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5 on vuonna 2021 perustettu yhtiö, jonka päätoimiala on kiinteistöhallinto. Lupahakemusalue liittyy toiminta-alueeseen, jolla on aikaisemmin harjoitettu maa- ja kiviainesmateriaalien varastointi- ja myyntitoimintaa. Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5 hakee ympäristölupaa terminaalitoiminnalle puhtaan biomassan vastaanottamiselle, varastoinnille ja haketukselle, sekä melun torjumiseksi rakennettavien maavallien rakennusta varten, puhtaan kitkamaan vastaanottolupaa Ruskon kunnan Munittulan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle, Lehtimäki (704-408-5-30).

Toiminnan sijaintipaikka
Ruskon kunnan Munittulan kylä, kiinteistö, Lehtimäki (704-408-5-30).

Toiminnan luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen viranomainen
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § 2 momentin 3 kohta ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f.

Ympäristönsuojelulain 34 § mukaan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 199 § mukaista lupaa aloittaa ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta ennen kuin muutoksenhakuaika on päättynyt ja lupa saanut lainvoiman.

Toiminnan sijaintialue, sen ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet
Ympäristölupa-alue sijaitsee Ruskon kunnan Munittulan kylässä.

Turun kaupungin raja sijaitsee alle sadan metrin päässä toiminta-alueesta. Turun lentokenttä sijaitsee noin kilometrin päässä alueen eteläpuolella.

Alueelle on rakennettu tieyhteys Härjänruopantien kautta.

Ympäristölupa-alueella on voimassa maakuntakaava, voimassa olevaa yleiskaavaa ei ole. Varsinais-Suomen maaseutukaavayhdistelmässä kiinteistö sijoittuu pääosin TP-alueelle (työpaikkatoimintojen alue) sekä osin myös V-alueelle (virkistysalue ja -kohde). Lisäksi kiinteistö sijaitsee maakuntakaavassa pohjavesialueelle sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle. Teollisuustoimintojen osalta TP-alueelle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa.

Lähimmät häiriintyvät kohteet lähialueella ovat Munittulassa sijaitsevia vakituisia asuinkiinteistöjä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä ympäristölupa-alueen länsipuolella ja noin 400 metrin etäisyydellä pohjoispuolella. Käsittelyalueen etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on noin 500 metriä.

Lupahakemusalue on vanha maa-ainesten ottoalue. Alue on pääsääntöisesti murskepäällysteistä avokalliota. Sijaintipaikan lähiympäristö on pinnanmuodoltaan vaihtelevaa, osin avo- ja osin peitteistä kalliota sekä havupuuvaltaista metsätalousmaata. Toiminta-alueen itäpuolella on peltoalue. Valkkisvuoren länsipuolella sijaintipaikasta lounaaseen on käytöstä poistettu ja maisemoitu kaatopaikka. Alueen maisema on kallio- ja metsämaisemaa. Alue ei ole maisemallisesti merkittävä, eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alue ei sijaitse Natura 2000 - ohjelmaan kuuluvalla alueella, eikä sen läheisyydessä. Lähin Natura-alue on Pomponrahkan suoalue, noin 1,5 kilometrin päässä toiminta-alueesta.

Toiminta-alue on pohjavesialuetta. Tontti sijaitsee Munittulan ja Antintalon pohjavesialueiden välisellä, kallioisella vedenjakajalla

Pohjavesi
Lupahakemusalue sijaitsee pääosin Antintalon (0270451, I - luokka) ja Munittulan (0285351, I - luokka) tärkeiden pohjavesialueiden vedenjakajana toimivalla kallioalueella. Alueen kalliopintaisuus heikentää hydraulista yhteyttä pohjavesialueen hyvin vettä johtavaan varsinaiseen muodostumisalueeseen. Alueen maanpinta on tasolla +39 m – +40 m. Alueella ei ole havaittu kallion rakoilua eikä tehty pohjavesihavaintoja. Härjänruopan pohjavedenottamolle on matkaa noin 0,7 kilometriä toiminta - alueesta kaakkoon ja Antintalon ottamolle noin 1,2 kilometriä alueesta länteen. Lentokentän ottamolle matkaa on noin kolme kilometriä. Antintalon pohjavedenottamolle on määrätty vesilain mukainen suoja-alue, jolla hakemuksen mukainen laitos ei sijaitse.

Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoaluetta koskevassa vesienhoitosuunnitelmassa Antintalon ja Munittulan pohjavesialueet on luokiteltu selvitysalueiksi, joilla on pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja, ja joiden vedenlaatua ei ole vielä riittävästi selvitetty. Sijaintipaikan vaikutusalueella ei ole lähteitä. Lähimmät kaivot sijaitsevat asuinrakennusten läheisyydessä. Alue kuuluu Raisionjoen vesistöalueeseen (82.022). Alueen lähin vesistö on pohjoispuolella virtaava Vähäjoki.

Kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitos on 28.1.2025 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen, jossa se pyytää Turun kaupungissa sijaitsevaa Härjänruopan pohjavedenottamoa koskevan päätöksen ja käyttöoikeuden rauettamista. Hakemusta on myöhemmin täydennetty.

Aluehallintovirasto on määrännyt Länsi-Suomen vesioikeuden 27.4.1972 antaman päätöksen nro 46/1972 raukeamaan. Härjänruopan vedenottolupa on rauetettu 21.8.2025, eikä vedenottamolle ole enää määritelty vesilain mukaista suoja-aluetta.

Toiminnan kuvaus

Yleiskuvaus toiminnasta
Energiapuuterminaalissa vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään puhdasta biomassaa. Ympäristömelun torjumiseksi alueen ympärille rakennetaan, Raision kaupungin terveysvalvonnan ohjeistuksen (8.4.2025) mukaisesti noin 9-10 metriä korkea meluvalli, tarkoitusta varten vastaanotettavista puhtaista kitkamaista. Maiden soveltuvuus alueen meluvallien rakentamiseen arvioidaan ennen niiden kuljettamista alueelle. Alueesta on tehty Promethor Oy:n toimesta melumallinnus (Liite 7. Melumallinnus), joka tukee terveysvalvonnan lausunnon mukaista vaatimusta rakentaa meluvallit alueen ympärille. Meluvallien rakentaminen aloitetaan läheisen asuinalueen suunnasta, alueen länsipuolelta ja rakentamista jatketaan alueen muille sivuille terminaalitoiminnan aikana. Materiaaleista kuori-, puru ja energiapuusta valmistettava hake varastoidaan alueen keskiosassa. Puutavara varastoidaan kentän ulkoreunoilla, meluvallien läheisyydessä. Puun haketusta suoritetaan vuosittain maksimissaan 160 000 tonnia.

Tuotanto ja kapasiteetti
Alueelle vastaanotettavia raaka-aine on metsäenergiapuuta. Ainesta voidaan vastaanottaa myös muilta yrityksiltä ja toiminnanharjoittajilta.

Alueella vastaanotetaan ja käsitellään metsäenergiapuuta seuraavasti:

• Karsittua rankaa 100 000 tn
• Kantoja 20 000 tn
• Hakkuutähdettä 20 000 tn
• Sahojen sivutuotteet 75 000 tn
• Rankahaketta 10 000 tn
• Tukki- ja kuitupuuta 15 000 tn

Josta tukki- ja kuitupuu välivarastoidaan ja toimitetaan edelleen jalostettavaksi.

Toiminta - ajat, kuukaudet, viikonpäivät, kellonajat
Haketusta tehdään elokuun- kesäkuun välillä maksimissaan 160 000 tonnia/vuosi. Haketus suoritetaan isoissa erissä kerrallaan arkipäivisin kello 7.00 – 18.00 välisenä aikana.

Toiminta-ajat välillä 16.8. – 31.5.

• Haketus ma-to klo: 7.00-18.00
• pe klo: 7.00-16.00
• Muut työkoneet ma-pe klo: 7.00-22.00

Toiminta-ajat välillä 1.6. – 15.8.

• Haketus ma-pe klo: 8.00-16.00
• Muut työkoneet ma-pe klo: 7.00-22.00

Lämmityskauden aikana, poikkeustilanteissa, haketus tarvittaessa viitenä lauantaipäivänä klo: 8.00 – 16.00 välisenä aikana. Päivistä ilmoitetaan etukäteen ympäristönsuojelulle. Poikkeustilanteiksi katsotaan huoltovarmuuden häiriötilanteet.

Alueelle voidaan tuoda puuainesta ja välivarastoon tulevaa, muualla tuotettua puuainesta ympäri vuoden, 24 tuntia vuorokaudessa. Haketetun polttoaineen kuljetusta pois alueelta voi olla myös ympäri vuoden, 24 tuntia vuorokaudessa. Näin ollen alueelle voi olla raskasta liikennettä ympäri vuorokauden, mutta liikenne keskittyy päiväaikaan.

Perustelut aloitusluvan myöntämiselle
​​​​Toiminnalle haetaan aloittamislupaa ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ympäristönsuojelulain 199 § perusteella. Pykälän mukaan luvanvarainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakija hakee lupaa aloittaa alueen esirakennustoimenpiteet, metsäenergiapuun vastaanotto- ja haketustoiminta, hakkeen välivarastointi sekä meluvalleja varten maan vastaanotto mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminta järjestetään siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen vaikeutumista tai ympäristön yleisen viihtyisyyden, kulttuuriarvojen tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä tai vedenhankinnan vaikeutumista.

Lisäksi hakija katsoo välittömän aloituksen olevan välttämätöntä alueen aikaisemman toiminnan aikaisen valvonnan puutteellisuuden tai laiminlyönnin vuoksi, jonka seurauksena alueen toimintojen tarkkailu ja näytteenotto ovat olleet puutteellisia. Alue sijaitsee pohjavesialueella ja lähialueen asukkailla sekä Ruskon kunnan viranomaisilla on suuri huoli alueen pohjavesien ja ympäristön tilasta. Lupapäätöksellä ja toiminnan välittömällä aloittamisella alue saadaan mahdollisimman nopeasti asianmukaisen valvonnan sekä näytteenoton piiriin. Toiminnan aloittaminen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä mikäli lupaehtoihin tulisi muutoksenhaun takia muutoksia, tilanne voidaan tarvittaessa palauttaa edeltäviin olosuhteisiin kuljettamalla tuodut materiaalit muualle käsittelyyn ja rajoittamalla sisään tulevan materiaalin vastaanottoa. Toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, koska toiminta järjestetään lupahakemuksen mukaisesti. Toiminnan sijoittamisen edellytykset täyttyvät, eikä toiminta ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa.

Esitys vakuudeksi
Hakija sitoutuu ympäristönsuojelulain 199 § mukaisesti asettamaan hyväksyttävän vakuuden mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Vakuutta tarvitaan lähinnä vastaanotettujen puumateriaalien poisviennistä aiheutuviin kuljetus- ja käsittelykustannuksiin. Vakuudeksi esitetään 5 000 euroa.

Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut raaka-aineet
Raaka-aineina käytetään puhdasta biomateriaalia. Varastokasojen määrä pyritään pitämään pienenä ja kierto nopeana. Alueelle ei johdeta sähköä. Toiminnan luonteesta johtuen, alueelle ei johdeta vettä, eikä viemäröinnille ole tarvetta.

Polttoainetta ei lähtökohtaisesti varastoida, eikä autoja tankata alueella. Alueella toimivien lastaus- ja haketuskoneiden polttoaineet toimitetaan tarvittaessa liikuteltavissa, kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja niiden tankkaus suoritetaan tarkassa valvonnassa, asfaltoidulla tukitoimintojen alueella. Alueelle varastoidaan öljynimeytysainetta (esim. turvetta) mahdollisten onnettomuuksien varalle. Alueella ei varastoida öljytuotteita. Polttoaineen kulutus on keskimääräisen käsiteltävän materiaalimäärän mukaan noin 104 000 litraa ja maksimimäärän mukaisesti noin 156 000 litraa vuodessa.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikennöinti alueelle tapahtuu Härjänruopantien kautta. Metsäenergiakuormat tuodaan alueelle pääasiassa täysperävaunuautoilla. Alueelle puumateriaalia tuova liikenne keskittyy kesäaikaan ja haketta alueelta pois kuljettava liikenne talviaikaan. Liikennettä on ympäri vuoden ja se keskittyy pääasiassa päiväaikaan klo 7.00 - 22.00.

PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt ilmaan
Lupahakemuksessa kuvattuun toimintaan sisältyy toimintoja, joihin voi liittyä pölyämistä. Toiminnan aikana pölypäästöjä voi aiheutua sekä puumateriaalin haketuksesta, että liikenteestä aiheutuvista pakokaasupäästöistä (mm. CO, CO2, NOx-hiukkaset). Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille PM10 on 50 μm/m3 (VNa38/2011). Vuorokauden keskimääräiset PM10- pitoisuudet rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Pölyämisen minimoimiseksi, haketus ajoitetaan syksy- ja talviaikoihin ilmankosteuden ollessa korkeimmillaan. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä asianmukaista tekniikkaa työkoneissa. Laitteiden ja kaluston sekä niiden suojausten kuntoa tarkkaillaan ja ne pidetään huollettuina. Pölyä ja muita päästöjä aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään siten, että valtioneuvoston asetuksessa ilman- laadusta (79/2017) annetut raja-arvopitoisuudet eivät ylity. Toiminnasta aiheutuvilla polttoprosessiperäisillä päästöillä (typpi-, rikki- ja hiilidioksidipäästöt) ei ole oleellisia tai mitattavia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon.

Melu ja tärinä
Melua syntyy pääasiassa puun haketuksesta, saapuvasta ja lähtevästä liikenteestä sekä konetyöskentelystä.

Melulähteiden äänitehot:

• Haketus (mobiilihakkurilla) LWA 121 dB(A)
• Kahmarikaivinkone 105 LWA dB(A)
• Pyöräkuormaaja 108 LWA dB(A)
• Kaivinkone 110 LWA (dB)

Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) ulkomelun päiväajan (klo: 7.00 – 22.00) ohjearvoiksi on määritelty asumiseen käytettävillä ja taajama-alueilla 55 dB (LAeq) ja yöohjearvoksi (klo: 22.00 – 7.00) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla vastaavat arvot ovat 45 dB ja 40 dB. Energiapuuterminaalin toiminnasta ei synny tärinää.

Päästöt vesistöön tai pohjaveteen
Lupahakemusalue sijaitsee pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Alue on kalliopintainen, jolloin se heikentää hydraulista yhteyttä pohjavesialueen hyvin vettä johtavaan varsinaiseen muodostumisalueeseen. Alueen maanpinta on tasolla +39 m – +40 m. Alueella ei ole havaittu kallion rakoilua eikä tehty pohjavesihavaintoja. Alueelle vastaanotettujen materiaalien käsittelyn yhteydessä käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöissä. Kasteluvesi imeytyy kokonaisuudessaan materiaaleihin, eikä aiheuta valuntaa tai tarvetta vesien johtamiselle. Alueella ei ole viemäröintiä vaativia toimintoja, eikä alueelle rakenneta viemäröintiä. Alueella käytetään vettä tarvittaessa pölyävän materiaalin kasteluun ja tiepölyn sitomiseen. Käytettävän veden määrä on riippuvainen mahdollisesta kastelun tarpeesta. Alueelle on aikaisemman toiminnan seurauksena rakennettu kaksi laskeutusallasta, toinen alueen portin läheisyydessä ja toinen alueen pohjoisreunassa. Laskeutusaltaiden kapasiteetti sekä kunto tullaan arvioimaan toiminnan käynnistyttyä ja uudet altaat rakennetaan tarvittaessa. Alueen pohjarakenne tullaan tiivistämään moreeni- ja kivituhkakerroksella ja alueen pinta muotoillaan niin, että mahdolliset vedet ohjautuvat laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaista vedet ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle ja ympäröivien ojien kautta edelleen läheiseen Vähäjokeen.

Päästöt maaperään
Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä. Mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Alueelle otetaan vastaan vain pilaantumattomia materiaaleja, jolloin maaperään ei suotaudu aineita, jotka aiheuttaisivat pilaantumisen vaaraa tai uhkaa terveydelle. Työkoneiden ja ajoneuvojen kuntoa tarkkaillaan vikojen ja vuotojen havaitsemiseksi, ja tarvittavat huollot tehdään ajallaan. Materiaalien käsittely- ja varastointialueen pohjarakenne tiivistetään. Alueella tapahtuvista toiminnoista riskialtteimmat, kuten hakkuri ja tankkaustoiminnot, sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, josta muodostuvat vedet johdetaan sulkuventtiilillä varustettuun öljynerotuskaivoon ennen niiden johtamista laskeutusaltaaseen.

Jätteiden synty ja käsittely
Terminaalin omasta toiminnasta ei juuri synny jätteitä. Toiminnasta syntyvia jätteitä ovat vähäiset määrät sekajätteitä, jotka varastoidaan toiminnan ollessa käynnissä 240 l jäteastiaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi/käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen. Sekajätettä syntyy keskimäärin arviolta noin 500 kg vuodessa. Jätteet toimitetaan pois alueelta säännöllisin väliajoin.

Ympäristövaikutukset
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen perustuu toiminnan suunniteluun sekä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisten laitteiden ja työmenetelmien valintaan. Kiinteiden biomassojen käsittelystä ja varastoinnista on julkaistu BAT-asiakirja ”Best available Techniques (BAT) in solid biomass fuel prosessing, handling, storage and production of pellets from biomass”. Näitä ovat raaka-aineiden mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat, tuotantoprosessien optimointi, pöly- ja melusuojaukset, säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Hakija katsoo toiminnan edustavan teknis- taloudellisesti parasta tekniikkaa, koska vastaanotettavien materiaalien käsittely tapahtuu tarkoitukseen suunnitelluilla ja soveltuvilla laitteilla. Kaluston kuntoa tarkkaillaan ja koneet pidetään asianmukaisesti huollettuina. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä. Näin toimimalla ehkäistään päästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Toiminta on suunniteltu ja se toteutetaan siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista ja sen aiheuttamia vaikutuksia estetään ja vähennetään. Toiminnan aikainen valvonta, dokumentointi ja raportointi toteutetaan lupaehtojen mukaisesti.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen, terveyteen ja rakennettuun ympäristöön
Toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Haketusajankohdan ajoittuessa syksy- ja talviaikaan, jäävät pölyvaikutukset minimaalisiksi, johtuen ilmankosteudesta. Meluvaikutukset minimoidaan alueen ympärille rakennettavan meluvallin avulla. Vaikutuksia voi syntyä haketuksen ollessa käynnissä. Liikenteen melu, pöly, pakokaasupäästöt ja tärinä voivat aiheuttaa hetkittäisiä viihtyvyyshaittoja kuljetusreittien varrella.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Suunnitellulla toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta luonnon tilaan tai laatuun. Alueen läheisyydessä ei ole erityisiä suojeltavia luonto- eikä rakennetun ympäristön kohteita, rauhoitettuja tai suojeltuja lajeja.

Alueella on aikaisemmin harjoitettu maa- ja kiviainestoimintaa, joten alue ei ole luonnontilainen. Toiminnalla ei suunnitellusti toteutettuna ole vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Kun alueelle sijoitetaan vain puhtaita materiaaleja, ei sadeveden mukana huuhtoudu tai suotaudu ympäristöön aineita, jotka aiheuttaisivat pilaantumisen vaaraa.

Ympäristöriskit, riskienhallinta ja häiriötilanteet
Merkittävin ympäristöriskin aiheuttaja toiminnassa on mahdollinen öljyvahinko, esimerkiksi työkoneiden letkurikkojen tai tulipalon yhteydessä. Alueella työskentelevä henkilöstö on koulutettu mahdollisen öljyvahingon sattuessa toimimaan tarkoin määritellyn toimintamallin mukaisesti ja mahdollisen vahingon sattuessa toiminta-alueelta löytyvät riittävät välineet vahingon rajaamiseen ja torjuntaan. Alueella on toiminnan aikana riittävästi konekalustoa, jolla mahdollisen öljyvuodon sattuessa voidaan kerätä pilaantunut maa-aines tai imeyttämiseen käytetty materiaali talteen ja toimittaa se asianmukaiseen jatkokäsittelypaikkaan. Poikkeustilanteen sattuessa toiminta keskeytetään ja mahdollinen vika tai häiriö korjataan välittömästi. Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan palo- ja pelastuslaitokselle sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi mahdollisen vahingon aiheuttamien haittojen leviämisen estämiseksi. Ajoneuvojen ja koneiden kuntoa tarkkaillaan ja huollot tehdään ajallaan.

Paloturvallisuus
​​​Toiminta pitää sisällään puhtaan puutavaran varastointia sekä puhtaan metsäenergiapuun hakettamista, puusta suuri osa on karsittua energiapuuta. Pyöreän, hakettamattoman energiapuun paloherkkyys on pieni ja riski suurpalolle on pieni. Alueelle rakennettavat vesialtaat toimivat myös alkusammutuksen vesivarastoina, mikäli tarve kuitenkin ilmenisi. Alueen kautta kiertävien muiden tuotteiden paloriski minimoidaan pitämällä valmiiden hakkeiden aumojen kierto mahdollisimman nopeana. Valmista haketta on varastossa vain lämpö- ja voimalaitosten polttoainehuollon turvaamiseksi tarvittava määrä. Näin estetään valmiin hakkeen lämpeneminen ja itsesyttyminen. Kasojen ja aumojen tuotekohtaiset suojaetäisyydet ovat noin 10–20 metriä. Paloturvallisuutta parannetaan varastokasojen sijoittelun sekä ajoväylien sijainnin huolellisella suunnittelulla. Varastokasojen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti.

Tuhohyönteiset
Varastoitaessa mänty- tai kuusipuutavaraa terminaalivarastossa tai tehdasvarastossa puutavaran omistaja on velvollinen ryhtymään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ja puutavaravaraston materiaalikierron hallintaan perustuviin kohtuullisiin toimenpiteisiin estääkseen metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten merkittävä leviäminen varastoidusta puutavarasta. Alueella metsätuhohyönteisten leviäminen estetään oikein ajoitetulla puutavaran hakettamisella.

Tarkkailu ja raportointi
Toiminnan seurannan ja tarkkailun suunnittelemisessa on kiinnitetty huomiota erityisesti vastaanotettavien materiaalien laatuun, kaluston kuntoon sekä vesien tarkkailuun.

Käyttötarkkailu
Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti tuotannon ollessa käynnissä. Tarvittaessa tuotanto keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm. tuotantomääristä, toiminta-ajoista, laitteiden ja rakenteiden kunnosta, tehdyistä tarkastuksista ja huolloista, jätekuljetuksista sekä poikkeuksellisista tilanteista.

Raportointi
Ympäristöluvan mukaista toimintaa ja käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa alueen toiminnasta. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäinen työaika, käsiteltävien- ja vastaanotettavien materiaalien määrä, tuotantomäärä, alueelta pois toimitettujen ainesten määrä, tehdyt tarkastukset, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Mikäli tarkkailun yhteydessä havaitaan merkittäviä häiriötilanteita tai ympäristöhaittoja, ilmoitetaan niistä viipymättä valvontaviranomaisille. Tarkkailusta koostetaan vuosittain yhteenveto ympäristöviranomaiselle.

Hakemuksen käsittely
Asiassa on käyty ennakkoneuvotteluja toiminnanharjoittajan ja ympäristönsuojelun välillä. Ennakkoneuvotteluissa todettiin, että energiapuuterminaalin toiminta ei ole lähtökohtaisesti ympäristöluvan varaista. Sijoittamista pohjavesialueelle ei kuitenkaan suositella.

Toiminnan sijaintipaikan vuoksi ympäristönsuojelu edellytti jo ennakkoneuvotteluissa suunnitelmaan meluesteitä. Lisäksi todettiin, että kohteelta on perusteltua edellyttää ympäristölupaa naapuruussuhdelain ja pohjavesialueella sijainnin vuoksi.

Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Ruskon kunnan verkkosivuilla 14.5.-16.6.2025. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 44 § mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut
Kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 17.4.2025 ja katselmus 11.6.2025.

Lausunnot
Hanke on laitettu vireille 28.2.2025 jättämällä ympäristölupahakemus Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Hankkeen ensimmäisen kuulutuksen aikana hankkeesta annettiin kaksi lausuntoa (14.3.2025 Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja 8.4.2025 Raision kaupungin terveysvalvontajaosto, joka toimii Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisena), joiden jälkeen lupahakemusta muokattiin ja täydennettiin lausuntojen suosituksen mukaisesti. Täydennetty hakemus jätettiin Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle 9.5.2025. Hakemuksesta annettiin määräaikaan, 16.6.2025, mennessä 5 lausuntoa, 7 muistutusta ja 1 mielipide.

Lausunnon ympäristölupahakemuksesta ovat antaneet Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Finavia Oyj, Turun kaupunki, Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys sekä Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Varsinais-Suomen alueellisella vastuumuseolla ei ole asiaan huomautettavaa oman toimialansa osalta.

LAUSUNTO 1.
Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunto 21.5.2025

Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteaa lausunnossaan:

Pelastuslaitoksen kokemuksen perusteella energiapuuta käsittelevissä laitoksissa tapahtuvien tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajaaminen on haasteellista ja pelastuslaitoksen resursseja pitkäkestoisesti sitovaa.

Pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan mahdollistamiseksi ja tulipalon leviämisen rajaamiseksi energiapuu- ja hakekasasta tai varastoalueesta toiseen tulisi toiminnanharjoittajalle asettaa velvoite suunnitella ja ylläpitää riittävät suojaetäisyydet tai vastaavat suojaustoimenpiteet palavien materiaalien välillä. Hakemusasiakirjoissa esitetyt 10-20 metrin suojaetäisyydet kasojen ja aumojen välillä ovat pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisia.

Laskeutusaltaiden suunniteltu käyttö sammutusvesilähteenä tulipalotilanteissa edellyttää, että altaiden viereen toteutetaan ja ylläpidetään pelastusajoneuvojen liikennöinnin mahdollistava tieyhteys.

Alueella ei varastoida polttonesteitä. Työkoneiden polttonesteet toimitetaan alueelle erikseen liikuteltavissa säiliöissä. Työkoneiden tankkaukset suoritetaan suojatulla ja tiiviiksi rakennetulla alustalla, joka viemäröidään sulkuventtiilillä varustettuun öljynerottimeen. Esitetty järjestely on pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan osalta kemikaaliturvallisuussäädöstenkin mukainen vähimmäisvaatimus.

Muilta osin pelastusviranomaisella ei ole toimialaansa liittyvää lausuttavaa ympäristölupahakemukseen.

LAUSUNTO 2.
Finavian lausunto 16.6.2025

Finavia toteaa lausunnossaan:

Toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava, että alue sijaitsee Turun lentoaseman kiitotien 08 kynnyksestä noin kilometrin etäisyydellä pohjoiseen.

Eri materiaalien purku- ja lastaustoiminta sekä käsittely ja varastointi on tehtävä siten, että tuulen mukana ei kulkeudu pölyä tai irtoainesta, josta voi olla haittaa tai vaaraa lentoliikenteelle.

Ympäristölupahakemuksen mukaan alueen hulevesille rakennetaan tarvittaessa laskeutusaltaat. Finavia huomauttaa, että mikäli altaat houkuttelevat lintuja lentoturvallisuutta vaarantavasti, ne tulee kattaa esim. verkoilla lintujen oleskelun estämiseksi.

Ympäristölupahakemuksessa esitetty toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi. Tulipalotilanteissa tai runsasta savua muodostuessa on asiasta ilmoitettava Turun lentoaseman lennonjohtoon. Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavia pöly-, savu-, kaasu-, sumu- tai irtoainespäästöjä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee tai tärinä vaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan (Ilmailulaki 864/2014, 159 §). Lisäksi alueen, rakennusten ja toiminnan valot eivät saa aiheuttaa erehtymisen mahdollisuutta tai vaaraa lentoliikenteen turvallisuudelle.

Finavia Oyj edellyttää, että luvan hakijan on ilmoitettava laitoksen yhteystiedot Turun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta ans@fintraffic.fi.

LAUSUNTO 3.
Turun kaupunginympäristönsuojelun lausunto 16.6.2025

Turun kaupungin ympäristönsuojelu toteaa lausunnossaan:

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5:n ympäristölupahakemus on osittain puutteellinen ja ympäristöviranomaisen on lupamääräyksin varmistettava, että toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksessa ei ole esitetty yksiselitteisesti suunnitelmaa alueella muodostuvien pintavesien johtamisesta, tarkkailusta sekä mahdollisesta käsittelytarpeesta.

Hakemuksesta ei käy ilmi meluvallin rakentamiseen tarvittava maa-ainesten massamäärä ja mistä maa-aines on tarkoitus vastaanottaa. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten toiminnat (varastointi, haketus, tankkausalue) sijoittuvat alueelle.

Lupaharkinnassa tulee lisäksi huomioida alueen sijainti 2E-luokan pohjavesialueella. Ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Munittulan pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022-2027. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä osana Turun, Kaarinan ja Ruskon yhteistä suojelusuunnitelmien päivityshanketta.

Lupamääräykset on annettava mm. onnettomuustilanteisiin varautumisesta. Toiminnassa, mukaan lukien Turun alueella sijaitseva tulotie, ei saa käyttää suolaa pölyn sitomiseen. Lupaharkinnassa ja pintavesien johtamista koskevissa lupamääräyksissä on lisäksi huomioitava kohteen pohjoispuolella sijaitseva Vähäjoki, jonka ekologinen tila on luokiteltu huonoksi. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä vaikutuksia Turun kaupungin puolelle. Mikäli toiminnan aikana suoritetaan Turun kaupungin alueella mittauksia tai selvityksiä, tulee ko. tulokset ja raportit toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun tiedoksi. Mikäli suunnitellulla lupa-alueella tapahtuu häiriö-, poikkeus- tai onnettomuustilanteita, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa myös Turun puolelle, tulee niistä ilmoittaa Turun ympäristönsuojeluun.

LAUSUNTO 4.
Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto 16.6.2025 Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys toteaa lausunnossaan:

Hakemuksessa esitetään, että vesien laskeutusaltaat rakennetaan tarvittaessa. Edellytys kuitenkin on, että vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle, eli altaat tulee rakentaa ja mitoittaa toimintoihin riittäviksi. Lisäksi tulee olla suunnitelma pinta- ja pohjavesien tarkkailemiseksi. Riskinarvioinnissa ja mm. mahdollisiin sammutustöihin liittyvissä suunnitelmissa tulee varmistaa, ettei sammutusvesiä päädy pohjavesialueelle.

Myös alueen pohjarakenteiden tiivistämisessä ja/tai päällystämisessä tulee erityisesti varmistaa, että vedet saadaan johdettua pois laskeutusaltaan kautta, ja että koneiden säilytykseen ja tankkaukseen liittyvät suojarakenteet ovat riittävät. Näihin liittyvät kuvaukset ovat puutteellisia.

Meluvallin rakentamiseen tarvittavan maa-aineksen alkuperää ei ole hakemuksessa kuvattu, vaikka ELY:n lausunnossa tätä on edellytetty. Myös meluvaikutuksen tarkkailu toiminnan aikana tulee olla suunniteltu.

Toiminnalle on haettu aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mutta emme näe tätä perustelluksi.

Vaikka alueella ei ole tiedossa uhanalaisia kasveja, eläimiä tai luontotyyppejä, on tämänkaltaisen toiminnan perustaminen pohjavesialueelle lähelle asuin- ja virkistysalueita kaikkiaan haasteellista ja vaatii erittäin tarkkoja perustustöitä ja turvatoimia.

LAUSUNTO 5.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunto 16.6.2025

ELY-keskus toteaa lausunnossaan:

ELY-keskus katsoo, että hakemus on edelleen puutteellinen. Hakemuksesta puuttuvat edelleen tarkemmat tiedot alueen vesien johtamisesta, mahdollisesta käsittelystä ja tarkkailusta. ELY-keskus edellytti jo edellisessä lausunnossaan muun muassa, että alueen vedet tulee johtaa laskeutusaltaan kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Täydennetyssä hakemuksessa on kuitenkin todettu vain, että laskeutusaltaat rakennetaan tarvittaessa. ELYkeskus katsoo edelleen, että vedet tulee johtaa laskeutusaltaan kautta. Hakemukseen tulee täydentää tiedot käytettävän laskeutusaltaan mitoituksesta ja rakenteesta sekä tiedot siitä, minne vedet laskeutusaltaasta johdetaan (vesien johtamisreitti) ja miten niitä tarkkaillaan. Jos toiminnassa aiotaan käyttää alueella jo olevia laskeutusaltaita, tulee niiden kunto, toimivuus ja soveltuvuus selvittää jo lupahakemuksen yhteydessä. Laskeutusaltaan rakenteen tulee mahdollistaa huoltotoimenpiteet. Laskeutusaltaita koskevat tiedot tulee täydentää myös, koska hakemuksen mukaan alueelle rakennettavat vesialtaat toimivat mahdollisessa tulipalossa myös alkusammutuksen vesivarastoina.

Laitoksen riskinarvioinnissa tulee huomioida myös tulipalojen aiheuttama vesistö- ja pohjavesiriski sammutusvesien/vaahdon osalta. Laitokselle tulee laatia riittävä sammutusjätevesien hallintasuunnitelma, jossa esitetään ainakin tiedot sammutusjätevesien hallinnasta, talteenottomenetelmistä ja kapasiteetista. Sammutusjätevesien pääsy pohjavesialueelle tulee estää.

Hakemuksen mukaan alueen pohjarakenne tullaan tiivistämään moreeni- ja kivituhkakerroksella ja alueen pinta muotoillaan niin, että vedet ohjautuvat laskeutusaltaisiin. Hakkuri ja tankkaustoiminnot sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, josta muodostuvat vedet johdetaan sulkuventtiilillä varustettuun öljynerotuskaivoon ennen niiden johtamista laskeutusaltaaseen.

Hakemuksen mukaan kiinteistöstä noin kahden hehtaarin alue otetaan käyttöön biomateriaalin käsittelykenttänä. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan kuvattu tarkemmin, miten alueelle suunnitellut toiminnat (haketus, tankkausalue, varastointi) sijoittuvat. Hakkuria koskevat tiedot ovat ristiriitaisia, kun toisaalta hakkuri esitetään sijoitettavaksi omalle asfaltoidulle alueelleen, mutta toisessa kohtaa hakemusta puhutaan siirrettävästä mobiilihakkurista. Hakemukseen tulee täydentää tiedot käytettävästä hakkurista/murskasta ja tiedot sen käytöstä (pysyvä sijainti vai liikuteltava). Hakemuksen liitteenä olevassa melumallinnuksessa on esitetty kaksi eri sijoitusvaihtoehtoa, joissa mobiilileikkuri ja muut meluavat toiminnot sijoittuvat eri osiin kiinteistöä, mutta hakemuksesta ei ilmene kumpi vaihtoehto on tarkoitus toteuttaa.

Hakemusta tulee tarkentaa toimintoja koskevien sijaintien ja niitä koskevien suojausrakenteiden osalta. Toimintojen sijoittuminen tulee kuvata asemapiirustuksessa. Alueella ei tule tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita ilman asianmukaisia suojausrakenteita. Polttomoottorikäyttöisen hakkurin/murskaimen käyttö pohjavesialueella edellyttää, että päästöt maaperään ja pohjaveteen pystytään estämään riittävin suojausrakentein. Suojausrakenteet tulee kuvata hakemuksessa tarkemmin.

Hakemuksesta jää myös epäselväksi se, että miten voidaan varmistaa, että vedet toiminta-alueelta saadaan johdettua keskitetysti pois laskeutusaltaan kautta ja miten alueen puhtaanapidosta huolehditaan, jos aluetta ei asfaltoida/pinnoiteta, vaan ainoastaan tiivistetään. Tietoja tulee tältä osin tarkentaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alue tulee ensisijaisesti asfaltoida, jotta vesien johtaminen ja alueen puhtaanapito voidaan varmistaa ja päästöt maaperään voidaan estää.

ELY-keskuksella ei ole tietoa siitä, mihin Raision kaupungin terveysvalvonnan ohjeistus maavallin korkeudesta perustuu. Onko samaa korkeutta vaadittu muilta vastaavilta toimijoilta, jolloin toteutuu yhdenmukainen kohtelu? ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunniteltu maavalli ei kuitenkaan meluvallina sinänsä ole poikkeuksellisen korkea. Asemapiirustus- ja karttatarkastelun perusteella suunniteltu vallin sijainti on toimintaan nähden asianmukainen. Vallin toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei meluvalliin jää aukkoja tai painaumia häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melumallinnuksen tulokset melun leviämisestä tulee varmistaa mittaamalla melutasot häiriintyvillä kohteilla toiminnan aloittamisen jälkeen.

Hakemuksessa ei ole edelleenkään esitetty tietoja siitä, mistä vallin rakentamiseksi tarvittava maa-aines on tarkoitus vastaanottaa ja kuinka paljon niitä rakentamiseen tarvitaan. Valliin sijoitettavien maa-ainesten laadusta ja määrästä tulee esittää tarkemmat tiedot jo lupahakemusvaiheessa. Lisäksi ELY-keskus toistaa edellisessä lausunnossa toteamansa, että valli tulee edellyttää rakennettavaksi ennen muun toiminnan aloittamista. Vallin rakentamiseen voidaan käyttää vain puhdasta, pohjavesialueelle soveltuvaa maa-ainesta, jonka käytön valvontaviranomainen on ennen sen vastaanottamista hyväksynyt. Jos maa-aineksia tuodaan eri paikoista, tulee jokainen vastaanottopaikka hyväksyä erikseen. Kaikista kuormista tulee olla tarkat kirjanpitotiedot. Maa-aineksia voidaan käyttää vain sen verran, kun on rakentamisen kannalta välttämätöntä.

Asemapiirustuksen mukaan suunniteltu valli sijoittuu osittain alueelle, jolla sijaitsee alueen aikaisemmasta toiminnasta peräisin olevia (pinta)maakasoja. Hakemuksesta ei ilmene miten nämä kasat on tarkoitus huomioida ja onko niitä tarkoitus hyödyntää vallien rakentamisessa. Niitä koskevat tiedot tulee täydentää hakemukseen. ELY- keskuksen käsityksen mukaan alueella olevia maa-aineskasoja voidaan hyödyntää rakennettavien meluvallien verhoilussa pintakerroksessa. Mahdollisen hyödyntämisen yhteydessä kasoissa mahdollisesti havaittavat roskat ja jätteet tulee poistaa ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Alueen kaavoitusta koskevat tiedot on hakemuksessa esitetty virheellisesti ja ne tulee korjata. Alueella on voimassa ainoastaan maakuntakaava, voimassa olevaa yleiskaavaa ei ole. Varsinais-Suomen maaseutukaavayhdistelmässä kiinteistö sijoittuu pääosin TP-alueelle (työpaikkatoimintojen alue) sekä osin myös V-alueelle (virkistysalue ja -kohde). Lisäksi kiinteistö sijaitsee maakuntakaavassa pohjavesialueelle sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle.

Teollisuustoimintojen osalta TP-alueelle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Hakemuksen mukaista toimintaa ei tulisi sijoittaa virkistysalueelle. Maakuntakaavassa oleva virkistysalue on ko. alueella kapea ja on osoitettu kaavassa tarkoituksena olla puskurivyöhykkeenä asutuksen ja TP-alueen välissä. Suunniteltu maa-ainesvalli vähentää vaikutuksia asutuksen ja virkistysalueen suuntaan.

Alueella olevassa entisessä laskeutusaltaassa on tehty havaintoja vesiliskoista. Vesilisko on rauhoitettu, mutta ei esim. uhanalainen. Rauhoitettuja lajeja ei luonnonsuojelulain 70 §:n nojalla saa esim. tappaa tai häiritä lisääntymisaikana. Rauhoitettuja lajeja (ei kuitenkaan lintuja eikä ns. tiukasti suojeltuja lajeja kuten liito- orava tai lepakot) koskee luonnonsuojelulain yleispoikkeus 84 §, jonka mukaan Poiketen siitä, mitä 70 §:ssä säädetään, aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan ja rakennuksia sekä laitteita tarkoituksensa mukaisesti. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Lainsäädännöllistä taustaa vasten laji ei tässä tapauksessa tuo erityistä reunaehtoa ympäristöluvan arviointiin tai sisältöön.

Hakemuksesta puuttuu edelleen tiedot siitä, miten toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan. Hakemuksessa tulee esittää suunnitelma pinta- ja pohjavesivaikutusten sekä meluvaikutusten tarkkailemiseksi.

VASTINE ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Hakija kiittää hankkeeseen liittyvistä lausunnoista.

Lausunto 1. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunto 21.5.2025

VASTINE
Tulipalotilanteet ja suojaetäisyydet
Hakija tulee toimimaan hakemuksen mukaisesti tulipaloja ehkäistäkseen. Suojaetäisyydet kasojen ja aumojen välillä pidetään 10-20 metrissä.

Laskeutusaltaiden käyttö sammutusvesilähteenä
Laskeutusaltaiden viereen toteutetaan ja ylläpidetään pelastusajoneuvojen liikennöinnin mahdollistava tieyhteys.

Polttonesteet
Alueella ei tulla varastoimaan polttonesteitä. Työkoneiden polttonesteet toimitetaan alueelle erikseen liikuteltavissa säiliöissä. Työkoneiden tankkaukset suoritetaan suojatulla ja tiiviiksi rakennetulla alustalla, jossa on sulkuventtiilillä varustettu öljynerotuskaivo.

Lausunto 2. Finavian lausunto 16.6.2025

VASTINE
Kiitotien sijainti
Hakija tulee huomioimaan toiminnassaan Turun lentoaseman kiitotien sijainnin ja toivoo tiivistä yhteistyötä Finavian kanssa molempien osapuolien toiminnan turvaamiseksi ja mahdollisten vahinkojen ehkäisemiseksi.

Pölyn tai irtoaineksen vaikutus lentoliikenteeseen
Toiminnassa tullaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa Pölyämisen minimoimiseksi, haketus ajoitetaan syksy- ja talviaikoihin ilmankosteuden ollessa korkeimmillaan.

Laskeutusaltaat
Laskeutusaltaiden kapasiteetti on esitetty erillisessä liitteessä. Tarpeettoman suuria laskeutusaltaita ei tulla rakentamaan alueelle. Mikäli laskeutusaltaat houkuttelevat lintuja lentoturvallisuutta vaarantavasti, tullaan ne kattamaan verkoilla lintujen oleskelun estämikseksi.

Palotilanteesta ilmoittaminen
Mikäli alueella syttyisi tulipalo, tiedotetaan asiasta välittömästi viranomaistahoja sekä Turun lentoaseman lennonjohtoa.

Lentoturvallisuus
Hakija tulee huomioimaan toiminnassaan Turun lentoaseman läheisen sijainnin ja on tarvittaessa valmis keskeyttämään toiminnot alueella, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavia seikkoja ilmenee.

Ilmoitettavat yhteystiedot
Hakija toimittaa yhteystiedot Turun lentoaseman lennonjohdolle mahdollisten poikkeustilanteiden varalta.

Lausunto 3. Turun kaupunginympäristönsuojelun lausunto 16.6.2025

VASTINE
Laskeutusaltaat
Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periatepiirros on esitetty ympäristönsuojelulle hakemuksen liitteenä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vesientarkkailusuunnitelma ​​​​​​
Alueen tarkkailusuunnitelma on esitetty erillisessä liitteessä.

Riskienarviointi
Alueelle on tehty riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu mahdollisten sammutusvesien ohjaaminen laskeutusaltaiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella käytettävien koneiden säilytys- ja tankkauspaikka asfaltoidaan ja varustetaan öljynerotuskaivolla. Periaatepiirros rakenteesta on esitetty erillisessä liitteessä.

Meluvalli
Alueen rakennustyöt aloitetaan, kun ympäristölupa toiminnalle on myönnetty. Meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen tuontipaikka ei vielä ole selvillä ja näin ollen sen alkuperää ei hakemuksessa ole mahdollista nimetä. Hakija varmistaa alueelle tuotavien maa-ainesten soveltuvuuden kohdekohtaisesti ja hyväksyttää meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen soveltuvuuden tarkoitukseen valvovalla viranomaisella.

Meluvaikutusten tarkkailu
Alueen meluvaikutuksia tullaan tarkkailemaan toiminnan aikana. Alueella suoritetaan melumittaus ensimmäisen toimintajakson yhteydessä.

Lausunto 4. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto 16.6.2025

VASTINE
Laskeutusaltaat
Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periatepiirros on esitetty ympäristönsuojelulle hakemuksen liitteenä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vesientarkkailusuunnitelma
Alueen tarkkailusuunnitelma on esitetty erillisessä liitteessä.

Riskienarviointi
Alueelle on tehty riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu mahdollisten sammutusvesien ohjaaminen laskeutusaltaiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella käytettävien koneiden säilytys- ja tankkauspaikka asfaltoidaan ja varustetaan öljynerotuskaivolla. Periaatepiirros rakenteesta on esitetty erillisessä liitteessä.

Meluvalli
Alueen rakennustyöt aloitetaan, kun ympäristölupa toiminnalle on myönnetty. Meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen tuontipaikka ei vielä ole selvillä ja näin ollen sen alkuperää ei hakemuksessa ole mahdollista nimetä. Hakija varmistaa alueelle tuotavien maa-ainesten soveltuvuuden kohdekohtaisesti ja hyväksyttää meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen soveltuvuuden tarkoitukseen valvovalla viranomaisella.

Meluvaikutusten tarkkailu
Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periaatepiirros on esitetty ympäristönsuojelulle hakemuksen liitteenä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Hakija on hakenut YSL 199 §:n mukaista aloittamislupaa ennen muutoksenhakuajan päättymistä ja ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluksi hakija kertoo alueen aikaisemman toiminnan aikaisen valvonnan puutteellisuuden tai laiminlyönnin, jonka vuoksi alueen toimintojen tarkkailu ja näytteenotto ovat olleet puutteellisia. Alue sijaitsee pohjavesialueella ja lähialueen asukkailla sekä Ruskon kunnan viranomaisilla on suuri huoli alueen pohjavesien ja ympäristön tilasta. Lupapäätöksellä ja toiminnan välittömällä aloittamisella alue saadaan mahdollisimman pian asianmukaisen valvonnan sekä näytteenoton piiriin.

Lausunto 5. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunto 16.6.2025

VASTINE
Alueen vesien johtaminen käsittely ja tarkkailu
Alueelle tullaan rakentamaan kaksi laskeutusallasta. Hakija arvioi alueen esirakennuksen yhteydessä, pystytäänkö alueella jo sijaitsevia altaita hyödyntämään vai rakennetaanko kokonaan uudet altaat. Jo olemassa olevien altaiden kunto, toimivuus ja soveltuvuus alueen vesien hallintaan selvitetään ja päätös mahdollisten uusien altaiden rakentamisesta tehdään tämän jälkeen. Hakija pitää todennäköisenä, että toinen allas tullaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periatepiirros on esitetty hakemuksen liitteessä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle. Vedet johdetaan alueen esirakentamisen yhteydessä tehtävän pinnan muotoilun avulla laskeutusaltaisiin. Alueen pohjoispuolella sijaitsevasta laskeutusaltaasta vedet ohjataan laskeutumaan Vähäjokeen.

Vesientarkkailusuunnitelma
Alueen tarkkailusuunnitelma on esitetty erillisessä liitteessä.

Riskien arviointi ja sammutusvesien hallintasuunnitelma
Alueelle on tehty riskienhallintasuunnitelma. Sammutusvesien hallinnasta tehdään erillinen suunnitelma pelastusviranomaisen kanssa.

Alueella käytettävien koneiden säilytys- ja tankkauspaikka asfaltoidaan ja varustetaan öljynerotuskaivolla. Periaatepiirros rakenteesta on esitetty erillisessä liitteessä.

Alueen toimintojen sijoittelu
Alueen toimintojen sijoittelu on kuvattu asemakaavassa.

Mobiilihakkuri
Alueella tullaan käyttämään siirreltävää (mobiililaite) hakkuria, joka tuodaan alueelle tarvittaessa.

Toimintajaksojen ulkopuolella laitetta ei tulla säilyttämään alueella. Laitteen tiedot on esitetty hakemuksen liitteessä.

Koneiden säilytys- ja tankkausalue
Koneiden säilytys- ja tankkausalueesta on esitetty tiedot hakemuksen liitteessä.

Melumittaukset
Melumallinnuksen tulokset melun leviämisestä varmistetaan mittaamalla melutasot lähimmillä häiriintyvillä kohteilla toiminnan aloittamisen jälkeen.

Meluvalli
Alueen rakennustyöt aloitetaan, kun ympäristölupa toiminnalle on myönnetty. Meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen tuontipaikka ei vielä ole selvillä ja näin ollen sen alkuperää ei hakemuksessa ole mahdollista nimetä. Hakija varmistaa alueelle tuotavien maa-ainesten soveltuvuuden kohdekohtaisesti ja hyväksyttää meluvallin rakentamiseen käytettävän maa-aineksen soveltuvuuden tarkoitukseen valvovalla viranomaisella. Meluvalli toteutetaan rakentamiseen- sekä pohjavesialueelle soveltuvasta, puhtaasta maa-aineksesta. Meluvallin pintarakenteissa hyödynnetään alueella aikaisemman toiminnan seurauksena jääneitä maa-aineksia, joiden puhtaus todetaan ennen maiden sijoittamista vallirakenteisiin. Hakija katsoo vallin rakentamisen ennen varsinaisen energiapuuterminaalitoiminnan alkamista alueen luoteisreunalle olevan perusteltua, koska lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat alueesta katsottuna luoteeseen. Muiden vallien rakentaminen toteutetaan hankkeen kanssa saman aikaisesti kuitenkin niin, että kaikki meluvallit on rakennettu ennen lähistöllä sijaitsevien omakotitonttien asuinrakennusten valmistumista, kuitenkin viimeistään kolme vuotta lupapäätöksen saamisesta.

Vallissa käytettävien maa-ainesten vastaanottopaikka hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen maiden tuomista alueelle.

Alueen kaavoitusta koskevat tiedot
Alueen kaavoitusta koskevat tiedot on korjattu hakemukseen.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu
Alueen tarkkailusuunnitelma on esitetty erillisessä liitteessä.

MUISTUTUKSET

Hanke on laitettu vireille 28.2.2025 jättämällä ympäristölupahakemus Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Hankkeen ensimmäisen kuulutuksen aikana hankkeesta ei annettu muistutuksia. Lupahakemusta muokattiin ja täydennettiin, täydennetty hakemus jätettiin Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle 9.5.2025. Kuulutuksen aikana hankkeesta on annettu 7 muistutusta.

Muistutus 1.
Henkilö esittää muistutuksessaan mm. seuraavaa: Muistutuksen antaja omistaa rakentamattoman kiinteistön Munittulan asemakaavan alueella ja arvioi kiinteistön etäisyyden tulevaan toimintaan olevan 250-300 metriä. Muistutuksen antajalla on lisäksi huoli kiinteistön arvon merkittävästä laskemisesta toiminnan seurauksena.

Muistutuksen antaja esittää lisäksi huolensa toiminnan mahdollisesti aiheuttamasta melu- ja pölyhaitasta, pohjavesialueen saastumisesta ja ympäristön pilaantumisen riskistä sekä mahdollisista tulipalotilanteista ja sammutustöistä. Muistutuksen antaja mainitsee alueen tulevan toiminnan olevan hyvin kyseenalaista toimintaa, joka vaikuttaa kunnan vetovoimaan haitallisesti.

Muistutuksessa mainitaan, että alueella tullaan käsittelemään valtavia määriä erinäköistä puu- ja maa-ainesta ja peräänkuuluttaa suunnitelmaa sekä sitä, kuka valvoo toimintaa ja ottaa vastuun mahdollisista vahingoista alueella.

Myös Lähteenmäen alueen sekä Härjänruopantien ja Vahdontien liikennejärjestelyt huolestuttavat.

Muistutus 2.
Henkilöt esittävät muistutuksessaan mm. seuraavaa: Ympäristölupahakemuksessa esitetyt lähimmät häiriintyvät kohteet ovat alueen länsireunasta noin 250 m päässä sijaitsevia asuintaloja. Muistutuksen antaja muistuttaa, että heidän omistuksessaan olevat, kaavoitetut kiinteistötontit sijaitsevat noin 170 m päässä tulevasta toiminta-alueesta.

Myös huoli melutasojen kohoamisesta hetkellisesti korkeammalle tasolle, kuin alueella on mallinnettu.

Lisäksi muistuttaja toteaa, ettei hakekasojen lämpenemisestä johtuva tulipaloriski ja hajuhaitat pysähdy meluvalliin.

Lisääntyvä rekkaliikenne (jopa 8 000 rekkakuormaa vuodessa) tulee heikentämään liikenneturvallisuutta jo nyt ruuhkautuneella Vahdontiellä.

Muistutus 3.
Yli 200 talouden Ruskon Omakotiyhdistys ry vastustaa luvan myöntämistä Kolmikesäläntie 5 hakemalle ympäristöluvalle.

Muistutuksen antaja kysyy tai ottaa kantaa muistutuksessaan muun muassa seuraaviin asioihin: Miksi ja mistä sekä kenen toimesta alueelle on tuotu uusia ylijäämämaita sekä kantoja 31.1.2018 päättyneen ympäristöluvan jälkeen sekä vaatii, että mahdollisessa myönnettävässä ympäristöluvassa tulee ottaa kantaa, mitä näille läjitetyille maille tehdään ennen mahdollisen uuden luvan myöntämistä.

- Tuleva toiminta tulee aiheuttamaan erittäin suuria vaikutuksia asumisturvallisuuteen melun, pölyn, hajun, tulipalovaaran ja lisääntyneen liikenteen vuoksi.
- Toiminta-alueen sijainti 1. luokan pohjavesialueella ja sen aiheuttama riski pohjavesille käsiteltävien materiaalien, koneiden ja rekka-autojen polttoainevuotojen, pölyn, tulipalojen sammuttamiseen käytettävien vesien ja jopa sadevesien vuoksi.
- Ruskon kunnan ympäristösuojelumääräyksissä mainitaan: "11 § Murskaamon sijoittaminen. Luokitetulle pohjavesialueelle ei saa sijoittaa polttonesteillä toimivaan murskausasemaa".
- Muistuttaja ottaa kantaa siihen, millaisia maita alueella on ja niiden tulevaan käyttöön alueen rakentamisessa sekä ilmaisee huoleensa alueen puhdistuksesta ja toiminnanharjoittajan luotettavuudesta. Lisäksi muistutuksen antaja kertoo miten alue tulee rakentaa ja mitä hakijalta tulee vaatia.
- Murskaamotoimintaa ollaan sijoittamassa ympäristöselvitysalueelle (erityisen herkkä), jolle ei pitäisi sijoittaa melua tuottavaa toimintaa. Asuintalot sijaitsevat n. 250—300 m etäisyydellä. Päällistönmäen asuintaloihin on matkaa n. 500—600 metriä.
- Alueelle on rakennettu tietä Härjänruopan kautta. On selvitettävä, onko tien rakentamiselle ollut lupa ja onko se rakennettu pohjaesialueelle soveltuvalla tavalla, sekä onko sen rakentamiseen käytetty pohjavesiä vaarantavia materiaaleja kuten rakennusjätettä.
- Ruskon Omakotiyhdistyksen ehdoton kanta on, ettei aloittamislupaa tule myöntää ennen kuin edellä mainitut asiat on selvitetty ja ympäristölupapäätös on lainvoimainen.
- Pyyntö käydä alueella ennen lupapäätöksen myöntämistä
- Vaatimus alueen asfaltoinnista
- Vaatimus toimintojen sijoittamisesta sisätiloihin
- Useita siteerauksia eri lakeihin, pykälin ja asetuksiin
- Kitkamaa voi olla vaarallista pohjavesille, erityisesti jos se sisältää haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, orgaanisia aineita tai kemikaaleja
- Hakemuksessa ei ilmene miten alueelle tuotavien biomateriaalien puhtautta valvotaan omatoimisesti tai ulkopuolisen tahon toimesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle voidaan tuoda mitä tahansa jätepuumateriaalia ja biomassaa, jolloin riski pohjavesien saastumiselle on hyvin suuri. Hakemuksen mukaan varastossa olevat puumateriaalikasat ovat ilman katetta, jolloin kaikki sadevesi läpäisee kasat ottaen mukaansa kaikki kasoissa olevat epäpuhtaudet.
- Sallittu vuosittainen toiminta-aika, materiaalin määrä ja suunniteltu toiminta muodostavat merkittävän riskin laite- ja ajoneuvorikkoihin ja näistä aiheutuviin nestevuotoihin.
- Vaatimus sähköllä toimivien ajoneuvojen ja laitteiden käytöstä.
- Hakemuksessa ei ole mainittu millaisen tien kautta käsiteltävä materiaali tuodaan alueelle.
- Miten alueelle tulevan tien pohjavesisuojaukset on huomioitu vahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Tiestön rakentamiselle pohjavesialueelle on omat määräyksensä, jotka tulee huomioida ympäristölupaa ja sen ehtoja määritettäessä ja määrättäessä.
- Ruskon kunnalla on lain mukaan myös mahdollisuus aloittaa YVA menettely (Ympäristövaikutusten arviointi) koskien tätä hakemusta, jos poliittista tahtoa on.
- Haketustoiminta vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin.
- Hakemuksessa tulee esittää, miten asukkaiden mielipiteet ja huolenaiheet on otettu huomioon,
- Lisäksi muistuttaja haluaa mainita, että kyseisen toiminnan sijoittaminen nyt kyseessä olevalle alueelle on yhdistyksen mielestä lainvastainen ja suoraan sanoen järjetön. Toimintaa suunnitellaan kyseiselle alueelle vain ja ainoastaan taloudellisin perustein ympäristöstä ja sen pilaantumisesta välittämättä. Alue on todennäköisesti hankittu edullisesti ja alueesta koitetaan saada kaikki hyöty ympäristöstä ja lähialueiden asukkaista välittämättä.
- Alueen kaavamääräys on hyvin sekava, mutta yleiskaavan vahvistamaton kaavamerkintä tukee edellä esitettyä ja on lain hengen mukainen. Vahvistamattomassa yleiskaavan osassa alue on merkitty ympäristöselvitysalueeksi, jolle ei pidä sijoittaa ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa.

Muistutus 4.
Henkilö ottaa kantaa muistutuksessaan muun muassa seuraaviin asioihin:
- Muistutuksen laatija esittää huolensa alueelle läjitettyjen maamassojen puhtaudesta, määrästä sekä valvonnan puutteesta ja kertoo kyseessä olevan rikosasia.
- Ympäristöluvan hakuprosessi kyseiselle kiinteistölle pitää jäädyttää, kunnes aikaisemman toimijan tontille luvatta läjittämien maamassojen tilanne on selvitetty.
- Riski kustannuksista ja ympäristövahingoista siirtyy tosiasiallisesti Ruskon kunnalle.
- Asiassa puhutaan miljoonaluokan taloudellisesta riskistä. Muistuttaisin vielä, että viimeisen ympäristöluvan loppumisen jälkeen, vuodesta 2018 eteenpäin valvontavastuu on ollut Ruskon kunnalla.
- Alueelle on rakennettu uusi tie Härjänruopan suunnasta. Onko tien käyttöön perustettu tieoikeus?
- Kyseisen tien pohjaan on käytetty betonirautojen sekaista jätebetonia.
- Tontille on myös läjitetty lisää osin rakennusjätteen sekaista maata sekä esimerkiksi kantoja vuosien 2022 ja 2024 välillä
- Ympäristölupahakemus polttomoottoreihin perustuvalle puun haketustoiminnalle pohjavesialueella on ristiriidassa Ruskon 27.4.2020 hyväksyttyjen ympäristömääräysten kanssa.
- Hanke on ristiriidassa maakuntakaavan ja Ruskon (ei lainvoimaisen) yleiskaavan kanssa.
- Olemme huolestuneita hakettamon aiheuttamasta pölystä, joka voisi levitä viljelyssä oleville peltoalueille. Peltoalueilla on kasvatettu aikaisemmin ruokaviljaa. Nyt alueella kasvatetaan rehuheinää. Jos hakettamon toiminnan johdosta peltoja ei enää saada vuokratuksi ovat peltoalueet arvottomia ja hakettamon on korvattava vuokranmenetykset ja arvonalennus.
- Olemme huolestuneita lisäksi myös hakettamon aiheuttamasta tuholaisriskistä metsäalueille. Alueelle tuodaan haketettavaksi mm. tuholaisten tappamia, kuolleita tukkipuita, joista tuholaiset voivat levitä alueen metsiin.
- Kokonaisuutena voidaan todeta, että suunniteltu alue ei sovellu energiapuuterminaalitoimintaan.
- Alueella haetaan lupaa läjittää sinne pysyvästi muualta tuotua maata 100 000 - 200 000 kuutiota meluvallia varten. Riippumatta siitä, onko maamassojen käytön tarkoitus mikä tahansa, niin kyse on maankaatopaikkatoiminnasta 1. luokan pohjavesialueella.

Muistutus 5. Ruskon kunnanhallitus 16.6.2025
Ruskon kunnanhallitus esittää muistutuksen Kolmikesäläntie 5:n ympäristölupahakemukseen Ruskon Munittulaan kiinteistölle 704-408-5-30, Lähteenmäki kokouksen 16.6.2025 § 153 mukaisesti.

Kunnanhallitus pyytää lupaviranomaista ottamaan huomioon seuraavat näkökannat perusteluineen:

1) Alue ei lähtökohtaisesti sovellu aiottuun toimintaan. Alue on Ruskon kunnan vesilaitoksen vedenottamon vedenottoon käytettävällä keskeisellä pohjavesialueella, ja osa alueesta on määritelty pohjaveden muodostumisalueeksi (ks. vesi.fi). Hakemusaineistosta ei voida kattavasti arvioida, ovatko hallintakeinot pohjaveden ja maaperän pilaantumisen estämiseen riskeihin nähden riittävät.

Ruskon kunnan 1.6.2020 alkaen voimassa olevissa ympäristönsuojelumääräyksissä todetaan, että luokitellulle pohjavesialueelle ei saa sijoittaa polttonesteillä toimivaa murskainasemaa. Lupaviranomaisen tulee selvittää, rinnastetaanko haketuslaitteisto murskainasemaan, jonka sijoittaminen pohjavesialueelle on kielletty (ympäristönsuojelumääräys § 11).

Alueella on kesäkuussa 2025 nähtävissä viitteitä alueelle tuodusta aineksesta, jonka laatu tulee selvittää ennen kuin alueelle voidaan tuoda lisää maa-ainesta ja harkita meluvallien rakentamista. Maahan hautautuneena, erityisesti alueen laitamilla pintaan yltäen näkyy kooltaan mm. 20-50 cm:n betonipaloja, asfalttipaloja, muovijätteitä, tiiltä ja raudoitusraudan pätkiä. Alueelle kootun maa-aineksen laatu ja vaikutukset pohjaveteen on huolellisesti selvitettävä, ennen kuin kyseistä ainesta voi suunnitella peitettävän maavallein tai asfaltoinnein. Asiasta tulee hankkia tarpeelliset selvitykset ennen päätöksen tekemistä. Alueen ympäristölupa on päättynyt.

Alueella on asemakaavan mukaisia kaavoitettuja rakennettuja ja rakentamattomia asuintontteja. Lupaharkinnassa on otettava huomioon myös toistaiseksi rakentamattomina olevien tonttien tuleminen asuinkäyttöön, kun mahdollisen toiminnan aiheuttamia haittoja arvioidaan. Rakentamattomat tontit sijoittuvat lähemmäs toiminta-aluetta kuin jo rakennetut.

Ruskon kunta kiinnittää huomiota siihen, että hakemuksessa esitetyissä tiedoissa on tarkennettavaa, korjattavaa ja varmistettavaa. Esimerkiksi hakemuksesta ei käy varmuudella ilmi, missä kohti aluetta melua tuottava toiminta tapahtuu. Hakemuksessa mainittu etäisyys tällä hetkellä asuttuihin Munittulan omakotitaloihin on 500 metriä vain, jos etäisyys mitataan aiotun alueen vastakkaisen laidan äärimmäisestä takarajasta. Hakemuksessa esitetyin tiedoin ei ole selkeästi kuitenkaan pääteltävissä, että aiottu toiminta sijoittuisi tarkalleen alueen takarajaviivalle. Kunnanhallitus arvioi, että toiminta on tällä hetkellä asuttujen omakotitalojen osalta n. 250-450 metrin päässä ja asemakaavan mukaisten tonttien rakennuttua n. 160-380 metrin päässä melua tuottavasta toiminnasta riippuen siitä, mihin kohtaan toiminta sijoitetaan.

Käsiteltävällä alueella ei ole vielä vahvistettua yleiskaavaa, koska Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti lentokentän vaikutusalueella kaava jätettiin vahvistamatta. Tämän vuoksi lainvoimaisena sovelletaan tällä hetkellä maakuntakaavaa, jossa lupahakemuksessa tarkoitettu alue on määritelty mm. työpaikkatoimintoalueeksi. Maakuntakaavaan liittyvien määritelmien mukaan tällaiselle alueelle ei sijoiteta ympäristöhäiriöitä aiheuttavia teollisuustoimintoja. Ruskon eteläosan yleiskaavaluonnoksen mukaan alue on osittain työpaikka-aluetta. Nämä kaavat eivät puolla haetun mukaista toimintaa.

2) Siinä tapauksessa, että haettu toiminta täyttäisi lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja Ruskon kunnan voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, Ruskon kunnanhallitus katsoo, että toiminnan aloittamisen tulee olla mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun ympäristölupa on lainvoimainen.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, määrätä luvanhakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava lupapäätöksen mukaisen valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista.

Kunnanhallitus katsoo, että täytäntöönpano eli toiminnan aloittaminen mm. meluvallien läjittämisellä ja pinnan muokkauksella vaarantaa muutoksenhakumenettelyn tarkoituksen. Kunnanhallitus katsoo, että riittävän perusteltua syytä toiminnan ja alueen muokkaamisen aloittamiseen ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta ei ole. Hakijan esittämä takuusumma 5 000 euroa, jonka toimija on mitoittanut oman hakemateriaalinsa poisviemiseksi, ei ole katsottavissa ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaksi hyväksyttäväksi vakuudeksi ympäristön ennalleen saattamiseksi, kun otetaan huomioon pohjaveden pilaantumisriski.

Lisäksi kunnanhallitus yhtyy Ruskon kunnan vesihuoltolaitoksen muistutuksessa esitettyihin huomioihin ja epäkohtiin.

Muistutus 6. Ruskon Vesihuoltolaitos 15.6.2025

Ruskon vesihuoltolaitos toteaa muistutuksessaan mm. seuraavasti:

Ruskon kunnan vesihuoltolaitos suhtautuu kielteisesti kaikkeen toimintaan, mikä aiheuttaa riskiä pohjavesien hydrologiselle laadulle ja käytettävyydelle.

Mikäli ympäristölupa on kuitenkin myönnettävä, on tarpeen asettaa riittävät toimenpidevaatimukset pohjavesien suojelemiseksi. Kaikki toiminnan riskit pohjavesiensuojelun näkökulmasta tulee lähtökohtaisesti kokonaan poistaa tai toissijaisesti minimoida. Kaikki tarpeettomat riskit tulee yksiselitteisesti kieltää ja sanktioida. Näitä toimenpiteitä on mm.

1) Toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan vaikutus pohjaveteen. Selvitysriskeistä, niiden poistamisesta taikka minimoimisesta sekä pohjaveden suojaustoimenpiteistä.

2) Alueella saa säilyttää vain toiminnalle välttämättömiä kemikaaleja. Kemikaalit tulee sijaita lukituissa astioissa. Kemikaalivuodot torjutaan suoja-altaalla taikka muulla vastaavalla tavalla, millä estetään kemikaalien imeytyminen maaperään. Kohteessa säilytettävä kemikaalivuodon torjuntaan tarvittavat välineistöt. Kemikaalimäärä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Kaikki kemikaalit säilytettävä alueen pohjoisreunassa mahdollisimman kaukana pohjavesialueesta.

3) Polttoaineet säilytettävä lukitussa astiassa. Astia oltava suoja-altaallinen taikka suojavaipallinen. Kaikki polttoaineet säilytettävä alueen pohjoisreunassa mahdollisimman kaukana pohjavesialueesta.

4) Työkoneiden käytön ulkopuolinen säilytys tehdään alueen pohjoisreunassa. Koneita säilytetään paikassa, jossa on nesteitä läpäisemätön pinta.

5) Pintavesien laskeutusaltaat toteutetaan siten, että vedet puretaan alueen pohjoisosan kautta pois pohjavesialueelta.

6) Energiapuukasojen osalta huomioitava mahdollinen tulipaloriski siten, että sammutustyössä ei käytetä mitään kemikaaleja ja että sammutusvedet ohjautuvat pois pohjavesialueelta.

7) Alueella kaikki pintavedet, kasteluvedet, sammutusvedet yms. johdetaan pois pohjavesialueelta pohjoisen suuntaan.

8) Kiinteistöllä säilöttävän energiapuun maksimimäärää rajoitetaan tulipaloriskin takia.

9) Toiminnanharjoittajalle määrätään ensisijaisesti riittävän suuruiset vakuudet mahdollisen pohjavesien pilaantumisesta johtuvien kustannusten kattamiseksi. Kustannuksia tulee mm. toisen vesilähteen käyttöoikeuksien hankinnasta, kunnallistekniikan rakentamisesta ja vedenostosta. Pelkästään tarvittavan kunnallistekniikan rakentaminen maksaa useita miljoonia euroja. Toissijaisesti vaaditaan toimijalta riittävän suurta yritystoiminnan vastuuvakuutusta, jonka suuruus täytyy olla useita miljoonia euroja, esimerkiksi viisi miljoonaa euroa.

10) Toiminnanharjoittaja sitoutuu kaikin tavoin pohjavesien suojeluun mm. kouluttamalla alueella työskenteleviä henkilöitä pohjavesien suojelusta, käyttämään sellaisia laitteita ja menetelmiä, jotka minimoivat riskiä vahingolle sekä kehittämään toimintaa siten, että vahingon mahdollisuus on minimoitu.

Muistutus 7.
Ruskon kunnan ympäristöviranomaisille ja rakennus- ja ympäristölautakunnalle:

Viitaten Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5 ympäristölupahakemukseen, joka koskee puhtaan biomassan ja kitkamaan vastaanottoa, varastointia ja haketusta pohjavesialueella ja lähellä asutusta, haluan esittää seuraavat huomautukset, huolenaiheet ja vaatimukset.

Laki:

Kaikki hakemuksessa mainittu toiminta ensimmäisen luokan pohjavesialueella aiheuttaa merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n mukaan pohjaveden pilaaminen on kiellettyä. Tässä asiassa laki on ehdoton. Tämän lisäksi ympäristönsuojelulain 49 § käsittelee ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Lain mukaan ympäristölupa voidaan myöntää vain, jos toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

• Terveyshaittaa
• Ympäristön pilaantumista
• Erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista
• Vahinkoa tai haittaa naapurustolle tai muulle erityiselle yleiselle edulle

Hakemuksen mukaan toiminta-alueella ei ole tehty selvitystä maaperän vedenjohtavuudesta eikä pohjaveden virtaussuunnasta vaikka kyseessä on l -luokan pohjavesialue. Tällöin ympäristöluvan myöntäminen edellyttää tehostunutta pohjaveden pilaamiskiellon vastaisten seurausten ennaltaehkäisyä ja erityistä haittojen minimointia varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteita noudattaen.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta aiheutuvat haitat minimoidaan.

Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaan vesistön pilaaminen on kiellettyä. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 §:n mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on turvattava.

Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan asianosaisilla on oikeus tulla kuulluksi.  Muistutukset ja vaatimukset lupahakemukseen aiheittain:

1. Pohjavesialueen suojelu:

Lupahakemuksessa on esitetty, että alueelle tuodaan puhdasta biomassaa ja kitkamaata. Lupahakemuksessa ei ole määritelty mitenkään kitkamaan koostumusta eikä myöskään miten alueelle tuodun kitkamaan koostumusta valvotaan. Kitkamaa voi olla vaarallista pohjavesille, erityisesti jos se sisältää haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, orgaanisia aineita tai kemikaaleja. Kyseiset vaaralliset aineet kulkeutuvat sadeveden mukana maaperään ja sieltä pohjaveteen. Hakemuksessa ei ole ilmoitettu, että kitkamaan alle laitettaisiin vettä läpäisemätön kerros eikä myöskään haitallisten vesien keräysallasta ja poistoa pohjavesialueelta.

Lisäksi hakemuksessa esitetty käsiteltävän seuraavia materiaaleja:

"Alueelle vastaanotettava raaka-aine on metsäenergiapuuta. Alueella vastaanotetaan ja käsitellään metsäenergiapuuta seuraavasti:
Karsittua rankaa 100 000 tn
Kantoja 20 000 tn
Hakkuutähdettä 20 000 tn
Sahojen sivutuotteet 75 000 tn
Rankahaketta 1 0 000 tn
Tukki- ja kuitupuuta 15 000 tn
Josta tukki- ja kuitupuu välivarastoidaan ja toimitetaan edelleen jalostettavaksi."

Hakemuksessa mainitaan myös seuraavaa: "Alueelle vastaanotettujen materiaalien käsittelyn yhteydessä käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöissä. Kasteluvesi imeytyy kokonaisuudessaan materiaaleihin, eikä aiheuta valuntaa tai tarvetta vesien johtamiselle. Alueella ei ole viemäröintiä vaativia toimintoja, eikä alueelle rakenneta viemäröintiä. Alueella käytetään vettä tarvittaessa pölyävän materiaalin kasteluun ja tiepölyn sitomiseen. Käytettävän veden määrä on riippuvainen mahdollisesta kastelun tarpeesta. Alueelle rakennetaan tarvittaessa 1-2 laskeutusallasta, toinen alueen portin läheisyyteen ja toinen alueen pohjoisreunaan. Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä." Alueella ei myöskään mainita olevan sähköjä.

Hakemuksessa ei ilmene miten alueelle tuotavien biomateriaalien puhtautta valvotaan omatoimisesti tai ulkopuolisen tahon toimesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle voidaan tuoda mitä tahansa jätepuumateriaalia ja biomassaa, jolloin riski pohjavesien saastumiselle on hyvin suuri. Hakemuksen mukaan varastossa olevat puumateriaalikasat ovat ilman katetta, jolloin kaikki sadevesi läpäisee kasat ottaen mukaansa kaikki kasoissa olevat epäpuhtaudet. Valvonnan puutteen takia alueelle tuotavan puumateriaalin puhtautta ei siis valvota mitenkään eli alueelle tuotava biomateriaali voi olla mitä vain, jolloin kaikki alueelta tulevat jätevedet täytyy johdattaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Saostusaltaat eivät poista jäteveden mukana tulevia orgaanisia aineita, raskasmetalleja eikä kemikaaleja.

Hakemuksen mukaan kaikki edellä mainitut materiaalien käsittelyt tullaan tekemään vettä läpäisevällä maanpinnalla kattamattomalla alueella. Hakija on varmaankin jättänyt huomioimatta, että meillä täällä Suomessa sataa paljon ja ilmaston muutoksen myötä toisinaan todella paljon. On aivan selvää, että sadevedet kulkeutuvat myös lähiaikoina käsiteltävien materiaalikasojen läpi ottaen mukaansa niissä olevat raskasmetallit, orgaaniset aineet ja kemikaalit maaperään, josta ne kulkeutuvat pohjaveteen. Laskeutusaltaat eivät poista riskiä pohjavesin saastumisesta myöskään siksi, että hakemuksessa ei ole esitetty miten ne tyhjennetään pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristönsuojelulakia noudattaen ainoa vaihtoehto kyseisen toiminnan harjoittamiselle nyt kyseessä olevalla alueella on katetussa hallissa, jonka jätevedet puhdistetaan ja ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta, tai milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate) ja menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Työmaaliikenne:

Hakemuksessa mainitaan työmaaliikenteestä seuraavaa: "Polttoainetta ei lähtökohtaisesti varastoida, eikä autoja tankata alueella. Alueella toimivien lastaus- ja haketuskoneiden polttoaineet toimitetaan tarvittaessa liikuteltavissa, kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja niiden tankkaus suoritetaan alueelle rakennetulla, suojatulla tankkausalueella, tarkassa valvonnassa. Alueelle varastoidaan öljynimeytysainetta (esim. turvetta) mahdollisten onnettomuuksien varalle. Alueella ei varastoida öljytuotteita."

Kun otetaan huomioon ettei toiminta-alueen maaperän vedenjohtavuudesta ja pohjaveden virtaussuunnasta ole tietoa sekä se, että luvan voimassaoloaikaa ei ole mainittu, sallittu vuosittainen toiminta-aika, materiaalin määrä ja suunniteltu toiminta muodostavat merkittävän riskin laite- ja ajoneuvorikkoihin ja näistä aiheutuviin nestevuotoihin. Tässä tilanteessa ja kun lisäksi otetaan huomioon, että toiminta-alue sijaitsee tärkeällä l luokan pohjavesialueella, luvan myöntäminen edellyttää tehostunutta pohjaveden pilaamiskiellon vastaisten seurausten ennalta ehkäisyä ja haittojen minimointia varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteita noudattaen.

Lupaehtoihin tulee määrittää vaatimus sähköllä toimivien ajoneuvojen ja laitteiden käytöstä.

Myös Ruskon kunnan ympäristösuojelumääräyksissä mainitaan seuraavaa, "11§ Murskaamon sijoittaminen, luokitetulle pohjavesialueelle ei saa sijoittaa polttonesteillä toimivaan murskausasemaa". Tämä määräys tukee vaatimusta vain sähköllä toimivien ajoneuvojen ja laitteiden käytöstä alueella.

Alueelle tuleva tie:

Toiminta-alue sijaitsee keskellä ll -luokan pohjavesialuetta. Hakemuksessa ei ole mainittu millaisen tien kautta käsiteltävä materiaali tuodaan alueelle. Hakemukseen mukaan alueelle tuotavan materiaalin määrä on niin suuri, että sen kuljettamiseen tarvitaan tuhansia täysperävaunukuormia, jotka tuodaan alueelle. Miten alueelle tulevan tien pohjavesisuojaukset on huomioitu vahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Tiestön rakentamiselle pohjavesialueelle on omat määräyksensä, jotka tulee huomioida ympäristölupaa ja sen ehtoja määritettäessä ja määrättäessä.

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen hakemuksessa tulee esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei myöskään liikenteestä aiheudu pohjaveden pilaantumista alueelle.

2. Asutuksen läheisyys ja yleinen etu:

Haketustoiminta lähellä asutusta aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja, jotka vaikuttavat asukkaiden elämänlaatuun ja terveyteen. Naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille. Hakemuksessa tulee esittää melun-, savukaasujen- ja pölyntorjuntasuunnitelmat sekä niiden vaikutusten arviointi. Hakekasat syttyvät usein tuleen ja savuavat runsaasti. Hakemuksessa tulee esittää miten hakekasojen palaminen estetään sekä miten savukaasujen kulkeutuminen läheisille asuinalueille estetään. (Ympäristönsuojelulaki 4 §).

Toivomme, että kaikki asiaa käsittelevät tahot ymmärtävät, että melulla, pölyllä ja savukaasuilla on oleellista terveyshaittaa alueen asukkaille. Terveysvalvontajaoston lausunto koskien asiaa on osin virheellinen, koska se ei mainitse lähimmissä häiriintyvissä kohteissa aiheutuvaa kokonaismelutasoa, joka uusimman KHO päätöksen mukaan ei saa ylittää lausunnossa mainittuja arvoja. Kyse ei siis ole ainoastaan nyt kyseessä olevan haketuksen ja työmaaliikenteen melusta vaan myös muu alueella oleva melua aiheuttava toiminta (lentomelu, ampumarata, liikenne ja muut ympäristöluvat) tulee huomioida. Tästä myöhemmin tekstissä lisää.

Kyseinen toiminta sijoittaminen noin lähelle asutusta (200 m) sekä kaavoitettuja tontteja  (150 m) on yleisen edun vastainen heikentäen lähellä olevien asunalueiden terveellisyyttä, viihtyvyyttä ja arvoa. Nyt kyseessä olevan alueen lähiympäristö on lähivirkistysaluetta Munittulan kylän ja Päällistönmäen asukkaille. Toiminta heikentää myös lähivirkistysalueen viihtyisyyttä oleellisesti. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että Ruskon kunnalla on lain mukaan myös mahdollisuus aloittaa YVA-menettely (Ympäristövaikutusten arviointi) koskien tätä hakemusta, jos poliittista tahtoa on.

3. Melusaaste:

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 151 § ja 152 § käsittelevät meluselvityksiä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmia. Hakemuksessa tulee esittää melun leviämisen mallinnus ja suunnitelmat meluntorjunnasta, jotka noudattavat Valtioneuvoston asetusta meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (1107/2021). Ympäristönsuojelulain 49 § lainkohdan mukaan kiellettyä seurausta ei saa aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa (KHO 9.1.2025/6). Eri toiminnoista aiheutuva kokonaismelutaso ei saa melulle altistuvien asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla eikä virkistysalueella ylittää päivittäin klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Lähialueen jo olemassa oleva melutaso täytyy huomioida melumallinnusta tehtäessä.

Hakemuksen julkisessa osassa, joka oli nähtävänä kunnan sivuilla, on vain meluselvityksen liiteosat. Lain mukaan kaikki lupakemukseen liittyvät asiakirjat tulee olla julkisia ja kokonaisuudessaan nähtävillä pois lukien salassa pidettävät tiedot. Nyt kyseessä oleva meluselvitys voi olla vilpillinen, koska sen puolueeton arviointi ilman lähtöarvoja on mahdotonta. Esitettyjä meluselvityksen liiteosia ei tule pitää uskottavana eikä niitä tule käyttää perusteena ympäristöluvan myöntämistä arvioitaessa. Ympäristölupaa ei tulee myöntää ilman asiallista ja lain mukaista meluselvitystä. Melumallinuksessa käytettävän meluvallin materiaali, sijainti ja korkeus tulee myös mainita.

Lupamääräyksissä meluvallin koostumus, materiaali ja korkeus tulee tarkkaan määritellä. Ympäristölupaa ei tule myöntää missään olosuhteissa ilman meluvallia tai katettua rakennusta, koska kokonaismelutasot lähimmillä talojen pihoilla ylittyy hyvin todennäköisesti. Melutasoa määritettäessä tai mallinnettaessa tulee huomioida muut ympäristön melusaasteet kuten lentomelu, ampumarata ja liikenne (ympäristönsuojelulaki 49 §). Meluselvityksessä tuleen myös huomioida Keräyslava Oy:n ympäristölupa, jonka vaikutus ulottuun samoille alueille kun nyt kyseessä oleva lupahakemus. Myös Keräyslava Oy:n ympäristöluvassa on lupa jätepuun haketukselle, joten näiden kaikkien toimintojen yhteisvaikutus tulee huomioida.

Hakemuksessa mainitaan melun olevan vain viihtyvyyteen vaikuttava haitta, mutta näin ei ole. Melulla on tutkitusti terveydellisiä vaikutuksia. Muistutuksen liitteenä on ELY-keskuksen (Larri Liikonen) tekemä taulukko melun terveysvaikutuksesta ihmisiin.

Jo sallitulla ohjearvojen melulla on terveysvaikutuksia ihmisiin. Nyt kyseessä oleva lupahakemuksen toiminta lisää alueen kokonaismeluntasoa oleellisesti, jolloin haetulla toiminnalla on negatiivisia terveysvaikutuksia kyseisen alueen lähellä asuviin ihmisiin ja ympäristöön.

4. Melutason ohjearvot:

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) määrittelee melutason ohjearvot, joita tulee noudattaa meluntorjunnassa. Hakemuksessa tulee esittää, miten nämä ohjearvot otetaan huomioon haketustoiminnassa. Uusiman KHO päätöksen mukaan eri toiminnoista aiheutuva kokonaismelutaso ei saa melulle altistuvien asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla eikä virkistysalueella ylittää päivittäin klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAea) ja yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Melutaso lähimmillä asuintalojen pihoilla on jo olemassa olevien toimintojen (lentomelu, ampumarata, Keräyslavan Oyn ympäristölupa ja liikenne) johdosta niin korkea, että alueen läheisyyteen on lähes mahdotonta lisätä mitään meluavaa toimintaa ilman toiminnan ympäröivää melun leviämistä estävää rakennusta tai rakennelmaa. Yhteismelu, kokonaismelutaso tulee huomioida (KHO 9.1.2025/6), kun melua mallinnetaan tai mitataan.

5. Liikennevaikutukset:

Haketustoiminta voi lisätä liikennettä alueella, mikä voi aiheuttaa melua, tärinää ja turvallisuusriskejä. Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta aiheutuvat haitat minimoidaan. Hakemuksessa tulee esittää liikenteen vaikutusten arviointi melusaasteen, pohjavesien saastumisen ja muiden ympäristöhaittojen eliminoimiksesi tai vähentämiseksi.

6. Vesistövaikutukset:

Haketustoiminta voi aiheuttaa vesistön pilaantumista erityisesti, jos toiminta tapahtuu lähellä vesistöjä. Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaan vesistön pilaaminen on kiellettyä. Hakemuksessa tulee esittää suunnitelmat vesistönsuojelusta ja mahdollisten päästöjen hallinnasta. Kaikesta edellä mainitusta voimme päätellä, että hakemuksen perusteella riski pohjavesien pilaantumiseen on erittäin suuri.

7. Luonnon monimuotoisuus:

Haketustoiminta vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 §:n mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on turvattava. Hakemuksessa tulee esittää arvio toiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Erityisesti seuraavat asiat tulee huomioida toimenpiteitä ja lupamääräyksiä määritettäessä, koska haketustoiminta voi heikentää luonnon monimuotoisuutta useilla tavoilla:

Elinympäristöjen häviäminen: Haketustoiminta voi johtaa metsien ja muiden luonnonalueiden häviämiseen tai pirstoutumiseen, mikä vähentää elinympäristöjä monille lajeille. Maaperän häiriöt: Haketustoiminta voi häiritä maaperän rakennetta ja sen eliöstöä, kuten mikrobeja ja selkärangattomia eläimiä, jotka ovat tärkeitä maaperän terveyden ja ekosysteemien toiminnan kannalta. Erityisesti tulee huomioida alueelle tuotavan materiaalin mukana tuleva eliöstö ja vieraslajit.

Ravinteiden huuhtoutuminen: Haketustoiminta voi lisätä ravinteiden ja orgaanisen aineksen huuhtoutumista vesistöihin, mikä voi johtaa rehevöitymiseen ja vesiekosysteemien heikkenemiseen.

Vieraslajien leviäminen: Haketustoiminta voi edistää vieraslajien leviämistä, mikä voi uhata paikallisia lajeja ja ekosysteemejä. Meluhaitat ja pöly: Haketustoiminta voi aiheuttaa melua ja pölyä, jotka voivat häiritä myös eläimiä sekä heikentää ilmanlaatua. Kaikki edellä mainittu puoltaa sitä, että kaikki toiminta tulee määrätä suoritettavaksi katetuissa tiloissa, jos ympäristölupaa ylipäätään myönnetään. Lupamääräyksissä tulee tarkkaan määrittää ja määrätä miten toiminnasta aiheutuvan luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja vieraslajien leviäminen estetään.

8. Asukkaiden osallistuminen:

Asukkaiden osallistuminen ja kuuleminen on tärkeää ympäristölupaprosessissa. Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan asianosaisilla on oikeus tulla kuulluksi. Hakemuksessa tulee esittää, miten asukkaiden mielipiteet ja huolenaiheet on otettu huomioon. Lisäksi haluan mainita, että kyseisen toiminnan sijoittaminen nyt kyseessä olevalle alueelle on mielestäni lainvastainen ja suoraan sanoen järjetön. Toimintaa suunnitellaan kyseiselle alueelle vain ja ainoastaan taloudellisin perustein ympäristöstä ja sen pilaantumisesta välittämättä. Alue on todennäköisesti hankittu edullisesti ja alueesta koitetaan saada kaikki hyöty ympäristöstä ja lähialueiden asukkaista välittämättä. Tämä on valitettavasti hyvin yleinen tapa monille pienyrityksille.

Laki ja lain tarkoitus on mielestämme yksiselitteinen; ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (84/1999 vp) on ympäristönsuojelulain 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittumisessa. Haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan sijoittumisen sopivuuden arvioinnissa lähtökohtana olisi toiminnan luonne. Toiminnan laatu tulisi myös suhteuttaa alueen luonnonolosuhteisiin sekä muihin vaikutusalueella sijaitseviin toimintoihin. Alueen kaavamääräys on hyvin sekava mutta asemakaavan vahvistamaton kaavamerkintä tukee edellä esitettyä ja on lain hengen mukainen. Vahvistamattomassa asemakaavan osassa alue on merkitty ympäristöselvitysalueeksi, jolle ei pidä sijoittaa ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa. En saaneet tarkkaan selville kyseisen alueen sijaintia maakuntakaavassa mutta kyseinen alue on maakuntakaavassa joko taajamatoimintojen alue (ruskea A) tai virkistysalue ja -virkistyskohde (vihreä V). Lupahakemuksessa ilmoitettu toiminta, jolle lupaa haetaan, on maakuntakaavankaavamääräysten vastainen molemmissa tapauksissa.

Tilanne on sama myös vaihemaakuntakaavassa.

Vaadin, että kaikki edellä mainitut asiat otetaan huomioon ympäristölupahakemuksen käsittelyssä ja kommentoidaan julkisesti. Kaiken edellä mainitun perusteella ympäristölupaa kyseiselle toiminalle kyseiselle alueelle ei tule myöntää. Hakemus on myös hyvin puutteellinen ja hakemuksessa mainituilla ehdoilla toiminta alueella johtaa hyvin suurella todennäköisyydelle pohjavesien saastumiseen sekä mittaviin ympäristö haittoihin. Samaan tulokseen on päätynyt ELY-keskus lausunnossaan asiasta. Lausunto on liitteenä, liite 1.

Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että jos lupa myönnetään kunnan toimesta ja asuntoalueiden kokonaismelutasot ylittyvät on mahdollista, että kunta määrätään rakentamaan meluvallit. Ympäristöhakemuksessa Kolmikesäläntie 5 on esittänyt, että he asettavat vakuudeksi mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi vain 5000 €. Vakuus koskisi tilannetta, että he joutuvat viemään alueelta pois jo vastaanotettuja puumateriaaleja, siinä tapauksessa, että lupapäätökset kumotaan tai niitä muutetaan. Hakemuksessa ei ole millään tavalla otettu huomioon, että vakuuden pitäisi olla moninkertainen, mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristöhaittoja. Kunta ei millään tavalla hyödy kyseisestä toiminnasta alueella. Kunnalle ja kuntalaisille toiminta aiheuttaa vain paljon erilaisia haittoja ja kuluja. Tosin jotkut kunnan yrittäjät, jotka toimivat maanrakennus-, kiinteistönhoito ja kuljetusalalla voivat toiminnasta hyötyä ja osa yrittäjistä voi olla myös Ruskon kunnan luottamushenkilöitä. Tässä yhteydessä haluamme myös mainita, että kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilö ei saa osallistua päätöksentekoon asiassa, jossa hänellä on henkilökohtainen intressi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos luottamushenkilö toimii yrittäjänä kyseisellä alueella tai sen läheisyydessä, hän on esteellinen ja hänen tulee jäävätä itsensä päätöksenteosta ja asian käsittelystä. Toiminnan sijoittaminen heidän toimialueelleen tuo taloudellisen edun tavoittelun mahdollisuuden näille yrittäjille.

VASTINE ANNETTUIHIN MUISTUTUKSIIN

Hakija kiittää hankkeeseen liittyvistä muistutuksista.

VASTINE

Asia 1. Naapurikiinteistöjen sijainti ja mahdollinen arvonalenema (Muistutukset 1, 2, 4, 5)

Hakija ottaa huomioon tulevassa toiminnassaan ja sen suunnittelussa myös alueella sijaitsevat rakentamattomat kiinteistöt ja niiden sijainnin. Kaikki alueella tapahtuva toiminta tullaan toteuttamaan niin, ettei läheisille, rakentamattomille kiinteistöille, synny melu- tai pölyhaittoja ja asetetuissa ohjearvoissa pysytään myös näiden kiinteistöjen osalta.

Energiapuuterminaalitoiminta ei ole luonteeltaan toimintaa, joka tulisi aiheuttamaan merkittäviä haittoja alueen asumismukavuuteen tai naapurikiinteistöjen arvonalenemaa.

Asia 2. Melu- ja pölyhaitta (Muistutukset 1, 2, 3, 4, 7)

Hakija on luotettavasti melumallinnuksella esittänyt, että vaikka etäisyys lähimpään asutukseen on noin 250 metriä (tulevaan asutukseen alle 200 m) ottoalueen rajasta, meluarvot eivät ylity, kun käytetään esitettyjä suojaustoimenpiteitä. Hakija on sitoutunut tekemään riittävät parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat meluntorjuntatoimenpiteet alueella, jotta asetettujen raja- ja ohjearvojen ylityksiä ei lähialueen häiriintyvissä kohteissa tapahdu. Hakija sitoutuu myös suorittamaan lähiympäristössä asianmukaisen ja puolueettoman melumittauksen ensimmäisen toimintajakson käynnistyttyä, todellisten melutasojen toteamiseksi alueen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakija on myös sitoutunut mittaustulosten perusteella tekemään tarvittaessa lisää meluntorjuntatoimenpiteitä ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen saavuttamiseksi.

Energiapuun käsittelytoiminnassa käytetään pölynsidontaan tarvittaessa kastelua. Puunkäsittelylaitteiston kuljettimelta putoavan hakkeen korkeus pidetään mahdollisimman pienenä ja tarvittaessa käytetään kuljettimien päässä pölyämistä estävää suojausta.

Toiminta järjestetään ja sitä valvotaan kokonaisuudessaan siten, että melu- ja pölypäästöt kaikilla ympäristön asuinrakennuksilla pysyvät asianmukaisilla tasoilla.

Hakija pyytää alueen toimintojen aiheuttamia melutasoja koskien huomioimaan, että melutasojen laskennoissa ei ole, meluesteinä alueelle suunniteltujen meluvallien lisäksi, huomioitu alueella olevia haketettavan puun tai valmiin hakkeen varastokasoja, joiden sijoittelulla saadaan alueelta kantautuvia äänitasoja tarpeen mukaan vähennettyä entisestään.

Asia 3. Pohjaveden ja ympäristön saastuminen (Muistutukset 1, 3, 4, 5, 6, 7)

Hakija on perehtynyt laaja-alaisesti pohjaveden suojeluun ja pohjavesiin liittyvään lainsäädäntöön. Hakija on tietoinen, että pohjavesialueella työskentely ja energiapuuterminaalitoiminnan harjoittaminen vaativat erityistä huolellisuutta sekä suojelutoimenpiteitä.

Muistutuksen antajat ovat siteeranneet muistutuksissaan eri lakeja ja niiden pykäliä. Pohjaveden suojelusta ja pohjavesialueiden määrittämisestä säädetään ensisijassa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla (1299/2004, VMJL), ympäristönsuojelulailla (527/2014 YSL) sekä vesilailla (587/2011 VL). Pohjavettä koskevia säännöksiä sisältyy myös useisiin muihin lakeihin kuten maa-aines- (555/1981), kemikaali- (599/2013) ja lannoitevalmistelakeihin (539/2006) sekä lakiin kasvinsuojeluaineista (1563/2011).

Hakijan alueella työskentelevät työntekijät tullaan kouluttamaan näiden lakien, asetusten ja pykälien vaatimukset huomioon ottaen.

Lisäksi hakija painottaa olevansa tietoinen pohjaveden pilaamiskiellosta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n mukaan pohjaveden pilaaminen on kiellettyä.

Hakijan tulevasta toiminnasta alueella ei myöskään tule aiheutumaan yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

• Terveyshaittaa
• Ympäristön pilaantumista
• Erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai
• Vahinkoa tai haittaa naapurustolle tai muulle erityiselle yleiselle edulle

Alueen vesistövaikutusta tullaan tarkkailemaan luvan liitteenä olevan, erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Alueelle tullaan rakentamaan kaksi laskeutusallasta. Hakija arvioi alueen esirakennuksen yhteydessä, pystytäänkö alueella jo sijaitsevia altaita hyödyntämään vai rakennetaanko kokonaan uudet altaat. Jo olemassa olevien altaiden kunto, toimivuus ja soveltuvuus alueen vesien hallintaan selvitetään ja päätös mahdollisten uusien altaiden rakentamisesta tehdään tämän jälkeen. Hakija pitää todennäköisenä, että toinen allas tullaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periaatepiirros on esitetty hakemuksen liitteessä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle. Vedet johdetaan alueen esirakentamisen yhteydessä tehtävän pinnan muotoilun avulla laskeutusaltaisiin. Alueen pohjoispuolella sijaitsevasta laskeutusaltaasta vedet ohjataan laskeutumaan ympäröivään ojistoon, josta edelleen läheiseen Vähäjokeen. Vähäjoen tilaa tullaan tarkkailemaan, tarkkailusuunnitelman mukaisesti, vuosittain otettavilla vesinäytteillä.

Alue, jolla työkoneita tankataan ja säilytetään, on asfaltoitu ja varustettu öljynerotuskaivolla. Alueella muodostuvat vedet ohjataan alueelle rakennettaviin laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle, ojien kautta Vähäjokeen. Ottaen huomioon, että koneiden tankkauksen yhteydessä polttoainetta tai muuta ainetta voi päästä vuotamaan maahan ja että paikallaan seisovista koneista mahdollisesti vuotavia aineita ei heti huomata, tullaan alue työkoneiden säilytysalue asfaltoimaan. Varikkoalueelta mahdollisesti tulevat valumavedet johdetaan selkeytysaltaaseen ja tarvittaessa öljynerotuskaivon kautta edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.

Perustana laitoksen turvallisessa suunnitellussa ovat lainsäädännön ja asetusten vaatimukset, standardit ja hyvät suunnittelukäytännöt sekä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi.

Asia 4. Tulipalot ja sammutustyöt (Muistutukset 1, 2, 3, 6, 7)

Muistutuksessa otetaan kantaa muun muassa siihen, ettei meluvallit estä palo- ja hajuhaittoja. Tämä pitää paikkansa. Hakija haluaa kuitenkin muistuttaa, että alueen ympärille rakennettavat meluvallit estävät/ hidastavat myös mahdollisen tulipalon leviämisen alueen lähistöllä sijaitseviin metsäalueisiin sekä rakennuksiin.

Kohteelle laaditaan alkusammutus- ja pelastussuunnitelma, joka hyväksytetään Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ennen varsinaisen terminaalitoiminnan alkamista. Suunnitelmassa huomioidaan tulipaloriski sekä sammutukseen liittyvät asiat, kuten sammutusveden ja -kaluston saatavuus sekä sammutusvesien hallinta. Kemikaaleja ei sammutukseen alueella käytetä. Pelastuslaitoksella hyväksytetty suunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

Tulipaloriskin arvioinnissa huomioidaan myös varastokasojen sijoittelu suojaetäisyyksineen ja sammutuskaluston esteetön liikkuminen alueella.

Asia 5. Toiminnan luonne (Muistutus 1)

Muistutuksessa on sivuttu hakemuksen mukaisen toiminnan luonnetta. Muistutuksen antaja esittää ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan olevan hyvin kyseenalaista yritystoimintaa ja on samalla huolissaan kunnan vetovoimaisuudesta jatkossa. Hakija haluaa kyseenalaistaa tämän väittämän ja huolen toteamalla metsätalouden ja siihen liittyvän oheistoiminnan olevan Suomessa merkittävä osa maan taloutta ja työllisyyttä. Yli 75 % Suomen maapinta-alasta on metsää, mikä tekee siitä suhteellisesti Euroopan metsäisimmän maan. Metsäteollisuuden tuotteet muodostavat suuren osan Suomen viennistä, ja metsätalouden toiminta työllistää merkittävän osan väestöstä. Metsätalous Suomessa on monimuotoista, tarkkaan reguloitua ja siihen sisältyy sekä talousmetsien käyttö, että luonnonsuojelu. Metsästä saatavien puutuotteiden jalostus, jonka osana hakemuksen mukainen energiapuuterminaalitoiminta on, on hyvin suuri taloudenala maassamme, eikä kyseiseen liiketoimintaan sisälly mitään erityisen kyseenalaista.

Asia 6. Puu- ja maa-ainesten koostumus (Muistutukset 1, 3, 4, 5, 7)

Hakija haluaa muistuttaa, että hakemuksessa mainitut, alueen meluvallien rakentamiseen käytettävät maa-ainekset ovat koostumukseltaan puhtaita, pohjavesialueen rakentamiseen soveltuvia maa-aineksia, joiden alkuperä tullaan hyväksyttämään aluetta valvovan viranomaisen kanssa ennen niiden kuljettamista alueelle. Myös puutavara, joka alueelle kuljetetaan, on neitseellistä puuainesta, ei jätepuuta, jolla voisi olla maaperää tai pohjavettä likaavia ominaisuuksia.

Hakija haluaa myös muistuttaa, että toiminnasta vastaava urakoitsija on toiminut alalla useita kymmeniä vuosia ja vastuullinen maarakentaminen on hyvinkin tuttua. Hakemuksen mukaista, 9-10 metriä korkeaa meluvallia ei missään tapauksessa voida lähteä rakentamaan pintamaiden päälle, vaan pohjan rakenteet on suunniteltava ja toteutettava huolella. Muistutuksen antajien kuvaukset asiasta tuntuvat lähinnä hysteerisiltä.

Alue, jolle käsittelykenttä tullaan rakentamaan on edellisen toimijan toimesta louhittu kalliopintaan asti ja kallion pintaa peittää murskekerros. Mikäli osa alueesta tullaan asfaltoimaan, tulee asfalttipinta toteutettavaksi juuri tälle alueelle, ei läjitettyjen maiden päälle.

Alueelle tehtiin ELY-keskuksen, Turun kaupungin ympäristönsuojelun sekä Ruskon kunnan valvovan ympäristöviranomaisen toimesta tarkastuskäynti 11.6.2025. Havaintona käynnin aikana oli, että suurin osa alueella sijaitsevista maa-aineksista on luultavasti alueen rakentamisen yhteydessä syntyneitä pintamaita. Alueelle tämän jälkeen tuodut maat ovat peräisin tieyhteyden rakentamisestä Härjänruopantien kautta. Alueen ulkopuolella olevassa tienpätkässä havaittiin tarkastuksen aikana betonia ja joitakin roskia. Lisäksi alueen ulkopuolella olevan tien varteen oli kaadettu betonijätettä. Nämä alueet sijaitsevat pääsääntöisesti Ruskon kunnan omistamilla maa-alueilla. Mikäli tien pohjaa tehdessä kuorittu maa-aines sisältää betoni- tai tiilijätettä, tullaan maat puhdistamaan alueen esirakentamisen yhteydessä. ELY-keskus toteaa tarkastusmuistiossaan seuraavasti: Tarkastuksen perusteella alueella ei havaittu jätteiden hautaamista tai muuta toimintaa, josta arvion mukaan aiheutuisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Myöskään ruoppausjätteitä ei havaittu. Alueella todettiin aikaisemmasta toiminnasta peräisin olevia maa-aineskasoja. Toiminnan aikaisten vesien tarkkailutulosten perusteella alueelle varastoitujen maiden ei ole havaittu aiheuttaneen vesistön pilaantumista.

Alueella sijaitsevat pintamaakasat tullaan esirakentamisen yhteydessä tarkastamaan ja siltä osin, kuin materiaalit ovat puhtaita tullaan ne käyttämään alueelle rakennettavien meluvallien pintakerroksena sekä alueen maisemoinnissa. Maakasoissa sijaitsevat roskat tullaan poistamaan ja toimittamaan asianmukaiseen jatkokäsittelypaikkaan.

Asia 7. Alueen valvonta ja vastuuasiat (Muistutukset 1, 3, 4, 7)

Hakija vastaa omalta osaltaan alueen tarkkailusuunnitelman mukaan otettavista näytteistä, alueen sekä vesialtaiden yleisestä kunnosta ja alueella tapahtuvien toimintojen lainmukaisuudesta.

Työntekijät koulutetaan alueen yleisiin vaaroihin ja niihin varautumiseen, toimimaan alueella turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti huomioiden alueen erityispiirteet sekä poikkeavat tilanteet, sekä tarvittaessa toimimaan pelastussuunnitelman mukaisesti.

Hakemuksen mukaisen ympäristöluvan valvovana viranomaisena toimii Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asia 8. Liikennejärjestelyt (Muistutukset 1, 3, 7)

Raskaan liikenteen lisääntyminen voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Kuljetusliikenne voi aiheuttaa lievää ja ajoittaista tärinän lisääntymistä tien välittömässä läheisyydessä. Hakija on sopinut Härjänruopantien kautta tehtävän tieyhteyden tekemisestä alueen omistajan kanssa ja vastaa tämän tien kunnosta, kunnostuksesta sekä soveltuvuudesta raskaalle liikenteelle. Kysymyksessä on yksityistie, joka on rakennettu tätä käyttötarkoitusta varten, eikä sillä liikennöi muita ajoneuvoja. Toiminnan aiheuttamassa ajoneuvoliikenteessä tullaan huomioimaan muut teillä liikkujat, sekä asentamaan tarvittavat liikennemerkit ja nopeusrajoitukset alueelle.

Yleinen käytäntö on että hankealueen sisällä kuljettajan tulee ajaa alhaisilla nopeuksilla pölyämisen ehkäisemiseksi, noudattaa nopeusrajoituksia yleisillä teillä sekä huomioida muu liikenne (kuten kevyt liikenne) mm. tilannenopeuksin. Turhaa liikennettä vähennetään huolellisella työsuunnittelulla.

Asia 9. Naapurien kuulemiset (Muistutus 2)

Viranomaistaho on hoitanut naapurien kuulemiset lupahakemuksen osalta. Lisäksi hakemus on kuulutettu kahdesti Ruskon kunnan ilmoitustaululla. Hakija katsoo, että vaikuttaminen ja kuulluksi tuleminen on lupahakemuksen suhteen ollut vilkasta ja tieto hankkeesta kaikille asianosaisille on mennyt lain mukaisesti.

Asia 10. Alueelle ennen luvan myöntämistä tuodut ylijäämämaat ja kannot (Muistutukset 3, 4)

Alueella on ollut läjitettynä alueelta muodostuneita pintamaita vuosikausia. Uusia maita alueelle on tuotu alueelle johtavan uuden tieyhteyden rakentamisen yhteydessä. Hakija muistuttaa, että myös nämä maat ovat peräisin pohjavesialueelta. ELY-keskus on alueelle 11.6.2025 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella laatinut muistion, jossa todetaan seuraavasti: Tarkastuksen perusteella alueella ei havaittu jätteiden hautaamista tai muuta toimintaa, josta arvion mukaan aiheutuisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Myöskään ruoppausjätteitä ei havaittu. Alueella todettiin aikaisemmasta toiminnasta peräisin olevia maa-aineskasoja. Toiminnan aikaisten vesien tarkkailutulosten perusteella niiden ei ole havaittu aiheuttaneen pilaantumista. Alueella vireillä olevan lupahakemuksen yhteydessä luvan hakijan tulee esittää, mitä maa-aineskasoille on tarkoitus tehdä.

Alueella olevat kannot ovat peräisin samaisesta tielinjasta ja ne tullaan jalostamaan ja poistamaan alueelta.

Asia 11. Ruskon kunnan ympäristönsuojelumääräys 11§ (Muistutukset 3, 4, 5, 7)

Hakija huomauttaa, että alueelle suunniteltu toiminta ei edellytä kiinteän murskausaseman rakentamista alueelle.

Metsäenergiakuormien haketus tapahtuu pääsääntöisesti leikkaavilla ja kantojen murskaus murskaavilla terillä ja tämä termistö on oletettavasti saanut muistutusten antajat sekoittamaan puun haketuksen/ murskauksen kivien murskauksessa yleisesti käytettäviin murskausasemiin. Tässä tapauksessa tulkinta on virheellinen, eikä aiheuta hakijan puolelta lisätoimia.

Lisähuomiona käytettävään kalustoon todettakoon, että murskaavista teristä aiheutuu vähemmän melua kuin leikkaavista teristä. Energiapuun käsittelyyn käytettäviä erilaisia siirreltäviä hakettimia käytetään hyvin yleisesti ympäri Suomea, esimerkiksi teiden varsilla sijaitsevilla pohjavesialueilla ja oikein käytettynä ja huollettuna ne eivät sisällä pohjaveden pilaantumisen riskiä. Toiminnassa tullaan noudattamaan erityistä varovaisuutta sekä vesiensuojelusuosituksia.

Asia 12. Alueelle johtava uusi tie ja sen materiaalit (Muistutukset 3, 4)

Alueelle johtava tie on rakennettu yksityisomisteiselle maalle ja oikeudesta käyttää tietä on sovittu sopimuspohjaisesti sopijapuolten kesken. Tie ei ole yleinen. Tie kulkee pohjavesialueella ja sen hoitamisessa ei käytetä suolausta.

Asia 13. Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaa (Muistutukset 3, 4, 5)

Hakija on hakenut YSL 199 §:n mukaista aloittamislupaa ennen muutoksenhakuajan päättymistä ja ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluksi hakija kertoo alueen aikaisemman toiminnan aikaisen valvonnan puutteellisuuden tai laiminlyönnin, jonka vuoksi alueen toimintojen tarkkailu ja näytteenotto ovat olleet puutteellisia. Alue sijaitsee pohjavesialueella ja lähialueen asukkailla sekä Ruskon kunnan viranomaisilla on suuri huoli alueen pohjavesien ja ympäristön tilasta. Lupapäätöksellä ja toiminnan välittömällä aloittamisella alue saadaan mahdollisimman nopeasti asianmukaisen valvonnan sekä näytteenoton piiriin.

Asia 14. Alueen asfaltointi ja toiminta sisätiloissa (Muistutus 3, 7)

Alue tullaan asfaltoimaan osittain, vesien suojelun ja -hallinnan varmistamiseksi. Muun muassa työkoneiden säilytys- ja tankkauspaikka tullaan päällystämään vesien johtamisen ja asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Vaatimusta toimintojen sijoittamisesta sisätiloihin hakija pitää kohtuuttomana toiminnan luonne huomioon ottaen (puhtaiden materiaalien käsittely).

Asia 15. Laskeutusaltaat ja vesien johtaminen (Muistutus 3, 7)

Alueelle tullaan rakentamaan kaksi laskeutusallasta. Hakija arvioi alueen esirakennuksen yhteydessä, pystytäänkö alueella jo sijaitsevia altaita hyödyntämään vai rakennetaanko kokonaan uudet altaat. Jo olemassa olevien altaiden kunto, toimivuus ja soveltuvuus alueen vesien hallintaan selvitetään ja päätös mahdollisten uusien altaiden rakentamisesta tehdään tämän jälkeen. Hakija pitää todennäköisenä, että toinen allas tullaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Laskeutusaltaiden kapasiteetti ja periatepiirros on esitetty hakemuksen liitteessä. Alueella muodostuvat vedet ohjataan laskeutusaltaisiin, joista edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle. Vedet johdetaan alueen esirakentamisen yhteydessä tehtävän pinnan muotoilun avulla laskeutusaltaisiin. Alueen pohjoispuolella sijaitsevasta laskeutusaltaasta vedet ohjataan laskeutumaan ojiston kautta läheiseen Vähäjokeen.

Asia 16. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (Muistutus 3, 7)

Toiminnasta ei tule aiheutumaan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka lain mukaan edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Myöskään ELY-keskus ei ole lausunnossaan tuonut YVA-harkintaa mitenkään esille.

Asia 17. Useat eri lakien siteeraukset (Muistutus 3, 7)

Hakija sitoutuu noudattamaan Suomen lainsäädäntöä toiminnassaan ja tekemään tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa, jotta toiminta on kestävää ja turvallista kaikille siihen liittyville tahoille.

Asia 18. Alueen kaavamääräykset ja toiminnan sijoittuminen ympäristöselvitysalueelle (Muistutukset 3, 4, 5, 7)

Ely-keskus on todennut lausunnossaan seuraavasti: Alueella on voimassa ainoastaan maakuntakaava, voimassa olevaa yleiskaavaa ei ole.

Varsinais-Suomen maaseutukaavayhdistelmässä kiinteistö sijoittuu pääosin TP-alueelle (työpaikkatoimintojen alue) sekä osin myös V-alueelle (virkistysalue ja -kohde). Lisäksi kiinteistö sijaitsee maakuntakaavassa pohjavesialueelle sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle.

Teollisuustoimintojen osalta TP-alueelle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Hakemuksen mukaista toimintaa ei tulisi sijoittaa virkistysalueelle. Maakuntakaavassa oleva virkistysalue on ko. alueella kapea ja on osoitettu kaavassa tarkoituksena olla puskurivyöhykkeenä asutuksen ja TP-alueen välissä. Suunniteltu maa-ainesvalli vähentää vaikutuksia asutuksen ja virkistysalueen suuntaan.

Alueen yleiskaava ei ole lainvoimainen eikä näin juridisesti estä hakemuksen mukaista toimintaa alueella. Maakuntakaava on ohjeellinen kaava, jolla voidaan ohjata kaavoitusta. Myöskään maakuntakaavan merkinnät eivät juridisesti estä hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittamista alueelle. Hakija katsoo, ettei energiapuuterminaalin toiminta ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa, kun toimitaan lupahakemuksen suunnitelmien ja tehtävien lisäselvitysten mukaisesti sekä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa.

Asia 19. Tuholaisriski (Muistutus 4)

Lain metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. Laki säätelee tuoreen havupuutavaran varastointia. Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin. Varastoitaessa mänty- tai kuusipuutavaraa terminaalivarastossa tai tehdasvarastossa puutavaran omistaja on velvollinen ryhtymään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ja puutavaravaraston materiaalikierron hallintaan perustuviin kohtuullisiin toimenpiteisiin estääkseen metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten merkittävä leviäminen varastoidusta puutavarasta.

Energiapuuterminaalissa luontevin lain tarkoittama muu tapa on puutavaran oikein ajoitettu hakettaminen, jonka vaikutuksesta hakija on tietoinen ja sitoutuu noudattamaan lain määräämää toimintatapaa toiminnassaan. Ympäristölupapäätöksissä ei ole katsottu voitavan antaa määräyksiä hyönteis- ja sienituhoriskin ehkäisemisestä puutavaran varastoinnissa (ISAVI/123/04.08/2010).

Asia 20. Laiterikot ja nestevuodot ja vaatimus sähköllä käytettävistä koneista sekä ajoneuvoista (Muistutukset 3, 4, 7)

Alueella käytettävät koneet huolletaan säännöllisesti ja niiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin. Käytettävät koneet ovat EU:n konedirektiivin 2006/42/EY mukaisia. Konedirektiivi on pantu Suomessa kansallisesti toimeen valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008 (ns. Koneasetus). Kaikissa käytettävissä koneissa säilytetään imeytysainetta ja niiden kuljettajat on koulutettu toimimaan mahdollisissa vuototilanteissa asianmukaisesti.

Maastoliikennelain (1710/1995) mukaisesti moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle. Pohjavesialueilla ei koneiden käyttöä ole erikseen rajoitettu, mutta mm. koneiden tankkaus ja huolto on metsänhoito-ohjeissa ohjeistettu tehtäviksi alueen ulkopuolella, millä minimoidaan mahdollisten kemikaalivuotojen pääsy pohjaveteen. Koneissa suositellaan myös pidettävän imeytysmateriaaleja öljyvahinkojen torjumiseksi.

Kiinteiden biomassojen käsittelystä ja varastoinnista on julkaistu BAT-asiakirja ”Best available Techniques (BAT) in solid biomass fuel prosessing, handling, storage and production of pellets from biomass”. Hakijan mukaan suunniteltu toiminta noudattelee asiakirjan ohjeistusta.

Ennakoivana toimenpiteenä mahdollisten työkoneiden aiheuttamien ympäristövahinkojen lieventämiseksi pidetään koneiden hydraulijärjestelmät hyvässä kunnossa ja vuotamattomina. Näin ehkäistään vaurioita ja niistä syntyviä päästöjä luontoon. Koneiden hydrauliikkaletkujen ja - liittimien kunto tarkastetaan päivittäin ja välittömiin toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli puutteita tai vaurioita havaitaan. Koneiden huolto- eikä pesutoimenpiteitä suoriteta alueella. Koneet säilytetään asfaltoidulla ja öljynerotuskaivolla varustetulla säilytyspaikalla.

Hakija on tietoinen polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen sekä työkoneiden käytön riskeistä ja on varautunut toiminnassaan huolehtimaan riskien minimoinnista alueella. Hakija pitää vaatimusta kokonaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen sekä koneiden käytöstä kohtuuttomana.

Hakija huomauttaa, että myös asutus sekä asukkaiden käyttämät ajoneuvot sekä mahdolliset öljylämmitykseen käytettävät öljysäiliöt aiheuttavat riskin pohjaveden saastumiselle. Myös maataloudessa yleisesti käytettävien kasviensuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla on pääsääntöisesti kielletty.

Asia 22. Luonnon monimuotoisuus (Muistutus 3, 7)

Alueella on suoritettu kiviainestoimintaa sekä eri materiaalien varastointia vuosikausia. Alueen puusto sekä pintamaat on poistettu. Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutus alueen luonnon monimuotoisuuteen on enemminkin positiivista, kuin luonnon monimuotoisuutta heikentävää. Toiminnalla ei ole luonnon monimuotoisuutta heikentävää vaikutusta.

Asia 24. Toimintojen sijoittelu (Muistutus 5)

Toimintojen sijoittelu toiminnan aloitusvaiheessa käydään läpi valvovan viranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Toimintojen sijoitteluun vaikuttaa alueen läheisyyteen mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavat omakotitalot ja niiden valimatka suunniteltuun toimintaan. Toimintojen sijainti alueella saattaa vaihdella luvan voimassaoloaikana. Sijoittelu pyritään suunnittelemaan niin, että haitat läheiseen asutukseen ja muihin häiriintyviin kohteisiin minimoidaan. Mikäli toimintojen sijoittelussa tapahtuu muutoksia, tullaan ne hyväksyttämään valvovalla viranomaisella ennen muutosten tekoa.

Asia 25. Vakuus (Muistutus 3, 7)

Toiminnan laajuus sekä vastaavien, lähialueilla sijaitsevien terminaalitoimintojen vakuudet huomioon ottaen Kiinteistöosakeyhtiö Kolmikesäläntie 5 esittää ympäristönsuojelulain (527/2014) 59 §:n mukaisesti vakuudeksi 10 000 € asianmukaisen seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen ja sen jälkeen tarvittavien toimintojen varmistamiseksi.

MIELIPITEET

Hanke on laitettu vireille 28.2.2025 jättämällä ympäristölupahakemus Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Hankkeen ensimmäisen kuulutuksen aikana hankkeesta ei annettu mielipiteitä. Lupahakemusta muokattiin ja täydennettiin, täydennetty hakemus jätettiin Ruskon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle 9.5.2025. Kuulutuksen aikana hankkeesta on annettu yksi mielipide.

Mielipide 1

Hakemuksen mukainen toiminta ei sovellu esitetylle paikalle eikä sille siten tule myöntää ympäristölupaa:

Laitos tulisi sijoittumaan kunnan vedenottamon pohjavesialueelle. Hakemuksen selostusosassa todetaan, että mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Merkittävin ympäristöriskin aiheuttaja toiminnassa on mahdollinen öljyvahinko esimerkiksi työkoneiden letkurikkojen yhteydessä.

Polttoaineen kulutus on keskimääräisen käsiteltävän materiaalimäärän mukaan noin 104 000 litraa ja maksimimäärän mukaisesti noin 156 000 litraa vuodessa eli yli 400 litraa vuorokaudessa laskettuna vuoden jokaiselle päivälle. Hakemuksen mukaan polttoaineita ei lähtökohtaisesti varastoida alueella, mutta käytännössä näin tulee tapahtumaan.

Hakemuksessa todetaan, että kasteluvesi imeytyy kokonaisuudessaan materiaaleihin, eikä aiheuta valuntaa tai tarvetta vesien johtamiselle. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin huomioida mahdolliset tulipalotilanteet, vaikka hakemuksessa niitä vähätelläänkin. Viime vuosina on tapahtunut isoja tulipaloja vastaavissa kohteissa, kuten mm. Topinojalla ja Ravurinkadulla. Näiden palojen sammutus saattaa kestää vuorokausia ja sammutusvettä käytetään todella paljon. Tällöin on vaarana, että saastunutta sammutusvettä kulkeutuu ympäristöön ja pohjaveteenkin.

Edelleen todetaan, että merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan palo- ja pelastuslaitokselle sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun toimitaan pohjavesialueella, niin minusta kaikista ympäristövahingoista pitää tiedottaa viranomaisille.

Tapio Oy:n oppaan energiapuuterminaalien ympäristölupakäytäntöjen mukaan sijoittumista tärkeälle pohjavesialueelle ja NATURA-alueelle tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttää.

Laitoksen toiminnasta aiheutuu kovaa melua, jonka leviämistä asuinalueelle pyritään rakennettavan meluvallin avulla vaimentamaan. Melumallinnuksella on pyritty osoittamaan, että ohjeiden mukaisia keskiäänitasoja ei ylitetä, mutta keskiäänitaso ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa melutilanteesta. Esimerkiksi sykkivä melu tai lyhyet voimakkaat melupiikit voivat häiritä elämää ja yöunta sielläkin, missä ohjearvot eivät ylity.

Munittulan alueen asutus on pääosin melko uutta ja tällaisen laitoksen tuominen sen viereen vähentää alueen kiinteistöjen arvoa ja vähentää viihtyisyyttä.

Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee lupaehdoissa huomioida edellä todettujen asioiden lisäksi:

- hakemuksessa on esitetty asioita toteutettavaksi tarvittaessa, kuten mm. kaksi erillistä laskeutusallasta tai, että alueella käytetään vettä tarvittaessa pölyävän materiaalin kasteluun ja tiepölyn sitomiseen. Käsite ”tarvittaessa” antaa liian suuren vapauden tulkintaan, toimenpidevaatimukset on yksilöitävä tarkemmin.
. Lasketusaltaista vedet ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle. Laskeutusaltaiden kapasiteetti tullaan arvioimaan toiminnan käynnistyttyä. Tämä on liian ylimalkainen maininta, lupaan pitää yksilöidä menetelmä ja purkupaikka.
- hakemuksen mukaan meluvallien rakentaminen aloitetaan läheisen asuinalueen suunnasta, alueen länsipuolelta ja rakentamista jatketaan alueen muille sivuille terminaalitoiminnan aikana. Tämä antaa mahdollisuuden viivyttää tai jopa jättää toteuttamatta meluvallien rakentamisen. Meluvallien tulee olla rakennettuina valmiiksi ennen toiminnan aloittamista. Päätöksessä tulee myös yksilöidä meluvalleihin käytettävien maa-ainesten laatu- ja valvontavaatimukset.

Lisäksi kuntalainen toteaa, että hakemuksessa ja siihen liittyvässä selostuksessa on sisältöristiriitoja, mm. hakemuksen mukaan puun haketusta suoritetaan vuosittain maksimissaan 160 000 tonnia, selostuksessa 120 000 tonnia. Kuntalainen arvelee myös, että alueesta on tulossa kaatopaikka, sillä alueelle tuodaan vuodessa enemmän materiaalia kuin viedään pois.

VASTINE ANNETTUUN MIELIPITEESEEN

Hakija kiittää hankkeeseen liittyvästä mielipiteestä.

Kaikkiin mielipiteen antajan huolenaiheisiin on vastattu jo lausuntoja tai muistutuksia koskevissa vastineissa. Lisäksi lupahakemusta on täydennetty tarkentavilla liitteillä.

HAKEMUKSEN LIITTEET

Ympäristölupahakemus
Selostusosa
Liite 1. Kauppakirja
Liite 2. Käyttöoikeussopimus
Liite 3a. Asemapiirustus
Liite 3b. Leikkaus A-A
Liite 3c. Leikkaus B-B
Liite 3d. Leikkaus C-C
Liite 4. Alueen sijainti kartalla
Liite 5. Luettelo rajanaapureista yhteystietoineen
Liite 6. Ilmakuva alueesta
Liite 7. Melukartat
Liite 8. Valtakirja

Liitteet 1, 2, 5 ja 8 ovat oheismateriaalina (sisältää henkilötietoja). Lisäksi pykälän liitteenä on annetut lausunnot (5 kpl), muistio maastokäynnistä, lausunto tarkastusmuistiosta ja oheismateriaalina (sisältää henkilötietoja) jätetyt muistutukset liitteineen (7 kpl) ja mielipide (1 kpl) sekä hakijan vastine.​​​​​​

Päätösehdotus

Esittelijä

Ruskon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Kiinteistö Oy Kolmikesäläntie 5:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan metsäenergiapuun vastaanottoon, välivarastointiin ja haketukseen sekä puhtaan kitkamaan vastaanottoon melun torjumiseksi rakennettavien maavallien rakentamista varten kiinteistölle Lehtimäki (704-408-5-30).

Ruskon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Kuulutusaikana saapui useita muistutuksia ja lausuntoja, joissa esitettiin perusteltuja huolia toiminnan vaikutuksista pohjavesiin, maisemaan ja ympäristön tilaan. Toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, ja siihen liittyy riskejä maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta sekä melu- ja maisemavaikutuksista. Lisäksi alueelle rakennetaan laajoja meluvalleja ja käsitellään suuria määriä puuainesta, mikä lisää ympäristöriskien merkittävyyttä.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta edellyttää, ettei se vaaranna ympäristönsuojelua eikä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Koska nämä edellytykset eivät täyty, toiminnan aloittaminen voidaan sallia vasta, kun päätös on saanut lainvoiman.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Ympäristölupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin (527/2014), maa-aineslakiin (555/1981) sekä valtioneuvoston asetuksiin 214/2007 ja 800/2010. Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, alueen turvallisuuden varmistamiseksi ja toiminnan asianmukaisen valvonnan mahdollistamiseksi.

Lupamääräykset

Pohjaveden suojelua koskevat määräykset
1. Hakkuri, haketetun puuaineksen varastokasat, jätehuoltoon liittyvät toiminnot sekä tankkausalue tulee sijoittaa tiivispohjaiselle, asfaltoidulle alueelle.
2. Käsittely- ja varastointialueilta sade- ja hulevedet tulee ohjata riittävin kaadoin sulkuventtiilillä varustetun öljynerotuskaivon kautta laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.
3. Öljynerotuskaivossa tulee olla sulkuventtiili ja alueen pohjan kallistus kaivoon päin vähintään 1 %.
4. Laskeutusaltaat tulee rakentaa ennen toiminnan aloittamista. Altaan tulee olla tiivis, huollettavissa ja pohjaliete poistettavissa. Poistoputkeen on asennettava sulkuventtiili.
5. Altaiden tekniset tiedot ja mitoitus tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. Mikäli lintujen oleskelu aiheuttaa lentoturvallisuusriskejä, altaat tulee tarvittaessa kattaa.
6. Altaista vedet johdetaan alueen pohjoisreunan kautta pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseviin ojiin. Ojista vedet purkautuvat Vähäjokeen. Alueelta johdettavat vedet eivät saa aiheuttaa haittaa naapurikiinteistölle. Jos haittaa ilmenee, niin haitanaiheuttajan tulee osallistua ojan kunnossapitokustannuksiin ja muutenkin korvata mahdolliset haitat.
7. Mahdollisten ravinne- ja kiintoainepäästöjen vähentämiseksi toiminta-alue tulee puhdistaa säännöllisesti irtomateriaalista.
8. Vähäjoen vedenlaatua seurataan vuosittain vesinäyttein alueen vaikutusalueelta.
9. Laskeutusaltaiden veden laatua on tarkkailtava vuosittain kummankin altaan omasta purkupisteestä otettavilla näytteillä.
10. Näytteistä on analysoitava: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti, arseeni, kadmium, nikkeli, lyijy sekä öljyhiilivedyt (C10–C40).
11. Näytteenoton yhteydessä on mitattava veden virtaama jokaisesta ottopisteestä.
12. Selkeytysaltaiden liete on tutkittava tyhjennyksen yhteydessä edellä mainittujen metallien, ravinteiden ja öljyhiilivetyjen osalta.
13. Pohjaveden laatua seurataan pohjavesiputkesta keväisin ja syksyisin otettavin näyttein. Tarvittaessa näytteenottoa varten on asennettava uusi tarkkailuputki.
14. Alueella ei saa säilyttää kemikaaleja tai polttoaineita.
15. Alueella ei saa tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita ilman asianmukaisia suojausrakenteita.
16. Koneiden huolto- ja pesutoimenpiteet alueella on kielletty.
17. Pohjavesialueella toimivissa kaikissa työkoneissa on käytettävä biopolttoaineita.
18. Koneissa tulee olla riittävä sammutuskalusto ja kuljettajilla saatavilla imeytysainetta onnettomuustilanteiden varalle.
19. Kuljettajat on koulutettava vuototilanteisiin.
20. Hydraulijärjestelmien kuntoa on tarkkailtava päivittäin.
21. Alueella työskentelevän henkilöstön tulee olla koulutettu riskienhallintaan, poikkeustilanteisiin ja pohjavesialueella työskentelyn erityispiirteisiin.

Alueen rakentamista koskevat määräykset

22. Voimassa olevan maakuntakaavan osalta alueelle voi sijoittua ainoastaan ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Suunniteltu maa-ainesvalli vähentää vaikutuksia asutuksen ja virkistysalueen suuntaan.
23. Hakemuksessa esitetyt laskeutusaltaat tulee rakentaa ennen toiminnan aloittamista. Laskeutusaltaista vedet tulee johtaa hallitusti pohjavesialueen ulkopuolelle. Altaat tulee suunnitella ja mitoittaa usein toistuvien keskisuurten sateiden mukaan.
24. Meluvallit on rakennettava kokonaisuudessaan ennen muun toiminnan aloittamista. Meluvallit tulee rakentaa pilaantumattomista, käyttötarkoitukseen tutkitusti soveltuvista kitkamaista (mm. hiekka, sora, kivet ja moreeni). Hiesua, savea, eloperäisiä maa-aineksia tai pilaantuneita maa-aineksia ml. kynnysarvomaat ei saa käyttää rakentamiseen.
25. Tieyhteys Härjänruopantielle tulee rakentaa pilaantumattomista maa-aineksista.
26. Alueella olevat maakasat voidaan käyttää vallien pintarakenteisiin ja maisemointiin, mikäli ne todetaan puhtaiksi ja niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 asetuksen mukaiset kynnysarvot. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia tai jätteitä havaitaan, ne tulee toimittaa pois alueelta sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä.
27. Vallien rakentamisen päätyttyä alueelle ei saa vastaanottaa maa-aineksia.
28. Sekä vallien rakentamiseen käytettävän maa-aineksen alkuperäpaikka että läjityspaikka on hyväksytettävä valvontaviranomaisella ennen maa-aineksen tuontia alueelle.
29. Pohjavesialueella kulkevalla tiealueella ei saa käyttää suolausta.
30. Mikäli alueella havaitaan roskaisia tai pilaantuneita maa-aineksia, ne on toimitettava pois alueelta sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä.
31. Öljynerotuskaivo ja alueen asfaltoinnit tulee toteuttaa ennen toiminnan aloittamista.

Toimintaa koskevat määräykset

32. Alueella saa vastaanottaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti:

• Karsittua rankaa 100 000 tn
• Kantoja 20 000 tn
• Hakkuutähdettä 20 000 tn
• Sahojen sivutuotteet 75 000 tn
• Rankahaketta 10 000 tn
• Tukki- ja kuitupuuta 15 000 tn

33. Alueella saa käsitellä hakemuksessa esitetyn mukaisesti korkeintaan 120 000 tn/v puuainesta hakettamalla.
34. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettujen puuainesten alkuperästä ja laadusta. Kuormien laadusta ja määristä on pidettävä kirjaa. Kemikaaleilla käsiteltyä puuainesta tai puujätettä ei saa vastaanottaa. Energiapuun tulee olla neitseellistä – jätepuuta ei saa vastaanottaa.
35. Biopolttoaineella toimivat haketus- ja murskauslaitteistot on sijoitettava ja alueen muut toiminnot toteutettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä kohtuuttomia melu-, pöly- tai hajuhaittoja.
36. Toimintaa, kuten haketus, puutavaran vastaanotto, materiaalin käsittely tai varastointi, ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen ja kaikki rakenteet (meluvallit, laskeutusaltaat, öljynerotuskaivot ja asfaltoinnit) on rakennettu, tarkastettu ja hyväksytetty valvontaviranomaisella.
37. Toiminnan aloittamisen jälkeen tulee toimittaa vuosittain raportti valvontaviranomaiselle, sisältäen vastaanottomäärät, puuerien laadun ja mahdolliset poikkeamat.

Varastointi ja paloturvallisuus

38. Käsittelyä odottavaa, pyöreää puumateriaalia saa olla varastossa kerrallaan enintään 60 000 tn.
39. Käsiteltyä puuhaketta saa olla varastossa kerralla enintään 10 000 tn.
40. Varastoitava materiaalimäärä on mitoitettava siten, että kentällä on riittävästi tilaa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä puuainesta ja valmista haketta. Varastointi on toteutettava siten, että varastoitavaa materiaalia ei kulkeudu kentän ulkopuolelle eikä alueella tapahdu varastokasojen sortumisia.
41.  Eri materiaalien varastokasojen välille tulee jättää riittävä etäisyys. Hakekasojen osalta etäisyys muihin materiaaleihin ja toisiin hakekasoihin tulee olla vähintään 20 m, ja pyöreän puun osalta vähintään 10 m.
42. Pelastussuunnitelma laadittava ja hyväksytettävä pelastuslaitoksella ennen toiminnan aloittamista.
43. Alueella ei saa varastoida polttonesteitä.
44. Sammutusvesien hallinnasta tulee tehdä erillinen suunnitelma pelastusviranomaisen kanssa. Kemiallisten sammutusaineiden käyttö on kielletty.
45. Sammutuskalusto ja vedensaanti on toteutettava niin, ettei riskiä aiheudu pohjavedelle.
46. Haketta tulee kierrättää siten, että varastomäärä ei ylitä yhden kuukauden arvioitua käyttötarvetta.
47. Meluvallit voivat toimia myös palon hidastajina. Tämä tulee huomioida vallien rakenteellisessa suunnittelussa ja sijoittelussa.

Toiminta-ajat

48. Melua ja pölyä aiheuttava toiminta on sallittua vain seuraavina ajankohtina:

Lämmityskaudella (16.8.–31.5.):

• Haketus: maanantaista torstaihin klo 7.00–18.00 ja perjantaisin klo 7.00–16.00
• Muut työkoneet: maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00

Kesäkaudella (1.6.–15.8.):

• Haketus: maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00
• Muut työkoneet: maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00

49. Melua ja pölyä tuottava toiminta alueella on kielletty arkipyhinä sekä muina virallisina juhlapyhinä.
50. Kuormaaminen ja kuljetus on sallittua ympäri vuoden 24 tuntia vuorokaudessa, edellyttäen että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa ympäristölle tai lähialueen asutukselle. Liikenteen tulee pääosin keskittyä päiväaikaan.
51. Alueella ei saa harjoittaa muuta toimintaa klo 22.00–07.00 välillä kuin kuormaamista ja kuljetusta, ja silloinkin vain, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Melun ja pölyn hallinta

52. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden ulko-oleskelualueilla seuraavia keskiäänitasoja (LAeq):

• Päivällä klo 7.00–22.00: enintään 55 dB
• Yöllä klo 22.00–7.00: enintään 50 dB

53. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle tai lähialueen asukkaille kohtuutonta meluhaittaa. Mikäli mittaustuloksissa tai palautteessa ilmenee meluhaittaa, toiminta on keskeytettävä ja ryhdyttävä viivytyksettä toimenpiteisiin melutason raja-arvojen saavuttamiseksi.
54. Meluntorjunta tulee toteuttaa toiminnanharjoittajan esittämien suunnitelmien mukaan rakentamalla alueelle meluvallit ennen toiminnan aloittamista. Meluesteet on rakennettava melumallinnuksen ja viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
55. Varastokasat tulee sijoittaa hakkurin ja häiriintyvien kohteiden väliin, mahdollisimman lähelle äänen lähdettä tehokkaimman meluntorjuntavaikutuksen saavuttamiseksi.
56. Toiminnanharjoittajan on suoritettava melumittaukset ulkopuolisella asiantuntijalla:

• Ensimmäinen mittaus suoritetaan toiminnan käynnistyessä
• Seurantamittaus tehdään vähintään kolmen vuoden välein, mikäli alueella suoritetaan haketustoimintaa
• Mittauksen ajankohta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojelulle, jolla on mahdollisuus osallistua mittaukseen
• Mittauksessa on otettava huomioon alueen muut melua aiheuttavat toiminnot
• Tulokset on toimitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle

57. Ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.
58. Toiminnan aikana syntyvän pölyn määrä on minimoitava tehokkailla pölynhallintakeinoilla, kuten kastelulla, suojauksilla ja prosessien optimoinnilla.
59. Kuljetus- ja käsittelyreitit on suunniteltava niin, että pölyn leviämisriski ympäristöön pysyy hallinnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pölyn leviämiseen lähialueiden asutukselle.
60. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin päästöjen estämiseksi. Pölypäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu.
61. Tarvittaessa pölyn määrästä on tehtävä mittauksia tai laadittava dokumentaatiota, ja ne on esitettävä valvontaviranomaiselle pyynnöstä.
62. Alueella on valvottava vieraslajiesiintymiä ja hävitettävä alueella olevat tai sinne syntyvät vieraslajiesiintymät.
63. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään metsäntuholain (263/1991) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ja puutavaravaraston materiaalikierron hallintaan perustuviin kohtuullisiin toimenpiteisiin estääkseen metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten merkittävä leviäminen varastoidusta puutavarasta. Tämä toteutetaan oikein ajoitetulla puutavaran hakettamisella ja pitämällä varastokasojen määrä pienenä ja kierto nopeana.

Kemikaalit ja jätteet

64. Kemikaaleja ja polttoaineita ei saa säilyttää tai käsitellä pohjavesialueella.
65. Työkoneiden tankkaus ja säilytys on sallittua vain erikseen osoitetulla varikkoalueella, jonka on oltava asfaltoitu ja varustettu öljynerotuskaivolla, jossa on sulkuventtiili. Alueen pohjan kallistuksen on oltava vähintään 1 % kaivoa kohti.
66. Mahdolliset siirtotankit on poistettava alueelta heti käytön jälkeen. Siirtotankit on varustettava suoja-altaalla ja niiden on oltava kaksivaippaisia, mikäli käyttö tapahtuu pohjavesialueen läheisyydessä.
67. Työkoneissa on käytettävä biopolttoaineita ensisijaisena polttoaineena pohjavesialueella.
68. Kemiallisten sammutusaineiden käyttö on kielletty.
69. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä jätelain mukaisesti:

• Eri jätelajit on pidettävä erillään toisistaan
• Jätteet on varastoitava asianmukaisesti
• Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 § mukaiselle vastaanottajalle
• Jätteet on toimitettava niille tarkoitetuille vastaanotto- tai käsittelypaikoille.

Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

70. Mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista tulee välittömästi ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli tapaus vaikuttaa lentoturvallisuuteen, ilmoitus on tehtävä myös Turun lentoasemalle, Finavialle sekä tarvittaessa Turun kaupungin ympäristöpalveluihin.
71. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä torjunta- ja rajoitustoimiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi.
72. Sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava sellaiseksi, ettei sammutusvesiä pääse kulkeutumaan ympäristöön, eikä imeytymään maaperään ja pohjaveteen.
73. Työkalustossa ja alueella on oltava imeytysmateriaaleja ja välineistöä nopeaan reagointiin. Kulkuyhteydet laskeutusaltaisiin tulee pitää esteettöminä.
74. Poikkeustilanteiden hallintaan sovelletaan ennaltavarautumissuunnitelman periaatteita.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

1.    Pinta- ja pohjaveden tarkkailu

75. Hulevesiä ja pohjaveden laatua tulee tarkkailla keväisin (huhti–toukokuu) ja syksyisin (syys–lokakuu).
76. Alueelle tulee tarvittaessa asentaa pohjavesiputki.
77. Vesinäytteitä tulee ottaa laskeutusaltaiden purkuputkista, Vähäjoesta ja pohjavesiputkesta.
78. Näytteistä on analysoitava: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti, arseeni, kadmium, nikkeli, lyijy sekä öljyhiilivedyt (C10–C40).
79. Selkeytysaltaiden liete on tutkittava tyhjennyksen yhteydessä typpiyhdisteiden, sulfaatin, arseenin, kadmiumin, nikkelin, lyijyn ja öljyhiilivetyjen (C10–C40) osalta.
80. Näytteenottoa tulee jatkaa myös toiminnan lopettamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden ajan.
81. Tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain.
82. Poikkeustilanteissa, joissa on mahdollista, että ympäristöön pääsee hule- tai sammutusvesien mukana haitta-aineita, tulee suorittaa viipymättä ylimääräinen näytteenotto laskeutusaltaisiin johdettavista vesistä sekä Vähäjoesta.
83. Laskeutusaltaat tulee tyhjentää haitta-aineita sisältävistä vesistä. Vedet tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.
84. Näytteenoton ja analyysien tulee perustua sertifioidun näytteenottajan suorittamaan työhön ja akkreditoituun laboratoriopalveluun tai muuhun luotettavaan menetelmään.

2.    Toiminnan kirjanpito ja vuosi-ilmoitus

85. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa kaikista vastaanotetuista, varastoiduista ja käsitellyistä puutavaraeristä, mukaan lukien määrät ja lajit.
86. Rakentamistarkoituksiin käytettävistä maa-aineksista on pidettävä kirjaa. Alueella jo olevista läjitetyistä maa-aineksista tulee teettää koostumus- ja laatuselvitys, ja analyysit on toimitettava sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle että ELY-keskukselle ennen mahdollista hyödyntämistä meluvalleissa ja maisemoinnissa. Määräys ei koske kasalla olevia murskeita ja louheita.
87. Toiminnan vuosi-ilmoitus on toimitettava ympäristöhallinnon tietojärjestelmään helmikuun loppuun mennessä. Ilmoituksen tulee sisältää:

• vastaanotetut ja käsitellyt puumäärät
• vuoden lopun varastotilanne
• jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat
• merkittävät häiriötilanteet ja korjaustoimet
• puutavaran kierron ajoitus ja tuholaistorjuntaa koskevat toimet.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

88. Toiminnan olennaisesta lisäämisestä tai muuttamisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ennakkoon.
89. Lupamääräysten mukainen sijoittelu on käytävä valvontaviranomaisen kanssa läpi ennen toiminnan aloitusta. Mikäli sijoittelussa tapahtuu muutoksia lupakauden aikana, ne on hyväksytettävä ennen toteutusta.
90. Lopettamissuunnitelma on toimitettava vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan päättymistä.
91. Toiminnan loppuessa on alue saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
92. Toiminnan lopettamisen yhteydessä meluvallien tarpeellisuudesta tulee laatia selvitys. Mikäli alueelle ei voida osoittaa sellaista käyttötarkoitusta, jossa meluvallien jättäminen paikalleen olisi perusteltua ja tarkoituksenmukaista, meluvallit tulee purkaa. Luvassa määriteltyjä aineksia käytettäessä vastaanotetun maa-aineksen katsotaan soveltuvan alueen maisemointiin.

Vakuus ja maksut

93. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa vakuus, jolla varmistetaan toiminnan lopettamisen ja alueen kunnostamisen velvoitteiden täyttäminen. Vakuuden tulee kattaa meluvallien purkaminen tai maisemointi, kentän siistiminen sekä muut lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet. Vakuuden määrä on 100 000 euroa, ja sen tulee olla voimassa koko luvan voimassaolon ajan sekä vähintään kuusi kuukautta toiminnan päättymisen jälkeen.
94. Vakuuden tyyppi (esim. omavelkainen takaus, takausvakuutus tai pantattu talletus) hyväksytään erikseen ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden riittävyyden turvaamiseksi sen arvo tarkistetaan määräajoin.
95. Ympäristönsuojeluviranomainen perii toiminnan valvonnasta maksun Mynämäen kunnan hyväksytyn taksan mukaisesti. Mahdollisista suunnitelmien tarkastuksista peritään taksan mukainen erillismaksu.

Päätösehdotuksen perustelut

Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 48 § 2 mom.: "Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset."

Perustelut laitoksen sijainnin soveltuvuudesta haettuun toimintaan (YSL §11): Laitos sijaitsee pohjavesialueen jakajalla. Alue on pääosin kalliopintainen, ja määräyksillä on rajoitettu mm. kemikaali- ja polttoaineiden mahdollisuuksia päästä ympäristöön sekä toiminnasta aiheutuvia meluvaikutuksia. Energiapuuterminaalien sijoittamista pohjavesialueelle ei suositella, mutta suositus ei ole ehdoton, oikeusvaikutteinen kielto. Pohjavesialueelle sijoittamisen on katsottu olevan mahdollista, mikäli toimintaa säädellään ympäristöluvalla ja pohjaveden suojeluun annetaan tarpeelliset määräykset.

Toiminta sijaitsee alueella, jolla on voimassa ainoastaan maakuntakaava; voimassa olevaa yleiskaavaa ei ole. Varsinais-Suomen maaseutukaavayhdistelmässä kiinteistö sijoittuu pääosin TP-alueelle (työpaikkatoimintojen alue) sekä osin myös V-alueelle (virkistysalue ja -kohde). Lisäksi kiinteistö sijaitsee maakuntakaavassa pohjavesialueella sekä teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueella. Teollisuustoimintojen osalta TP-alueelle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Hakemuksen mukaista toimintaa ei tulisi sijoittaa virkistysalueelle. Maakuntakaavassa oleva virkistysalue on kyseisellä alueella kapea ja on osoitettu kaavassa tarkoituksena toimia puskurivyöhykkeenä asutuksen ja TP-alueen välissä. Suunniteltu maa-ainesvalli vähentää vaikutuksia asutuksen ja virkistysalueen suuntaan.

Energiapuuterminaaleille ei laissa tai asetuksilla ole annettu suojaetäisyyksiä asutukseen vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi kivenlouhinnalle ja murskaukselle on annettu MURAUS-asetuksessa. Aiemmin myönnettyjen lupien perusteella voidaan arvioida, ettei edes noin 100 metrin läheisyys ole ollut esteenä luvan myöntämiselle, kunhan luvan muut edellytykset ovat olleet kunnossa.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lisäksi on huomioitu asuinalueen ja lentokentän läheisyys sekä käsittelyn eri vaiheissa annetut lausunnot ja muistutukset.

Vaikka toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset ja määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheuta merkittävää haittaa tai vaaraa, lautakunta on katsonut, että ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei voida riittävästi varmistua riskien hallinnasta käytännössä. Tämän vuoksi toiminnan aloittaminen voidaan sallia vasta, kun päätös on saanut lainvoiman.

Annetut lupamääräykset perustuvat ajantasaiseen ympäristönsuojelulainsäädäntöön ja parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, ja ne on laadittu ehkäisemään ja rajoittamaan toiminnasta aiheutuvia päästöjä sekä hallitsemaan ympäristöriskejä.

Lupamääräysten perustelut

Määräysten perustelut – pohjaveden suojelu

Pohjaveden suojelua koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 17 §:n pohjaveden pilaamiskiellon sekä alueen hydrogeologisiin erityispiirteisiin. Koska toiminta sijoittuu pohjavesialueelle, on riski pohjaveden laadun heikkenemisestä merkittävä erityisesti polttoainevuotojen, öljyisten hulevesien ja puuaineksen käsittelyyn liittyvien päästöjen kautta.

Määräykset edellyttävät, että kaikki riskitoiminnot – kuten hakkuri, varastokasat, jätehuolto ja tankkaus – sijoitetaan tiivispohjaiselle, öljynerotuskaivolla varustetulle alueelle, jossa kallistus ja sulkuventtiilit estävät vuotojen leviämisen. Laskeutusaltaiden rakentaminen ennen toiminnan aloittamista varmistaa, että hulevedet voidaan käsitellä asianmukaisesti ennen niiden johtamista pohjavesialueen ulkopuolelle. Altaiden mitoitus ja tekniset tiedot toimitetaan viranomaiselle, ja tarvittaessa ne voidaan kattaa lintujen aiheuttamien lentoturvallisuusriskien ehkäisemiseksi.

Säännöllinen puhdistus irtomateriaalista, vedenlaadun seuranta Vähäjoessa ja laskeutusaltaissa sekä virtaamamittaukset tukevat jatkuvaa ympäristön tilan tarkkailua. Näytteenotto ja analyysit kattavat keskeiset ravinteet, metallit ja öljyhiilivedyt, ja lietetutkimukset tyhjennyksen yhteydessä täydentävät kokonaisvaltaista seurantaa.

Kemikaalien ja polttoaineiden säilytys sekä koneiden huolto ja pesu on alueella kielletty, jotta vältetään suorat päästöt maaperään. Biopolttoaineiden käyttö työkoneissa vähentää öljyperäisten päästöjen riskiä. Määräykset edellyttävät myös sammutuskalustoa, imeytysainetta ja kuljettajien koulutusta vuototilanteisiin, mikä tukee nopeaa reagointia ja vahinkojen rajoittamista. Hydraulijärjestelmien päivittäinen tarkkailu ja henkilöstön koulutus pohjavesialueen erityispiirteisiin varmistavat, että toiminta on riskitietoista ja ympäristönsuojelullisesti kestävää.

Kokonaisuutena määräykset muodostavat tiiviin ja ennaltaehkäisevän suojajärjestelmän, joka turvaa pohjaveden laadun ja tukee alueen turvallista käyttöä

Määräysten perustelut – alueen rakentaminen

Alueen rakentamista koskevat määräykset perustuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan, jossa alue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuustoiminnalle. Määräyksillä varmistetaan, että rakentaminen tukee kaavan mukaista maankäyttöä ja että toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa lähiasutukselle tai virkistysalueille. Suunniteltu maa-ainesvalli toimii melu- ja näköesteenä, vähentäen toiminnan vaikutuksia ympäristöön.

Laskeutusaltaiden rakentaminen ennen toiminnan aloittamista on välttämätöntä hulevesien hallinnan ja pohjaveden suojelun kannalta. Altaiden mitoitus usein toistuvien keskisateiden mukaan varmistaa, että ne toimivat tehokkaasti myös normaaleissa sääolosuhteissa. Meluvallien rakentamista koskevat määräykset perustuvat pilaantumattomien maa-ainesten käyttöön, jotta vältetään ympäristön pilaantuminen ja varmistetaan rakenteiden tekninen toimivuus. Tieyhteyden ja vallien rakentamisessa edellytetään puhtaiden maa-ainesten käyttöä, ja alueella olevien maakasojen hyödyntäminen edellyttää haitta-ainepitoisuuksien selvittämistä VNa 214/2007 mukaisesti.

Määräys, jonka mukaan vallien rakentamisen jälkeen alueelle ei saa enää vastaanottaa maa-aineksia, ehkäisee alueen käyttämistä maa-ainesten varastointiin tai läjitykseen, mikä voisi lisätä ympäristöriskejä ja poiketa alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Kokonaisuudessaan määräykset tukevat alueen hallittua rakentamista, ympäristönsuojelua ja kaavanmukaista maankäyttöä.

Määräysten perustelut – toiminta

Toimintaa koskevat määräykset perustuvat hakemuksessa esitettyyn puuaineksen vastaanotto- ja käsittelymäärään, joka on poikkeuksellisen suuri ja edellyttää huolellista ympäristönsuojelullista harkintaa. Määräyksillä varmistetaan, että toiminta pysyy hallittuna ja että vastaanotettavat materiaalit ovat laadultaan ja alkuperältään asianmukaisia. Kirjanpitovelvollisuus tukee valvontaa ja ehkäisee kemikaaleilla käsitellyn tai muun ympäristölle haitallisen puujätteen vastaanottoa.

Haketus- ja murskaustoiminta aiheuttaa melua, pölyä ja riskejä maaperän sekä pohjaveden laadulle, erityisesti pohjavesialueella. Siksi laitteistojen sijoittamista ja toimintatapoja koskevat määräykset on laadittu niin, että ne ehkäisevät epäsiisteyttä, roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Biopolttoaineiden käyttö vähentää öljyvuotojen ja päästöjen riskiä.

Toiminnan aloittamisen edellytykseksi on asetettu, että ympäristölupa on lainvoimainen ja rakenteet on rakennettu, tarkastettu ja hyväksytty valvontaviranomaisella. Tämä varmistaa, että toiminta käynnistyy vasta, kun ympäristönsuojelun kannalta keskeiset rakenteet ja valmiudet ovat toteutettu asianmukaisesti. Määräykset tukevat kokonaisuudessaan turvallista ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa.

Määräysten perustelut – varastointi ja paloturvallisuus

Varastointia ja paloturvallisuutta koskevat määräykset on laadittu suurten materiaalimäärien ja pohjavesialueen erityispiirteiden vuoksi. Käsittelyä odottavan puuaineksen ja valmiin hakkeen varastointimäärät ovat huomattavia, ja niiden hallittu sijoittaminen edellyttää riittävää kenttätilaa, rakenteellista turvallisuutta sekä ympäristönsuojelullista tarkkuutta. Määräyksillä varmistetaan, ettei materiaalia kulkeudu kentän ulkopuolelle, eikä varastokasoista aiheudu sortumis- tai leviämisriskiä.

Paloturvallisuuden osalta määräykset perustuvat pelastuslain ja pelastusviranomaisen ohjeistuksiin. Riittävät etäisyydet varastokasojen välillä ehkäisevät palon leviämistä ja mahdollistavat tehokkaan sammutuksen. Pelastussuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen ennen toiminnan aloittamista varmistaa, että alueen riskit on tunnistettu ja hallittu. Polttonesteiden varastointi ja kemiallisten sammutusaineiden käyttö on kielletty, jotta vältetään pohjaveden pilaantumisriski. Sammutuskaluston ja vedensaannin toteuttaminen pohjavesialueen vaatimusten mukaisesti on olennainen osa ympäristöturvallisuuden varmistamista.

Määräykset muodostavat kokonaisuuden, joka tukee sekä toiminnan turvallisuutta että ympäristönsuojelun tavoitteita.

Määräysten perustelut – toiminta-ajat

Toiminta-aikoja koskevat määräykset on laadittu ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti, jotta alueen käyttö ei aiheuta kohtuutonta haittaa lähiasutukselle tai virkistysalueille. Haketustoiminta on meluavaa ja voi aiheuttaa häiriötä erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, jolloin alueen ympäristöä käytetään vapaa-ajan viettoon. Lämmityskauden ja kesäkauden erottelu mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen vuodenaikojen mukaan, jolloin melun vaikutus ympäristöön voidaan minimoida.

Määräykset tukevat alueen kaavanmukaista käyttöä ja varmistavat, että toiminta tapahtuu hallitusti ja ennakoitavasti. Selkeä aikarajaus helpottaa myös valvontaa ja mahdollisten häiriötilanteiden käsittelyä. Kokonaisuudessaan määräykset edistävät ympäristön viihtyisyyttä ja asukkaiden oikeutta rauhalliseen elinympäristöön.

Määräysten perustelut – melun ja pölyn hallinta

Melun ja pölyn hallintaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 52 §:n perusteella, jotta toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle tai muille häiriintyville kohteille. Haketus ja puuaineksen käsittely ovat melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja, joiden vaikutukset voivat ulottua laajalle erityisesti tuulisissa ja kuivissa olosuhteissa. Määräyksillä varmistetaan, että melutasot pysyvät sallituissa rajoissa ja että pölypäästöjä ehkäistään aktiivisesti.

Meluvallien rakentaminen ennen toiminnan aloittamista sekä varastokasojen sijoittaminen äänen lähteen ja häiriintyvien kohteiden väliin ovat tehokkaita rakenteellisia keinoja melun leviämisen estämiseksi. Säännölliset melumittaukset ja viranomaisvalvonnan mahdollistaminen tukevat jatkuvaa seurantaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Määräykset velvoittavat toiminnanharjoittajaa reagoimaan viivytyksettä häiriöihin ja keskeyttämään toiminnan tarvittaessa, mikä korostaa vastuullista toimintatapaa.

Pölynhallintakeinot, kuten kastelu ja suojaukset, ovat välttämättömiä erityisesti lähiasutuksen läheisyydessä. Vieraslajien torjunta ja metsätuhohyönteisten leviämisen estäminen ovat osa kokonaisvaltaista ympäristönhoitoa, ja ne tukevat alueen ekologista kestävyyttä. Määräykset muodostavat kokonaisuuden, joka turvaa sekä ihmisten elinympäristön että luonnon monimuotoisuuden.

Määräysten perustelut – kemikaalit ja jätteet

Kemikaalien ja jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 17 §:n pohjaveden pilaamiskiellon sekä jätelain 28 §:n mukaisen jätehuollon järjestämisvelvoitteen perusteella. Pohjavesialueella kemikaalit ja polttoaineet muodostavat merkittävän riskin veden laadulle, minkä vuoksi niiden säilytys ja käsittely on alueella kielletty. Työkoneiden tankkaus ja säilytys on sallittu vain asianmukaisesti rakennetulla ja varustetulla alueella, jossa öljynerotuskaivo ja kallistus estävät mahdollisten vuotojen leviämisen.

Jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset varmistavat, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, maaperän pilaantumista tai haittaa terveydelle. Jätteiden asianmukainen lajittelu ja luovutus vain luvan omaaville vastaanottajille tukee kiertotaloutta ja ehkäisee ympäristöriskejä. Biopolttoaineiden käyttö työkoneissa pohjavesialueella vähentää öljyvuotojen ja kemiallisten päästöjen riskiä, ja tukee kestävää ja vastuullista toimintatapaa. Määräykset muodostavat kokonaisuuden, joka turvaa pohjaveden laadun ja varmistaa jätehuollon lainmukaisuuden.

Määräysten perustelut – onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 14 §:n yleiseen velvollisuuteen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä 15 §:n velvoitteeseen ryhtyä tarvittaviin toimiin poikkeustilanteissa. Koska toiminta sijoittuu pohjavesialueelle ja käsittelee suuria määriä puuainesta, onnettomuustilanteissa voi syntyä merkittäviä ympäristöriskejä, erityisesti sammutusvesien, polttoainevuotojen tai palavan materiaalin leviämisen kautta.

Määräykset edellyttävät välitöntä ilmoitusta viranomaisille, jotta tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja koordinoidusti. Erityinen ilmoitusvelvollisuus Turun kaupungin ympäristöpalveluihin ja Finavialle varmistaa, että mahdolliset vaikutukset lentoliikenteeseen tai naapurikunnan alueelle otetaan huomioon. Toiminnanharjoittajan velvollisuus ryhtyä torjunta- ja korjaustoimiin viipymättä tukee ympäristövahinkojen rajoittamista ja nopeaa palautumista.

Sammutusvesien hallinta on keskeinen osa pohjaveden suojelua, ja määräykset varmistavat, ettei sammutusvesi pääse imeytymään maaperään tai kulkeutumaan vesistöihin. Suojaetäisyyksien ja sammutuskaluston osalta määräykset tukevat paloturvallisuutta ja ennaltaehkäisevät palon leviämistä. Esteettömät kulkuyhteydet laskeutusaltaisiin ovat välttämättömiä sekä normaalin toiminnan että poikkeustilanteiden hallinnan kannalta. Kokonaisuutena määräykset muodostavat toimivan ja ennakoivan varautumisjärjestelmän, joka tukee ympäristöturvallisuutta ja viranomaisyhteistyötä.

Määräysten perustelut – tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on laadittu valvonnan, ympäristöriskien hallinnan ja toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Vesinäytteiden ottaminen laskeutusaltaista, Vähäjoesta ja pohjavesiputkesta sekä lietetutkimukset tyhjennyksen yhteydessä mahdollistavat hulevesien ja pohjaveden laadun seurannan. Näytteenoton toteuttaminen sertifioidun näytteenottajan toimesta ja analysointi akkreditoidussa laboratoriossa varmistavat tulosten luotettavuuden.

Poikkeustilanteissa tehtävä ylimääräinen näytteenotto ja haitta-aineita sisältävien vesien asianmukainen käsittely ehkäisevät ympäristövahinkoja. Seurannan jatkuminen myös toiminnan päätyttyä tukee jälkihoidon onnistumista.

Kirjanpitovelvoitteet puutavaran määristä, jätteistä ja maa-aineksista tukevat valvontaa ja estävät ympäristölle haitallisten materiaalien vastaanottoa tai käyttöä. Vuosi-ilmoitus ympäristöhallinnon tietojärjestelmään varmistaa, että viranomaisilla on ajantasainen tieto toiminnan laajuudesta, vaikutuksista ja mahdollisista häiriötilanteista. Määräykset tukevat kokonaisuudessaan suunnitelmallista, valvottavaa ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa.

Määräysten perustelut – toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 94 §:n velvoitteisiin, joiden mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava olennaisista muutoksista ja huolehdittava toiminnan päättyessä ympäristön turvallisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle varmistaa, että muutokset tai toiminnan päättyminen voidaan arvioida ympäristönsuojelun kannalta ja tarvittaessa päivittää lupamääräyksiä.

Lopettamissuunnitelman toimittaminen hyvissä ajoin ennen toiminnan päättymistä mahdollistaa ennakoivan valvonnan ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelun. Alueen kunnostaminen käytön päättyessä ehkäisee pitkäaikaisia ympäristöriskejä ja varmistaa, ettei maaperään tai pohjaveteen jää haitallisia aineita tai rakenteita, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa.

Meluvallien tarpeellisuuden arviointi liittyy alueen jatkokäyttöön. Mikäli meluvallit eivät enää palvele tarkoitustaan, niiden purkaminen ja maisemointi luvassa määritellyillä maa-aineksilla tukee alueen palauttamista luonnonmukaisempaan tilaan tai uuteen käyttötarkoitukseen. Määräykset muodostavat vastuullisen ja hallitun toimintamallin, joka kattaa koko toiminnan elinkaaren ja turvaa ympäristön myös toiminnan päättymisen jälkeen.

Määräysten perustelut – vakuus ja maksut

Vakuutta koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 59 §:ään, jonka mukaan viranomainen voi edellyttää vakuuden asettamista toiminnan lopettamiseen ja alueen kunnostamiseen liittyvien velvoitteiden varmistamiseksi. Koska toiminta sijoittuu pohjavesialueelle ja käsittelee suuria määriä puuainesta, ja alueelle rakennetaan laajat meluvallit, vakuus on tarpeellinen sen varmistamiseksi, että alue saatetaan asianmukaiseen kuntoon myös siinä tapauksessa, että toiminnanharjoittaja ei itse siihen kykene. Vakuuden voimassaoloa koskeva määräys kattaa myös toiminnan päättymisen jälkeisen tarkkailu- ja kunnostusvaiheen.

Valvontamaksua koskeva määräys perustuu Ruskon kunnan hyväksymiin ympäristönsuojelutaksoihin.

Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2 §, 6–8 §, 11 §, 22 §, 27 §, 34 §, 42–44 §, 52–54 §, 58–59 §, 60–62 §, 66 §, 70 §, 76 §, 83–85 §, 94 §, 134 §, 170 §, 172 §, 190–191 §, 198 §, 199 § ja 205 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2–4 §, 11–14 §
Jätelaki 8 §, 12–13 §, 15 §, 28–29 §, 41 §, 72 §, 118–119 §, 122 §
Jäteasetus (179/2012) 4 §, 12 §, 13 §, 22 §, 25 §, liite 4
Laki eräistä naapuruussuhteista (179/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Luvan voimassaolo
Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ympäristönsuojelulain (527/2014) 87 §:n mukaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen voi tulla vireille, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, ympäristönsuojelun vaatimukset tiukentuvat tai viranomainen katsoo tarkistuksen olevan tarpeen (YSL 89–90 §).

Lupa raukeaa, mikäli toimintaa ei aloiteta viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta tai jos toiminta keskeytyy yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan (YSL 88 §).

Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnan vaikutuksia ja varmistettava, että toiminta pysyy lupamääräysten ja ajantasaisen lainsäädännön mukaisena koko luvan voimassaolon ajan.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän luvan käsittelystä peritään 1150 euroa. Käsittelymaksu perustuu Ruskon kunnanvaltuuston 28.4.2025 (§ 13) hyväksymään taksaan.

Lupapäätöksen tiedoksiantaminen

Kiinteistö-osakeyhtiö Kolmikesäläntie 5
Ruskon kunnanhallitus
Varsinais-Suomen Pelastuslaitos
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Turun kaupunki

Tiedote päätöksestä asianosaisille

Tämä päätös annetaan tiedoksi 24.10.2025 yleisessä tietoverkossa julkaistulla julkisella kuulutuksella. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisupäivästä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.