Perustelut
Ruskon kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan 27.5.2024 § 29 arviointikertomusta vuodelta 2023 ja päätti pyytää lautakunnilta kannanotot arviointikertomuksessa esitetyistä asioista.
Tarkastuslautakunnan keskeisenä lakisääteisenä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla (KuntaL 121 §). Valtuusto asettaa toiminnan ja talouden tavoitteet hyväksyessään kuntalain 110.2 §:n mukaisesti talousarvion ja suunnitelman. Hallituksen on toimintakertomuksessa esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamisesta (KuntaL 115 §).
Tarkastuslautakunta on arvioinut vuoden 2023 toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Vihreä kuvastaa toteutunutta tavoitetta, keltainen miltei toteutunutta ja punainen tavoitetta, joka ei ole toteutunut. Tarkastuslautakunta on kommentoinut mittareita heti tavoitteiden perään, eli tekstit taulukkoruutujen ulkopuolella ovat lautakunnan kommentteja mittareista.
Hyvinvointitoimialaan liittyvät arviointikertomuksen huomiot ja kannanotot
Joukkoliikenteen osalta (s. 9) todetaan, että ”Joukkoliikenteen kasvavat menot huomioiden olisi suotavaa, että tilinpäätöksessä jatkossa avattaisiin enemmän joukkoliikenteen käyttöastetta ja kunnalle kohdistuvien kustannusten muodostumista. Maksuosuuden kasvaessa olisi kohtuullista tietää mistä maksetaan.”
Vaikka joukkoliikenne kuuluu Ruskon kunnan organisaatiossa keskushallinnon vastuualueelle, kokonaiskustannusten muodostumisessa on hyvä ottaa huomioon seikka, että välillisiä kuluja muodostuu myös kirjastohenkilöstöresurssien kautta, kun kirjaston toimesta tehdään laajaa Föli-asiointia ja annetaan neuvontaa. Tätä työosuutta ei kohdenneta sisäisen laskutuksen muodossa joukkoliikenteen kustannuspaikalle.
Yleisenä huomiona toimialoja koskevaan talousarvion sitovuustasoon voi todeta, että toimialojen tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa kaikkiin sisäisten kulujen muodostumiseen ovat heikkoja. Toimialat eivät ole valmistelemassa sisäisten kulujen kohdentamista talousarvioon eikä niillä ole ajantasaista tietoa niiden kertymisestä. Sisäisten kulujen muodostumisen ns. nollasummapeli-periaatteet myöskin tekevät lähtökohtaisesti hankalaksi ennakoida niiden lopullista toimialakohtaista toteumaa, josta kuitenkin toimialan tulisi vastata.
Hyvinvointitoimialan osalta arviointikertomuksessa todetaan positiivisesti, että ”Tällä toimialalla tavoitteet ja mittarit selkeästi ohjaavat toimintaa.” Toiminnallisia tavoitteita on nimenomaan pyritty tarkentamaan tarkastuslautakunnan huomioiden mukaan ja painottumaan toimialan perustyön kannalta olennaisiin asioihin.
Toiminnallisten tavoitteiden toteumien osalta keltaisia tai punaisia kohtia toiminnallisten tavoitteiden toteumissa oli huomattu seuraavissa kohdissa:
Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman päivittämisen (tavoite: 1 krt/v; toteuma: vuodenvaihteessa 2023/24) osalta voidaan todeta, että laajan hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosan päivittäminen ajoitettiin tarkoituksellisesti vasta siihen ajankohtaan, että hyvinvointialue saa laadittua oman vastaavan asiakirjan. Näin suunnitelmia pystyttiin sisällöllisesti linkittämään toisiinsa.
Avustusjärjestelmän osalta arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota ilmeisesti avustusmäärän toteumaan suhteessa talousarvioon varattuun määrärahaan (tavoite: 36 000 €; toteuma: 32 750 €). Nykyisen avustusjärjestelmän mukaisesti avustuksia jaetaan yhdistyksille ja muille vapaaehtoistoimijoille saapuneiden avustushakemusten ja hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Avustuksia ei myöskään voida sääntöjen mukaan jakaa enempää kuin haettu, joten avustustoteumaan ei voida pelkästään omalla työllä vaikuttaa.
Kirjastopalvelujen toimintakulut € / asukas, aineistomääräraha € / asukas ja henkilötyövuodet / 1 000 asukas ovat tavoitteita, joiden toteumaan vaikuttaa lopullisen talousarvion määrärahat. Kun talousarvion kehys tarkentuu talousarvioprosessissa, usein myös em. menokohtien määrärahaosuudet muuttavat. Tässä vaiheessa toiminnallisten tavoitteiden tarkennuksia ei ole lähdetty tekemään.
Vapaan sivistystyön opetuksen tuntimääriin (tavoite 550–600; toteuma 495) kunnan on vaikea vaikuttaa. Raisio-opisto tekee opetussuunnitelmansa itsenäisesti.
Liikuntapalvelujen ryhmätoimintojen, liikuntaneuvonnan asiakkaiden ja nuorisopalvelujen leirien, retkien ja tapahtumien osalta arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota toteutuneisiin kappalemääriin.
Nuorten järjestämien tapahtumien määrässä (tavoite: vähintään 5; Toteuma: Ei toteutunut, 1–3) ei saavutettu tavoitetta. Nuorisovaltuustoa on kuitenkin tuettu ja resurssoitu suunnitelman mukaan.
Arviointikertomuksessa otetaan kantaa, että ”Ruskon peruskoulun päättäneen nuorison hyvinvoinnin tilaa tulisi mahdollisuuksien mukaan selvittää ja tarvittaessa kehittää tuen tarjontaa.” Samaan asiaan on kiinnitetty huomiota myös laajassa hyvinvointikertomuksessa, ja asiaan vaikuttaa eniten kansallisten hyvinvointimittariston puutteet. Puutteita ei ole mahdollista paikata ilman erillisiä määrärahoja eli maksullisia hyvinvointitiedonkeruun menetelmiä. Perusopetuksessa käynnistetyn oman hyvinvointiedon keruun (Edulyzer), etsivän nuorisotyön (kohderyhmä 29-vuotiaisiin asti) jatkaminen sekä moottoripajatoiminnan laajentaminen peruskouluikäisistä vanhempiin ikäluokkiin ovat kuitenkin eräitä keinoja vastata peruskoulun päättäneiden nuorten hyvinvoinnin tilan selvittämiseen ja avuntarpeisiin.
Ehdotus
Lautakunta tutustuu arviointikertomukseen ja lähettää esittelytekstissä olevat hyvinvointitoimialaa koskevat selvitykset kunnanhallitukselle tiedoksi.
Päätös
Päätettiin päätösehdotuksen mukaisesti.