Perustelut
Ruskon kunnan tekninen lautakunta (jäljempänä hakija) hakee vesijohdon (225 mm) sijoittamislupaa RakL 131 §:n perusteella. Hakemus on liitteenä. Vesijohto sijoittuu Ruskon kunnassa Palovuorentien länsipuolelle ja kulkee maanomistajan (Sipilä Timo, jäljempänä omistaja) kiinteistöjen kautta (704-407-6-6 ja 704-407-6-128). Sama vesijohtolinja sijaitsee myös Liukolantien itäpuolella ja kulkee siellä saman maanomistajan kiinteistön kautta (704-405-3-35). Alueilla ei ole vireillä olevaa yleis- tai asemakaavoitusta.
Vesijohto on merkitty kunnan verkostokartan otteisiin (3 kpl), jotka ovat oheismateriaalina. Näissä kyseinen johto näkyy sinisellä katkoviivalla ja se on rajattu omistajan kiinteistöjen rajoilla oransseilla viivoilla.
Rakentamislain 131 §:n mukaan vesijohdon sijoittaminen toisen maalle ilman sopimusta edellyttää, että sijoittamista ei voida muutoin ratkaista tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Johdon sijoittaminen ei saa vaikeuttaa alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Sijoittamisesta päätettäessä on katsottava, ettei sijoittaminen aiheuta huomattavaa haittaa kiinteistön käytölle.
Hakemus:
Vahto-Rusko siirtoviemäri toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Ruskon kunnan yhteisenä hankkeena vuosina 2012 ja 2013. Rakennuttamisen hoiti ELY-keskus ja maankäyttöluvat Ruskon kunta. Vesijohtoa rakennettiin noin 10 km ja viemäriä 15 km.
Siirtoviemärilinjan maanomistajien kanssa tehtiin viemärin sijoittamisesta sopimus, joka laadittiin Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Suomen Kuntaliiton välisen suositussopimuksen liitteenä olleen käyttöoikeussopimusmallin mukaisesti. Tuossa mallissa olivat myös em. osapuolten yhteisesti sopimat perusteet maanomistajille maksettavista korvauksista. Johtokadusta maksettiin maanomistajille noiden perusteiden mukainen korvaus.
Sopimusten teon jälkeen suunnitelmat muuttuivat ja samaan johtokatuun päätettiin sijoittaa myös vesijohto. Tämän takia kunta lähetti tuolloin maanomistajille kirjeen, jossa pyydettiin olemaan yhteydessä kuntaan, jos maanomistaja vastustaa vesijohdon sijoittamista viemärin kanssa samaan kaivantoon.
Sittemmin yksi johtokatualueen maanomistaja teki vesijohdon sijoittamisesta hallintokantelun aluehallintovirastoon (kantelu ei koskenut viemärin sijoittamista). Aluehallintovirasto antoi ratkaisun, jonka mukaan edellä mainitulla tavalla pyydettyä maanomistajan suostumusta ei voi vesijohdon osalta pitää pätevänä ja vesijohdon sijoittaminen tulee käsitellä rakennusvalvontaviranomaisessa (Ruskolla ympäristö- ja rakennuslautakunta) sijoittamislupa-asiana.
Ruskon teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan myös vesijohdon sijoittamisesta on jo aikanaan suoritettu täysi korvaus. Viemäri ja vesijohto on sijoitettu samaan kaivantoon ja edellä mainitun suositussopimuksen mukainen, maanomistajille maksettu korvaus on tarkoitettu kattamaan maanomistajalle aiheutuva haitta riippumatta siitä, sijoitetaanko samaan kaivantoon yksi vai useampia, eri käyttötarkoitusta palvelevia putkia ja johtoja.
Tekninen lautakunta on pyytänyt maanomistajilta suostumuksen, joka täydentää alkuperäistä sopimusta ja antaa vesijohdolle maanomistajan luvan. Saadut suostumukset toimitetaan valmistelijalle.
Ruskon kunta (edustajanaan kunnan tekninen lautakunta) hakee maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaista sijoituslupaa vesijohdon sijoittamiselle yleiskartan mukaisesti samaan kaivantoon, jossa Vahto-Rusko siirtoviemäri sijaitsee niille kiinteistöille, joilta ei ole saatu suostumusta vesijohdolle.
Kantelu:
Hakemuksen mukaisesti vesihuollon toiminnasta on tehty hallintokantelu (LSAVI /9466 /2021, 26.4.2023), joka on liitteenä. Aluehallintoviraston ratkaisun johtopäätöksenä on kirjattu: Aluehallintovirasto huomauttaa Ruskon kuntaa, että vesijohdon asentaminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää lupaa. Ohjaus: Aluehallintovirasto ohjaa Ruskon kunnan saattamaan vireille lupamenettelyn kunnan rakennusvalvontaviranomaisessa oikeustilan saattamiseksi lailliseksi luvattomien vesijohtojen osalta. Tämän jälkeen aluehallintovirasto ohjaa kantelijan tarvittaessa saattamaan vireille lunastusmenettelyn Maanmittauslaitoksessa mahdollisten korvausten käsittelyä varten.
Hakemuksen käsittely:
Aluehallintoviraston tekemän päätöksen pohjalta hakija pyysi vuosina 2023-24 maanomistajien suostumuksia vesijohdon sijoittamisesta. Osa maanomistajista ei vastannut ensimmäiseen kirjeeseen ja joidenkin kiinteistöjen omistaja/haltija oli vaihtunut, joten suostumuksia pyydettiin uudelleen. Hakemus vesijohdon sijoittamiseksi tuli kunnan rakennusvalvontaviranomaisen (rakennus- ja ympäristölautakunta) käsiteltäväksi tammikuussa 2025, kun sijoittamishakemusta koskevat kiinteistöt olivat selvillä. Tämän hakemuksen mukaisten kiinteistöjen (704-407-6-6, 704-407-6-128, 704-405-3-35) omistaja on vastannut suostumukseen ”ei”. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen (rakennus- ja ympäristölautakunta).
Vesijohdon suunnitelma:
Vesijohto on halkaisijaltaan 225 mm. Vesijohto on jo rakennettu Vahto-Rusko siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä vuosina 2012 ja 2013. Vesijohto sijaitsee samassa kaivannossa siirtoviemärin (Vahdon taajamasta Ruskon taajamaan rakennettu paineviemäri, 200 mm). Kiinteistöjen omistaja on allekirjoittanut käyttöoikeussopimuksen viemärin sijoittamisesta. Kiinteistön 704-407-0006-0128 osalta käyttöoikeussopimuksen on allekirjoittanut kiinteistön (704-407-6-32-M601) aiempi omistaja. Nykyinen omistaja on hankkinut maa-alueen omistukseensa 28.8.2012.
Hakija ei ole päässyt nykyisen omistajan kanssa sopimukseen ja näin ollen vesijohdolle haetaan lupaa sijoittamiseksi.
Vastine:
Kiinteistöjen (704-407-6-6, 704-407-6-128, 704-405-3-35) omistajalta pyydettiin vastine 17.1.2025, vastine pyydettiin toimittamaan 28.2.2025 mennessä. Omistaja toimitti vastineen 4.2.2025 ja 25.2.2025, vastineet ovat pykälän liitteenä.
Vastineessa omistaja toteaa, että vastustaa hakemusta ja pyytää sen käsittelyn jättämistä tai hylkäämistä.
1. omistajan mukaan sijoituslupa on tarkoitettu myönnettäväksi ennen johdon rakentamisen aloittamista, ei jälkikäteen oikeuttamaan rakentamista. Näin ollen lupaa ei voisi myöntää.
2. omistaja katsoo, että hakemus ei sisällä perusteita, että kunnalla olisi oikeus sijoituslupaan. Lisäksi hän kertoo näkemyksensä vesijohdon sijoittamista koskevan asian käsittelystä ennen sijoittamisluvan hakemista. Hänen mielestään asian käsittelyssä ainoa oikea tapa olisi kiinteistöille luvattomasti rakennetun vesijohdon poistaminen.
3. jos asian valmistelua vastustuksesta huolimatta jatketaan, niin omistaja varaa tilaisuuden saada tietoonsa kunnan mahdolliset lisälausumat ja selvitykset sekä tilaisuuden antaa lisävastineen niistä.
4. mikäli hakemuksen käsittely jätetään tai hylätään, niin kiinteistön omistaja vaatii kulujen korvaamista kohtuulliseksi katsottavalla tavalla.
5. täydennysvastineessa käsitellään sijoittamisen edellytyksiä kuten aiemmassa vastineessa. Lisäksi otetaan kantaa vesijohdon sijaintiin kaivannossa, että onko se asetusten mukaisesti rakennettu ja omistaja vaatii pumppaamon siirtämistä, joka sijaitsee naapurikiinteistöllä.
_______
1.1.2025 sijoittamista koskeva laki muuttui rakentamislaiksi, jonka 131 §:ssä määrätään yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta (aiemmin maankäyttö- ja rakennuslaki § 161) aiemman lain kaltaisesti. Rakentamislain 131 §:n hallituksen esityksessä on kirjattu:
”Kysymyksessä on kiinteistön omistajaan ja haltijaan kohdistuva sietovelvoite, jolla varmistetaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien johtojen ja niihin liittyvien vähäisten laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen viime kädessä vastoin kiinteistön omistajan ja haltijan suostumusta. Pykälä koskee myös yleisiä alueita, sillä myös yleinen alue on kiinteistö. Vähäisiä laitteita ja rakennelmia olisivat esimerkiksi kiinteistönpidossa käytettävä hiekkasiilo, muuntamo ja jakeluverkon pylväs. Nykyisen lain tapaan yleisenä edellytyksenä olisi johtojen tai muiden laitteiden rakentaminen niin, ettei vaikeuteta alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Toisena yleisenä edellytyksenä on, ettei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Kustannukset voisivat ylittää kohtuullisuuden, mikäli kiinteistön omistaja ja haltija siihen suostuvat. Sietovelvoite voisi kohdistua myös kuntaan minkä tahansa kiinteistön omistajana ja haltijana. Sijoittamispäätöstä hakevan tulisi osoittaa eri vaihtoehtoisista sijoittamisratkaisuista aiheutuvat kustannukset. Jos kustannusero omalle kiinteistölle sijoittuvista johdoista ja vastaavista verrattuna toisen omistamalle ja hallitsemalle sijoittuvista johdoista on pieni, ei sietovelvoitetta syntyisi. Asian harkintaan vaikuttaisi myös se, miten hyvin sijoittaminen voidaan teknisesti toteuttaa ja aiheutuisiko eri vaihtoehdoista erisuuruisia ylläpito- ja käyttökustannuksia. Tavoitteena olisi, että laitteiden sijoittamisesta voitaisiin päästä kiinteistöjen välillä sopimukseen. Jos sopimus syntyy, sitoo se myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa. Jos sopimukseen ei päästä, tekisi sijoittamisesta päätöksen kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Mahdolliset korvauskysymykset eivät kuulu rakennusvalvontaviranomaiselle, vaan riitaiset korvausasiat ratkaistaisiin lunastuslain mukaan. Oikeuskäytännön perusteella yli 110 kilovoltin sähköjohdot näyttäisivät olevan osa ylikunnallista sähköverkkoa, jolloin ne jäisivät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle (KHO 1983 A II 109).”
Lain esityksessä ei ole otettu kantaa siihen onko kyseessä rakennettava vai jo olemassa oleva johto. Aluehallintovirasto on päätöksessään (LSAVI /9466 /2021, 26.4.2023), todennut, että ”Aluehallintovirasto on tutkinut asian ja yhtyy Maanmittauslaitoksen aikaisemmin antamaan ohjaukseen, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen käsittelemään asian on Ruskon kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sopimusta vesijohdon asentamisesta kantelijan tässä kantelupäätöksessä mainituille kiinteistöille ei ole tehty. Aluehallintovirasto on perehtynyt sille toimitettuihin, viemärijohtoa koskeviin sopimuksiin, eikä selvitystä ole esitetty siitä, että kantelija ja Ruskon kunta olisivat tehneet tulevan veden vesijohtoa koskevan sopimuksen tai että kantelija olisi antanut muutoin suostumuksensa tulevan veden vesijohtojen vetämiseen. Sekä kantelija että Ruskon kunta ovat molemmat toimittaneet samat, ainoastaan viemärijohtoa koskevat sopimukset. Viemärijohto ja tulevan veden vesijohto ovat eri johtoja, ja molempia varten tarvitaan oma, erillinen oikeusperuste.”
Ruskon kunnan vesihuollolla on käytössä oma pohjavesi ja siihen liittyvät pohjavedenottamot. Kyseessä on merkittävästi yhdyskuntaa palveleva johto, joka yhdistää Vahdon kunnanosan vedenottamot Ruskon kunnanosan vesijohtoverkostoon. Vesijohto on myös huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä, jotta Vahdolta saadaan siirrettyä talousvettä Ruskon taajamaan, jos Ruskon taajaman vedenotto vähenee esim. pitkän kuivan sääjakson vuoksi.
Omistaja on vaatinut vesijohdon poistamista. Lain esitykseen perustuen alueella ei ole kunnan omistamaa maata, johon putken voisi siirtää. Putken siirtäminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, koska kiinteistöllä 704-405-0003-0035 etäisyys naapurikiinteistöihin on suurimmillaan n. 575 m (kaakkoon). Tällöin se olisi kunnan omistamalla kiinteistöllä 704-402-0001-0314, mutta se edellyttäisi myös Ruskonjoen alittamisen. Putken siirto Liukolantien luoteispuolelle ei vaikuttaisi asiaan, koska myös siellä on saman kiinteistön (704-405-0003-0035) maata. Siirtäminen vaatisi useamman asuinkiinteistön kiertämisen ja Liukolantien alittamisen kahdesti, joten sijoittaminen ei olisi teknisesti tyydyttävä ratkaisu.
Kiinteistöillä 704-407-0006-0006 ja 704-407-0006-0128 lähin hakijan omistama kiinteistö on lounaassa n. 500 m etäisyydellä sijaitseva 704-407-0006-0042. Tämä ei mahdollistaisi putken sijoittamista muulla tavalla.
Vesijohdon siirto vaikuttaisi myös vesijohtolinjan jatkumiseen naapurikiinteistöjen puolella, koska mm. kiinteistön 704-405-0003-0035 naapuri 704-405-0001-0027 on antanut luvan vesijohdolle. Näin ollen siirto aiheuttaisi haittaa myös naapurikiinteistöille. Omistajaan kohdistuva sietovelvoite ei myöskään johdon siirtämisestä muuttuisi, koska kiinteistöille jäisi samaan aikaan ja samaan kaivantoon rakennettu paineviemäri ja sen käyttöoikeussopimuksesta johtuva käyttörasite. Kaivannossa on myös kolmannen osapuolen sähkökaapeli, joka aiheuttaa osaltaan sietovelvoitteen.
Vastineessa viitataan nykyiseen ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista ja se on tullut voimaan 1.1.2018. Nykyisessäkään asetuksessa ei ole määrätty niin kuin vastineessa väitetään, että viemäri ja vesijohto olisi sijoitettava eri kaivantoihin. Kyseinen siirtoviemäri on suunniteltu ja rakennettu 2012–2013. Hankkeen suunnittelijan mukaan suunnittelu ja rakentaminen perustui sen aikaisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Viemärisuunnitelman hankekohtaisista laatuvaatimuksista on kirjattu:
Rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia julkaisuja:
Yleiset laatuvaatimukset on määritelty seuraavissa julkaisuissa:
- Suomen rakentamismääräyskokoelma.
- InfraRYL2010: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet
- InfraRYL2006: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat
- InfraRYL2010: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankeosanimikkeistö; Määrämittausohje, versio 2.1
Yllä mainittuja julkaisuja täydentävät osin:
- Suomen kuntaliitto: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02 (KT 02).
- Suomen kuntaliitto: Kunnallisteknisten töiden määrämittausohjeet 02 (KM 02).
Lisäksi rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia asiakirjoja ja julkaisuja:
- RIL 77 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet.
- RIL 121 Pohjarakennusohjeet.
- RIL 128 Salaojaputkien laatumääräykset
- RIL 194 Putkikaivanto-ohje
- Suomen Kuntaliitto: Kaapelikaivantotyöt. Yleinen työselitys, 1999
- Salaojakeskus ry: Salaojien kunnossapito-opas
- Sisäasiainministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma D.1 Valmistajien ja hankkijoiden antamat ohjeet
Putket ovat tunnistettavissa myös värin mukaan. Viemärisuunnitelman hankekohtaisista laatuvaatimuksista on kirjattu:
Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Jätevesiputkien on oltava väriltään kokonaan ruskeita tai ruskearaidallisia, perusväritykseltään mustia putkia. Uusina jätevesiputkina käytetään paineviemäreissä PEH PN-10-putkea, seinämäsarja SDR 17, PE 100. Viettoviemäreissä putkina käytetään SN 8 -luokan PVC-putkia viettoviemäreissä. Putkikoot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa.
Vahto-Rusko välinen yhdysvesijohto rakennetaan kokonaan sinisestä tai siniraidallisia, perusväritykseltään mustia putkia. PEH PN-10 muoviputkesta, seinämäsarja SDR 17, PE 100. Putken halkaisija on 225 mm.
Putkien sijoittamisesta on InfraRYL:ssä mittakuva, jossa on esitetty eri putkien minimi etäisyydet. Pystysuora vapaa etäisyys risteävään johtoon tulee olla 100 mm. Siirtoviemärissä runkoputket (jv ja vj) voitiin asentaa samalle pedille, kun kummastakaan putkesta ei ole otettu haaroja sivulle. Yleisesti ottaen kunnallisia vesihuoltoputkia sijoitetaan samaan kaivantoon (usein juurikin tilan säästämiseksi). Liitteenä on työmaalta otetut valokuvat, joista putkien värit erottuvat ja kaivannon mittakuva infraRYL:stä.
Päätöksessä ei oteta kantaa naapurikiinteistöillä oleviin rakennelmiin, koska päätös ei koske niiden sijoittamista kiinteistön omistajan maa-alueille. Jos siis vastineessa viitataan rakennelmaan, joka sijaitsee kiinteistöllä 704-407-0006-0011, jonka naapurikiinteistön (704-407-0006-0128) tämä nykyinen omistaja on hankkinut omistukseensa 28.8.2012.
Pykälän liitteenä on hakemus, Aluehallintoviraston päätös (LSAVI /9466 /2021, 26.4.2023), vastineet ja siirtoviemärin valokuvat sekä mittakuva. Vesijohtoa koskevat kartat (kartta-A3-1 - 3) ja siirtoviemärin käyttöoikeussopimukset ovat oheismateriaalina.
Ehdotus
Esittelijä
-
Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että jo rakennetun vesijohdon sijoittaminen ei vaikeuta alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Ei voi katsoa, että johdon sijoittamisella kiinteistöille 704-407-6-6 (Kerva), 704-407-6-128 (Pikkukerva) ja 704-405-3-35 (Sipilä), aiheutettaisiin huomattavaa haittaa.
Näin ollen rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää vesijohdon (225 mm) sijoittamisluvan suunnitelmakarttojen mukaisesti (kartta-A3-1 - 3) ja ohessa olevin määräyksin.
Tämä päätös ei koske korvauskysymyksiä. Kiinteistön omistajalla on RakL 131 §:n perusteella oikeus saada korvaus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen korvauksesta, asia ratkaistaan noudattaen, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksen määräämisestä.
MRA 81 §:n nojalla tämä päätös ja siihen liittyvät kartat lähetetään tiedoksi Maanmittauslaitokselle päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen.
Määräykset:
1. Jo rakennetun vesijohdon (225 mm) sijoittaminen säilytetään liitteenä olevien karttojen mukaisesti (kartta-A3-1 - 3).
Perustelut:
Kyseessä on tärkeä yhdyskuntaa palveleva johto. Vesijohdon nykyisellä sijainnilla pitäminen on kokonaistaloudellisesti edullisinta ja maanomistajalle sekä naapurikiinteistöille vähiten haittaa aiheuttavaa vaihtoehto. Nykyisen vesijohdon pois kaivaminen ja siirto aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia hakijalle ja aiheuttaisi haittaa myös muille kiinteistönomistajille. Samassa kaivannossa oleva siirtoviemäri on käyttöoikeussopimuksen mukaisesti maanomistajan puolesta jo hyväksytty. Sopimuksen mukaan rakennustöiden päätyttyä tilaa on jäänyt rasittamaan johdon päällä 3 metriä leveällä alueella (johtoalue) pysyvä käytön rajoitus, joten vesijohdon sijainti samassa kaivannossa ei aiheuta maanomistajalle lisärasitetta ja sietovelvoitteen lisääntymistä. Kaivannossa on myös kolmannen osapuolen sähkökaapeli. Vesijohdon sijoittaminen kiinteistöjen 704-407-6-6 (Kerva), 704-407-6-128 (Pikkukerva) ja 704-405-3-35 (Sipilä) alueille ei aiheuta lisähaittaa alueen käyttämiselle, koska samaan kaivantoon rakennettu siirtoviemäri estää jo johtoalueelle rakentamisen.
Ote:
Ruskon kunta / tekninen lautakunta, Sipilä Timo
Valitusosoitus:
Turun hallinto-oikeus