Hyvinvointilautakunta, kokous 7.2.2023

Perustelut

Ruskon kokoomuksen aloitteessa esitetään, että Ruskon kunta hankkisi jääkiekkokaukalon Kirkonkylän koulun kentälle. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

”Kirkonkylän koulun ulkojäiltä on moni ruskolainen saanut punan poskiinsa ja liikunnan tuottaman ilon. Kenttä toimii myös koulujen ja varhaiskasvatuksen aktiivisena luistelupaikkana. Yksi merkittävä puute on kaukalon puuttuminen. Kaukalolla saataisiin kentän käyttöä monipuolistettua entisestään. Kirkonkylän koulun kentällä on pelaillut lapsuutensa ja nuoruutensa Ruskolla asunut Mikko Lehtonen. Hän on urallaan voittanut jääkiekon alle 20-vuotiaiden Maailmanmestaruuden, 2 aikuisten Maailmanmestaruutta, sekä Olympia kultaa. Ruskon kokoomuksen valtuustoryhmä tekee aloitteen nimikko kaukalon hankkimiseksi kunnianosoituksena Lehtoselle kirkonkylän koulun kentälle.”

Liikuntapalveluvastaavan selvityksen mukaan Kirkonkylän koulun kenttä on kooltaan noin 90 m x 50 m. Kenttä on alkujaan suunniteltu jalkapalloilukentäksi ja on rakenneprofiililtaan keskiosastaan korkeampi kuin reunoiltaan. Kentän rakenne aiheuttaa jo nykyisellään ongelmia jäänteon ja jäädyttämisen kanssa, sillä vesi valuu reunoille ja keskusta jää ohuemmaksi. Kentälle on myös asennettu 2/3 alueelle vanha kumirouhematto, joka omalta osaltaan hankaloittaa kentän jäätymistä. Normaalikokoisen jääkiekkokaukalon sisämitat ovat 56–61 m x 26–30 m. Tämän lisäksi tulee kaukalon ympärille tukirakenne, joka lisää tilantarvetta noin 1 m suuntaansa. Kaukalon sivulla, mikäli se jäädytetään, tulee olla korkeahko turvaverkko. Kentän kokonaispinta-ala on noin 5 500 m2, josta kaukalo veisi siis noin 1 900 m2.

Kirkonkylän koulun kenttä toimii talvella osittain koulun välituntialueena. Talvikaudella, kun kenttä on jäädytettynä, sitä käyttävät päivisin päiväkodit, alakoulu ja yläkoulu. Parhaimmillaan kentällä on yhtä aikaa yli 100 lasta ikähaarukan ollessa 2–16-vuotta. Kaukalossa pelattaessa maksimimäärä on vain 20 pelaajaa turvallisuussyistä.

Kaukalo vie tilaa kentästä siis lähes puolet, jolloin ns. vapaan luistelun alue, ja siten luistelijoiden maksimikokonaismäärä alueella, supistuu huomattavasti. Kuten aloitteessakin todetaan, on syytä huomata, että nimenomaan em. vapaan luistelun ulkojäiltä on sekä Mikko Lehtonen että ”moni ruskolainen saanut punan poskiinsa ja liikunnan tuottaman ilon” sekä tärkeät ensimmäiset luistelukokemuksensa. Kaukaloa käyttävien määrä on selkeästi pienempi kuin vapaata jäätä käyttävien luistelijoiden, ja kaukaloa käyttävät usein myös aikuiset (mikä toki ei ole ollenkaan huono asia). Perusopetuksen koululiikunta ei tarvitse kaukaloa. Lisäksi on tarpeen huomata, että kaukalon puhtaanapito lumesta kunnan nykyisellä kalustolla ei ole mahdollista, jolloin tarvittaisiin joko ostopalveluja tai erillistä investointia, joihin ei ole varauduttu talousarviossa.

Ajatus ja aloite kaukalosta on sinänsä kannatettava ja hieno, mutta ehdotettu paikka Kirkonkylän koululla ei ole sopiva. Optimaalisesti kaukalo sijaitsisi paikalla, jossa se voi olla koko ajan, jolloin investointia voidaan hyödyntää myös kesällä muuhun liikuntaan, kuten tennikseen. Samaan aikaan kaukalon vieressä tulisi kuitenkin sijaita vapaan luistelun alue. Liikuntakeskuksen alueella näin suurta tilaa on tarjolla niukasti. Teknisesti hyvä hiekka- tai asvalttipohja tarjoavat otollisen alustan kaukalolle ja sen monipuoliselle käytölle. Olisikin syytä tarkkaan selvittää, mihin kaukalo olisi mahdollista sijoittaa. Tällä hetkellä kunnan useiden kiinteistöratkaisujen ollessa selvityksen alla, kysymys ei ole itsestään selvä.

Liikuntakeskuksen huolto-, varasto- ja pukukoppirakennushankkeen ohessa on ollut suunnitelmia, että jäädytettävä luistelukenttä ja mahdollinen uusi jääkiekkokaukalo voisivat sijaita nykyisellä pesäpallokentällä talviaikaan. Näin kentän jäädyttäminen ja kaukalon varastointi onnistuisi tehokkaasti. Kahden eri paikassa sijaitsevan kentän jäädyttäminen ei ole järkevää. Kaukalo myös tarvitsee asianmukaiset säilytystilat, mikäli se on purettavaa mallia. Ko. rakennushankkeen toteuttamisajankohdasta ei kuitenkaan ole teknisten palvelujen mukaan tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Mikäli luistelualue siirretään talviajaksi pesäpallokentälle, vaatii se muutostöitä ja kaukalon osalta mm. varastoinnin ja ylläpidon järjestämistä.

Rahoituksellisesti on järkevää suunnitella hanke niin, että siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi valtion liikuntapaikkarakentamisen avustuksia ja suunnitelmallisesti varata kunnan talousarvioon tarvittava omarahoitusosuus. Valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusten haku tapahtuu syksyisin ja edellyttää mittavaa valmistelua ja kunnan rahallista sitoutumista. Seuraava mahdollinen ajankohta olisi hakea avustusta hankkeeseen aikaisintaan syksyllä 2023, jolloin hanke olisi mahdollistaa toteuttaa vuoden 2024 aikana.

Toteuttamisvaihtoehdot jääkiekkokaukalolle:

1) Avoin luistelualue ja kaukalo sijoitetaan jatkossa talvisin pesäpallokentälle, kun huolto-, varasto- ja pukukoppirakennus mahdollisesti valmistuu. Edellyttää ainoastaan kaukalon hankintaa.

2) Avoin luistelualue ja kaukalo sijoitetaan jo vuoden 2024 aikana (eli ennen huolto-, varasto- ja pukukoppirakennuksen valmistumista) talviaikaan pesäpallokentälle. Edellyttää muita muutostöitä, jotta siirto onnistuu (mm. varastoinnin osalta).

Ehdotus

Esittelijä

Hyvinvointilautakunta päättää hyväksyä em. vastauksen Ruskon Kokoomuksen -valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja evästää tulevaa vuoden 2024 talousarvion valmistelua siten, että siinä selvitetään liikuntakeskuksen mahdollisen rakennushankkeen toteuttamisajankohta, arvioidaan tarvittavien muutostöiden ja henkilöstöresurssien tarve ja tarvittaessa varataan hanketta varten tarvittava omarahoitusosuus.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.