Kunnanhallitus, kokous 19.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 141 Lausunto Turun hallinto-oikeuteen / Ahola-Ojanto asemakaava

RUSDno-2023-360

Valmistelija

  • Niko Paloposki, rakennustarkastaja, niko.paloposki@rusko.fi

Perustelut

Turun hallinto-oikeus pyytää lausuntoa Ruskon kunnanhallitukselta 2.6.2023 mennessä (Turun HO, 587/03.04.04.04.16/2023, 590/03.04.04.04.16/2023). Lausuntopyyntö koskee valitusta Ruskon kunnanvaltuuston päätöksestä 27.02.2023 § 6, Ahola-Ojannon asemakaavan muutos. Lausunto on pyydetty toimittamaan 2.6.2023 mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty lisäaikaa ja se tulee toimittaa 28.6.2023 mennessä.

Pykälän liitteenä on lausuntopyyntö ja valitukset (2 kpl). Lisäksi on lausunnon oheen tulevat liitteet 1-13 ja liiteluettelo.

Ehdotus

Esittelijä

  • Kari Lehtinen, Kunnanjohtaja, kari.lehtinen@rusko.fi

Kunnanhallitus päättää antaa lausuntonaan Turun hallinto-oikeudelle seuraavasti:

Ruskon kunnanhallitus esittää, että valitukset hylätään aiheettomina alla olevien valitusten vaatimuksiin ja perusteluihin annettujen selvitysten pohjalta.

587/03.04.04.04.16/2023

Valituksen perustelut:

1.       Kohdassa viitataan Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaan. Asemakaavassa on huomioitu kyseissä kaavassa oleva Haunisten allasta kiertävä ulkoilureitti. Valituksessa on kuitenkin jätetty huomioimatta, että aluetta koskee myös Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (liite 10) sekä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava (liite 10). Nämä kaavat on yhdistetty Varsinais-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmään (liite 10). Kaupunkiseudun maakuntakaavassa aluetta koskee myös merkintä TP (työpaikkatoimintojen alue): Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Lisäksi asemakaava-alue sijoittuu myös saman kaavan lentomelualueelle: lentomelualue Lden 55 dB eli alueelle voi aiheutua yli 55 dB:n lentomelua. Melualuerajauksen eteläinen raja kulkee Rusko-Raisio rajan tuntumassa, Haunisten altaan pohjoiskärjen kohdalla ulottuen Haunisten altaalle asti. Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta tulee seuraavat aluetta koskevat määräykset: teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealue (harmaa viiva). Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä tuotannon alue. Kaupunkikehittämisen kohdealue (punainen viiva). Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä maakunnallista vetovoimaisuutta vahvistava alue.

2.       Edellisessä kohdassa todetun mukaisesti Haunisten allasta kiertävä reitti on huomioitu asemakaavassa. Maakuntakaavassa Raisiosta Ruskolle pohjoiseen johtava ulkoilureitti on asemakaava-alueen ulkopuolella. Asemakaavan läjitysalue et-1 (liite 1) estää lausunnoissa huomioitua teollisuusalueen näkymistä virkistysalueen suuntaan. Lisäksi kaavassa on annettu määräys alueen korkeudesta ja maisemoinnista. Näkymävaikutus on selvennetty asemakaavan selostuksessa (liite 2 s. 27-28). Alueelle muodostettava läjitysalue mahdollistaa myös sen, että aluerakentaminen on ekologisempaa, koska maamassat voidaan hyödyntää lähellä aluerakentamisessa. Kuten valituksessa on todettu, niin virkistysalueen lähimmät korttelit on merkitty TY-alueeksi. Korttelin 1110 tontit 14-16 on myös siirretty kauemmas Raision rajasta luonnoksesta annettuihin lausuntoihin perustuen (liite 8). Rajaa lähimmäs tuleva tontti (kortteli 1110, tontti 7) on nykyisen lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti T-aluetta (liite 11). Määräys on pidetty ennallaan maanomistajan omaisuuden suojaankin perustuen (perustuslaki § 15). Tontin laajennusalue on tuotu lausuntoihin perustuen kauemmas kuntarajasta.

Kestävän ja kokonaisvaltaisesti suunnitellun yhdyskuntarakenteen kannalta ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja on tarkoituksenmukaista sijoittaa sinne, missä ympäristöhäiriöitä on jo aiheutunut. Lentomeluun liittyen melutason ohjearvoissa on määrätty (§ 2), että virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Joten asemakaavan tontit soveltuvat maakuntakaavan TP-merkinnän mukaisesti, koska tonttialueet olisivat jo nykytilanteessa liian meluisia virkistystä ajatellen. Näin ollen valituksessa mainittu maankäyttö- ja rakennuslain § 32 on otettu huomioon, kun teollisuusalueita on sijoitettu maakuntakaavassa melurasitetta sisältävälle alueelle, huomioiden melualueiden ulkopuolisia alueita (TY-korttelit ja läjityksen tuoma suojavaikutus). Näin ollen on toimittu valituksessa mainitun mukaisesti: ”kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Kyseessä on kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei joustaminen”. Maakuntakaavoitus on tuon mukaisesti yleispiirteisempää, kun valituksessa väitetään, että ”valittajien mukaan maakuntakaavan virkistysalueen sijainti ja laajuus on määritelty maakuntakaavassa kyseiseen paikkaan ja kyseisen laajuisena”. Asemakaavoituksessa tämä on tarkentunut selvityksiin ja muihin rajoitteisiin perustuen. Kaava-alue ei myöskään katkaise ulkoilureittejä. Kuten valituksessa on todettu, niin hulevesistä on määrätty asemakaavan määräyksissä. Määräykset tarkentuivat nykyiseen muotoonsa viranomaisten lausuntojen perusteella.

Valituksessa viitataan myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Niissä on myös huomioitu lentoliikenne: ”edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.” Tämän johdosta lentoliikenne rajoittaa myös tässä tilanteessa virkistysalueiden sijaintia ja sijoittumista.

3.       Asemakaava täyttää MRL:n mukaiset kaavan sisältövaatimukset selvitysten ja perustelujen osalta. Läjitysalue sijoittuu tonttien taakse ja maisemoinnin jälkeen se tuo suojaa valituksen kohdassa 2. mainittuun kauempana sijaitsevan ulkoilureitin maisema-arvon vaalimiseen. Ja koska läjitys on tonttien takana, niin sen rakentamisaikainen vaikutus päättyy jo tonteilla tapahtuvaan rakentamiseen. Jos alueelle haluaisi sijoittua yrityksiä, jotka aiheuttavat jatkuvaa suurempaa melua kuin 55 dB, niin yleensä tällaisten toimintojen vaatimuksena on erityislainsäädännön mukainen lupaharkinta ja lupamääräykset (ympäristönsuojelulaki § 27), jossa selvitetään toiminnan vaikutukset. Luontoselvityksessä on kirjattu suositusten yhteenvedoksi, että liito-oravan ydinalueiden välille tulee jättää metsäyhteys, jonka ohjeellinen sijainti on esitetty kartassa 6 punaisella viivalla. Puustoyhteyden minimileveyden olisi hyvä olla ainakin 50 metriä, jotta myrskyt eivät kaada liiaksi puita ja jotta yhteys tarjoaa riittävää suojaa pedoilta (liite 6 s. 19). Kaavaselostuksessa on todettu, että rakentamisalueen etäisyys altaasta on vähintään 150-200 m. Tälle alueelle sijoittuu Raision kaupungin puolella olevia kallioalueita sekä Ruskon alueella korttelin 1110 tonttien 15-16 eteläpuolella oleva kallioalue. Näin ollen läjitysalue pystytään muotoilemaan näiden kallioalueiden rinteiden mukaisesti. Valituksessa painotetaan Ruskon asemakaavan viheryhteyttä, mutta on huomioitava, että viheralue jatkuu Haunisten altaan rantaan asti Raision yleiskaavan mukaisesti. Kaavaehdotuksesta on pyydetty viranomaisten lausunnot ja hyväksytty kaavaehdotus on laadittu niiden pohjalta, nykyinen ympäristö ja alueelle kohdistuvat rasitteet huomioiden.

4.       Kohdan 3. mukaisesti.

5.       Kaavaehdotusta on muutettu luonnoksesta annettujen lausuntojen pohjalta ja viheraluetta on kasvatettu Haunisten altaan suojaksi. Maakuntakaavojen osalta viitataan kohtiin 1. ja 2. Maakuntakaavan melualueen (liite 10 s. 1) vuoksi kaavan virkistysalueiden kasvattaminen olisi ristiriitaista, koska virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Valituksessa viitataan Raision kaupungin luonnoksesta annettuun lausuntoon ja että aluerajauksia olisi siirretty ehdotuksessa ”vain pari metriä”. Kaavaehdotukseen korttelialueita siirrettiin kauemmaksi kaavan etelärajasta siten, että luontoarvot ja maaston topografia on huomioitu paremmin. Kaavan itäosassa siirto on noin 30–40 metriä, ja kaavan länsiosassa läntisimmän rakennuspaikan osalta samaa luokkaa (s-1-osa-alue). Kaavaehdotuksessa rakennuspaikat 14 ja 15 (TY) sijoittuvat kaava-alueen matalimmalle kohdalle. Niiden osoittamisella virkistysalueeksi ei olisi oleellista vaikutusta Haunisten altaan virkistysarvoihin, sillä rakennuspaikat sijoittuvat parhaiten läjitysalueen ja olemassa olevien mäkien suojaan (korkeusero 8-12 metriä, havainne- ja leikkauskuvat suojausvaikutuksesta on esitetty vastineyhteenvedon lopussa)(liite 2 s. 27-28 ja liite 7). Läjitysalueella suojataan näkymiä ulkoilureitiltä kauempaakin, josta valittaja on muistuttanut kaavaluonnoksessa (liite 8). Selostuksessa on todettu, että alueen länsiosan korttelialueen eteläreunaan on osoitettu puhtaan maa-aineksen läjitysalue (et-1). Läjitysalueen ylin sallittu korkeusasema on +42,0 metriä meren pinnasta, ja korkeus maanpinnasta näin ollen korkeintaan kahdeksan metriä. Läjitysalueen pituus on noin 200 metriä ja tilavuus noin 10 000–15 000 m³. Läjitysalue ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista, ja läjityksen loputtua alue tulee maisemoida istuttamalla alueelle puita ja muuta kasvillisuutta. Läjitettävänä maa-aineksena saa käyttää ainoastaan alueella syntyvää maa- ja kiviainesta. Läjitysalueen tarkoituksena on osaltaan yhdessä maaston kanssa suojata virkistysaluetta teollisuusalueen lähimmiltä tonteilta, ja muodostaa läjityksen päätyttyä maisemoitava maastoon sulautettu yhtenäinen maavalli näkö- ja meluesteeksi. Läjityksen ajankohdasta on lausunnon 3. kohdassa.

 

590/03.04.04.04.16/2023

Valituksen perustelut:

Ruskon Omakotiyhdistyksen valituksessa kummeksutaan kaava-alueiden merkintää eri määräyksillä (T/TY) sekä sen naapuritonttien omistajille tuomaa epävarmuutta, jos naapuriin tulee ympäristöhaittoja aiheuttavaa teollisuutta kuten kemikaalitehdas.

Kaavan osa-alueiden merkinnät perustuvat niiden sijaintiin mm. mahdollisten häiriintyvien kohteiden kannalta (asutus, ulkoilureitti). Kaavamuutoksessa on myös olemassa olevia teollisuustontteja, jotka ovat jo nykyisessä lainvoimaisessa asemakaavassa T-aluetta. Näin ollen kaavamuutoksella ei ole haluttu muuttaa maanomistajan nykyistä kaavamääräystä. Korttelin 1110 tontti 7 on nykyisessä lainvoimaisessa asemakaavassa T-aluetta (liite 11), jonka vuoksi myöskään tonttialueen eteläkärkeä ei kavennettu kauemmas Raision kaupungin rajasta. Kaavasta annettujen lausuntojen pohjalta korttelin 1110 tontit 14-16 siirrettiin kauemmas Raision rajasta ja muutettiin TY-alueeksi. Korttelin 1110 muut tontit ja kortteli 1111 sijaitsevat kauempana mahdollisista häiriintyvistä kohteista. Tulevien naapurien tietoisuuteen rajanaapurien rakentamisesta ja tontilla tapahtuvasta toiminnasta huolehditaan niihin liittyvien lakien kautta. Rakentamisessa kuullaan rajanaapurit ja vastapäätä olevat (MRL § 133). Valituksessa viitataan myös ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin kuten kemianteollisuus. Näihin liittyvät asianosaiset kuullaan myös erityslainsäädäntöön pohjautuen (YSL § 43). Valituksessa mainitut toiminnot ovat ympäristönsuojelulakiin tapauskohtaista lupaharkintaa, joten pelkkä asemakaava ei suoraan mahdollista ympäristönsuojelulain säätelemää toimintaa.

Kaavoituksessa ei suoraan arvioida verokertymää, vaan kaavoitus perustuu kunnan tahtotilaan ja alueen mahdolliselle toiminnalle asettamiin rajoihin. Kunnan monipuolisella kaava- ja tonttitarjonnalla mahdollistetaan erilaisten yritysten toiminta ja toimintaedellytysten luominen yrittäjille.

Varsinkin teollisuustonttirakentamisessa on tavallista, että aluetta joudutaan louhimaan laajalta alueelta, jotta tilaa vievä toiminta saadaan sijoittumaan tontille kuten esim. Liedon Avantissa. Aluerakentamisen osalta tonttirakentamiseen haetaan maankäyttö- ja rakennuslain / ympäristönsuojelulain mukaiset luvat, joissa määritellään haittojen estäminen. Valituksessa viitataan maankäyttö- ja rakennuslain § 5:een, jossa myös todetaan, että alueiden käytön suunnittelulla edistetään yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Kaavoitettu alue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen viereen ja osittain vanhojen tonttien alueelle, jossa on yhdyskuntatekniikka olemassa. Valituksessa todetaan, että yritykset eivät toivo viereensä uutta toimintaa. Kaavatyön käynnistyessä alueen kiinteistöjen omistajia tiedotettiin kaavoituksesta (liite 12) ja heiltä ei tullut kaavaluonnoksesta tai kaavaehdotuksesta mielipiteitä tai muistutuksia. Kaksi kiinteistön omistaa on kyllä toivonut lisätonttimaan kaavoitusta (704-406-0001-0432 (liite 13) ja 704-406-0001-0443) jo ennen kaavoituksen aloittamista.

Valituksessa viitataan lähimpään kaavoitettuun asuinalueeseen, joka sijaitsisi noin 700 m etäisyydellä ja lisäksi se sijaitsee lentomelualueella. Aluerakentamisen ja sen haittojen ehkäisy ovat aiemmin mainitusti eri lakien lupien ohjauksella. Maa-ainesten ottamiseen verraten kaava-alueen rakentaminen on lyhytaikaisempaa toimintaa, kun esim. Muraus asetuksen 3 §:n mukaisesti kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta taikka muusta melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteesta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vähintään 300 m etäisyydellä uusista tonttialueista, joiden muokkaamiseen tarvitaan louhintaa.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Niko Paloposki, 0444333552, niko.paloposki@rusko.fi, Vanhatie 5, 21290 Rusko.​​​​

Päätös

Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Eriävä mielipide

  • Hallituksen jäsen Monika Antikainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, eikä yhdy annettuihin esityksiin.

Liitteet