Perustelut
Jasmin Mäntylä on tehnyt seuraavan sisältöisen kuntalaisaloitteen koskien synnytyskorvauksen palauttamista:
"Tämän aloitteen tarkoituksena on saattaa takaisin kuntalaisten käyttöön vuosina 2019-2022 voimassa ollut synnytyskorvaus. Kunnanjohtaja Kari Lehtiseltä 31.5.2023 puhelimitse saadun tiedon mukaan korvaukset ovat päättyneet Raision ja Ruskon yhteisvastuualueen loppumiseen vuodenvaihteessa 2022-2023 Varsinais-Suomen hyvinvointialueen syntymisen myötä. Raisiossa päätös on jo tehty, mutta Ruskolta tämä päätös uupuu.
Ruskon kunta on vuosina 2019-2022 korvannut äideille synnytykseen liittyvän vuodeosastohoidon omavastuuosuuden. Maksuttomuus on kattanut sekä ensi- että uudelleensynnyttäjien kaikki synnytyksen jälkeiset osastovuorokaudet. Maksuttomuus on koskenut myös perhehuoneen käyttöä. Tämän käytännön tavoitteena on ollut antaa kunnasta lapsiperhemyönteinen kuva ja houkutella uusia asukkaita. Tyks on laskuttanut omavastuuosuuden suoraan kunnalta. (Lähde: https://yle.fi/a/3-10566538) Vuonna 2023 maksukatto on 692 euroa. (Lähde:https://sosiaaliturvaopas.fi/maksut/#73) Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2019-2022 Ruskolla on syntynyt keskimäärin 63 lasta vuodessa.
"Lapsuudessa helposti saatava tuki on investointi yksilön hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan" Edellä mainittu on suora lainaus Ruskon kunnan hyvinvointiohjelmasta (Lähde: https://rusko.fi/wp-content/uploads/2021/12/TALOUSARVIOKIRJA-2023 20221128 lop1.pdf). Kuten hyvinvointiohjelmassakin on todettu, sijoitus lapsiin on aina investointi tulevaisuuteen. Onko hyvinvointiohjelman vastaista jättää tällainen tuki kuntalaisilta pois?
"Ilmainen synnytys" nostaa Ruskon imagoa ympäristökuntiin verrattuna ja lisää houkuttelevuutta perheenlisäystä suunnitteleville. Tämä huolehtisi tulevaisuudessakin Ruskosta kasvavana kuntana.
Kunnan suunnalta taloudellinen tuki synnytyskuluihin on merkittävä kädenojennus kuntalaisille. Uuden perheenjäsenen myötä taloudelliset menot kasvavat ja vauvaan liittyvät hankinnat horjuttavat taloutta. Monelle lapsiperheelle satojen eurojen synnytyslasku tekee ison loven budjettiin. Jatkuvat elinkustannusten kasvu ja taannoinen lainojen korkojen äkillinen nousu myös osaltaan ajavat perheitä taloudelliseen ahdinkoon. Valtaosa ruskolaisista on omistusasujia, joten yhteiskunnalta taloudellista tukea on haastava saada. Synnytyskulujen korvaaminen helpottaa kuntalaisten taloudellista pärjäämistä. Kunnan talousarviokirjan mukaan kuntataloudessa on kaksi vahvaa vuotta takana, joten varmasti varoja korvausten jatkamiseen löytyy.
Mikäli aloite menee läpi, olisi myös tasapuolisuuden nimissä tärkeää, että alkuvuoden aikana syntyneiden vauvojen vanhemmat pystyisivät hakemaan korvausta takautuvasti.
Pidetään Rusko elinvoimaisena ja lapsiperheiden idyllinä jatkossakin!"
Kunnanhallitus on päättänyt 19.6.2023 § 154 merkitä aloitteen tietoonsa saatetuksi ja lähettää sen hyvinvointilautakunnan valmisteltavaksi.
Raision kaupunki on korvannut synnyttäville äideille synnytykseen liittyvän vuodeosastohoidon omavastuuosuuden 1.1.2019 alkaen hyvinvointialuesiirtymään asti 31.12.2022. Raision ja Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen vuoksi korvaus on koskenut myös ruskolaisia synnyttäjiä. Maksuttomuus on kattanut sekä ensi- että uudelleensynnyttäjien kaikki synnytyksen jälkeen osastolla vietettävät vuorokaudet että mahdolliset perhehuonetta koskevat kustannukset. TYKS on laskuttanut omavastuuosuuden suoraan Raision kaupungilta, ja yhteistoiminta-alueen kustannusjaon myötä kustannukset ovat kohdistuneet em. vuosina myös Ruskon maksuosuuksiin.
Määräraha korvausta varten on 2019–2022 ollut varattuna Raision kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioon. Vuonna 2022 synnytyksiin liittyviä kustannuksia korvattiin yhteensä yhteistoiminta-alueella 66 835 euroa ja synnytyksiä oli yhteensä 273 kpl, jolloin keskimäärin synnytys kustansi kunnille noin 245 euroa (luvuissa mukana sekä Raision että Ruskon kustannukset/synnytykset). Raision arvion mukaan Ruskon osuus kustannuksista on vuosien 2019–2022 aikana ollut 10 000–15 000 euroa per vuosi.
Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä asiasta ei ole tehty erillisiä päätöksiä eikä määrärahaa ole varattu Ruskon kunnan talousarvioon. Jälkikäteen mm. Raision kaupunki on päättänyt jatkaa aiempaan tapaan synnytyksiin liittyvien vuodeosastohoidon omavastuuosuuksien korvaamista vuoden 2023 aikana. Osana päätöstä Raision kaupunki on lisäksi päättänyt ”selvittää, miten hyvinvointialue käsittelee kuntien välisiä eroja vastaavanlaisten kustannusten osalta ja asia otetaan käsittelyyn talousarviovalmistelussa, mikäli hyvinvointialue ei asiaa käsittele”. Varsinais-Suomessa synnytyksiin liittyvien vuodeosastohoidon omavastuuosuuksien korvaamisesta myönteisen päätöksen ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mukaan tehneet alueen kunnista myös Laitila ja Taivassalo. Muissa Varsinais-Suomen kunnissa vastaavasta korvauksesta ei tiettävästi ole tehty päätöksiä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka ovat vastanneet vuoden 2023 alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien, jotka ovat olleet aiemmin kuntien vastuulla, järjestämisestä. Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella. Näissä määräytymistekijöissä on otettu huomioon etenkin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve (ml. synnytysten määrä) sekä asukasmäärä.
Hyvinvointialue päättää saamansa valtion rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen. Samaan aikaan hyvinvointialueella on oikeus periä asiakas- ja käyttömaksuja järjestämiensä palvelujen käytöstä siten kuin siitä erikseen säädetään sekä päättää maksutulojen käytöstä. Vuonna 2024 kalenterivuoden aikana asiakkaalle aiheutuville terveydenhuollon kustannuksille on säädetty vuotuinen maksukatto, joka on 762 euroa. Kun asiakaskohtainen maksukatto ylittyy, asiakas voi hakea siitä todistuksen, jonka perusteella palvelut ovat pääosin maksuttomia loppuvuoden ajan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä asiakasmaksuista määrätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992). Asiakasmaksupäätökseen tai asiakasmaksua koskevaan laskuun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Asiakasmaksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä säädetään asiakasmaksulain 11 §:ssä, jonka mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin, kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden täyttämistä. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulosta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Varhassa maksujen alentaminen ja perimättä jättäminen koskee sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja. Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen ei koske terveydenhuollon tasamaksuja. Varsinais- Suomen hyvinvointialue ei siis ole tehnyt päätöstä siitä, että maksamatta olevia terveydenhuollon tasamaksuja alennettaisiin tai jätettäisiin perimättä sillä perusteella, että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista, eikä huollollisista syistä. Palvelut tuottava hyvinvointialue voi kuitenkin päättää, että muitakin kuin 1. momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1. momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
Synnytyksiin liittyvien vuodeosastohoidon omavastuuosuuksien korvaaminen erikseen kunnan toimesta olisi kaikkia ko. kuntalaisia synnyttäneitä koskeva etuus, joka kohdistuisi kaikille lapsiperheille eli tukea kohdistuisi väistämättä myös niille, jotka eivät sitä taloudellisesti tarvitsisi. Korvaus ei ottaisi huomioon synnyttäneiden tosiasiallista tarvetta ko. korvaukseen eikä henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä, vaan universaali korvaus olisi siis synnytyksestä maksettava etuus, jonka tarkoituksena ei olisi kompensoida menoja lapsiperheiden välillä vaan lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Mikäli korvauksella tavoiteltaisiin lapsiperheiden taloudellisen tilanteen tukemista, kuten aloitteessa viitataan, olisi tarkoituksenmukaista kohdistaa korvaus niille perheille, joiden taloudellinen tilanne edellyttäisi korvauksen maksamista. Tämän arvioiminen kuitenkin kunnan toimesta on vaikeaa. Ensisijaisesti myös on hyvinvointialueen tehtävä ja päätösvallassa päättää, alennetaanko tai jätetäänkö sen järjestämien terveydenhuollon palvelujen (tasa)maksuja perimättä sillä perusteella, että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista tai huollollisista syistä.
Vaikka kunnilla on yleistoimivalta sen suhteen, mitä palveluja ja maksuja ne korvaavat asukkailleen, voidaan myös pohtia, missä suhteessa eräänlaisena lisäkompensaationa kunnan maksamat asiakasmaksut tietylle väestöryhmälle saattaisivat laajassa mittakaavassa olla ristiriidassa hyvinvointialueuudistuksen tavoitteiden kanssa esimerkiksi alueellisen yhdenvertaisuuden tai terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Hyvinvointialueiden asioista, ml. asiakasmaksut, päätetään osana hyvinvointialueiden omaa poliittista päätöksentekoa, johon jokaisella alueen äänioikeutetulla asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa.
Taloudellisesti Ruskon kunnan yhteistoiminta-alueen maksuosuuksissa maksamat kulut koskien synnytyksiin liittyviä vuodeosastohoidon omavastuuosuuksia ovat olleet n. 10 000–15 000 euroa per vuosi. Nykyisen maksukaton mukaan laskennallinen maksimihinta synnytyksestä aiheutuvien terveydenhuollon kulujen korvaamiselle kuitenkin tarkoittaisi Ruskon osalta (aloitteessa todetun keskimääräisen 63 synnytyksen vuositasolla) 48 006 euron vuosittaista kulua. Periaatepäätös kulujen korvaamisesta edellyttäisi siis em. maksimisummaan varautumiseen vuosittain kunnan talousarviossa.
Erityiskysymyksinä nousee esiin myös mahdolliset synnytykset ja niitä koskevien asiakasmaksujen korvaaminen ulkomailla, sillä synnytyshoitoa koskevien asiakasmaksujen määrä vaihtelee maittain. Nykylainsäädännön mukaan EU-maassa tilapäisen oleskelun aikana tapahtuneen synnytyshoidon kustannuksiin voi saada korvausta joko hoitoa antaneen maan sairausvakuutuslaitoksesta tai Kelasta.
Aloitteessa viitataan Ruskon kunnan hyvinvointiohjelman kirjaukseen "lapsuudessa helposti saatava tuki on investointi yksilön hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan" ja kysytään, onko hyvinvointiohjelman vastaista jättää tällainen tuki kuntalaisilta pois? Synnytyskorvausten maksamisesta ei vaikuta juurikaan olevan laadittu selvityksiä tai tutkimuksia. Epävirallisten yhteydenottojen perusteella saatujen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole käyty laajaa keskustelua asiasta eikä ministeriöllä ole kattavaa kuvaa korvausten kattamisen nykytilanteesta kansallisesti, saati linjausta asiaan. Ministeriön edustaja toteaa, että on vaikea arvioida, kuinka vaikuttava kannustin synnytysten asiakasmaksujen korvaaminen olisi esimerkiksi väestöpoliittisiin kysymyksiin tai perheen hyvinvointiin. Väestöliiton edustajan mukaan synnytyskorvauksen kattamisen vaikutuksista tai vaikuttavuudesta ei ole tiettävästi tehty selvityksiä tai tutkimusta. Liiton edustajan mukaan asialla ei todennäköisesti ole merkittäviä väestöpoliittisia vaikutuksia, vaan kysymys on enemmänkin kunnan imagoasioista. Vaikkakin asia olisi sinänsä kannatettava, tällä hetkellä ei siis ole saatavilla kattavaa tietoa, olisivatko synnytykseen liittyvien asiakasmaksujen korvaaminen tehokkaampi ja vaikuttavampi investointitapa yksilön hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan kuin jokin toinen.
Aloitteessa todetaan, että ”kunnan talousarviokirjan mukaan kuntataloudessa on kaksi vahvaa vuotta takana, joten varmasti varoja korvausten jatkamiseen löytyy”. Tulevina vuosina kuntatalouden, kuten koko julkisen talouden näkymät ovat edellisiä vuosia selvästi haastavammat. Omana taustavaikuttajana julkisen taloudellisen tilanteen haasteissa ovat juuri hyvinvointialueiden tuottamat alijäämät. Samaan aikaan hyvinvointialuesiirtymän myötä kuntien verotulot ovat vastaavassa suhteessa vähentyneet. On odotettavissa, että kunnissa tulee lähitulevaisuudessa löytää enemmänkin talouden tehostamistoimia kuin uusia kulueriä.
Edellä mainittujen näkökohtien valossa, ja koska kuluvan vuoden talousarviossa ei ole varattu ko. määrärahaa, on syytä selvittää asiaa tarkemmin ja odottaa mahdollisia alueellisia tai kansallisia linjauksia asian suhteen.